Turkki hävittää kurdialueita armotta: Laajoja etnisiä puhdistuksia, satoja tuhansia ajettu kodeistaan
Pääkaupunki Diyarbakirista on tuhottu kokonaisia kaupunginosia. Turkki estää YK:n tutkijoiden pääsyn alueelle.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on määrä sinetöidä yksinvaltansa AKP-puolueen järjestämässä kansanäänestyksessä 16. huhtikuuta.
Mutta samaan aikaan kun hän syyttää vaalikampanjointiaan estäviä Euroopan maita natsismista, Turkki on syyllistynyt maan kaakkoisosissa sijaitsevilla kurdialueillaan laajoihin ja järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja etnisiin puhdistuksiin, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuore raportti kertoo.
Raportin mukaan ne alkoivat heinäkuussa 2015. Tuolloin Erdoğan katkaisi kaksi vuotta jatkuneen rauhanhankkeen kurdien itsehallintoa ajavaa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kanssa. Se käynnisti uudelleen yli 30 vuotta käydyn sisällissodan kurdialueilla. International Crisis Group arvioi, että näissä armeijan ja PKK:n välisissä taisteluissa on kuollut ainakin 2 623 ihmistä.
YK-raportti luetteloi, että Turkin toimien seurauksena 350 000–500 000 ihmistä, pääasiassa kurdeja, on ajettu kotoaan, satoja ellei tuhansia surmattu, ja ainakin 30 kaupunkialuetta ja kyläkeskusta hävitetty maan tasalle heinäkuun 2015 ja joulukuun 2016 välisenä aikana.
”Sadoista laittomiksi väitetyistä tapoista ei ole käynnistetty ainuttakaan tutkintaa.”
Raportti on koottu silminnäkijätodistusten, julkisten lähteiden ja satelliittikuvien pohjalta, koska Turkki on kieltäytynyt päästämästä YK:n tutkijoita kurdialueille jo yli vuoden ajan, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein sanoo.
Tuhoja on kasvattanut se, että uudet yhteenotot ovat keskittyneet tiheästi asuttuihin kaupunkikeskuksiin eivätkä syrjäseuduille kuten ennen.
YK:n satelliittiohjelman Unosatin asiantuntijoiden analysoimat satelliittikuvat osoittavat, että kokonaisia kaupunginosia on tuhottu raskailla aseilla ja mahdollisesti ilmapommituksilla.
Niistä näkyy sekin, että Turkki on jatkanut rakennusten tuhoamista myös sotatoimien jälkeen.
Kurdialueen pääkaupungin Diyarbakirin Surin kortteleihin on ahtautunut suuri osa kurdeista, jotka ovat vuosikymmenten mittaan paenneet sisällissodan tuhoja maaseudulta.
Suria ympäröi Diyarbakirin 2 000 vuotta vanha kaupunginmuuri, joka on YK:n maailmanperintökohde. Satelliittikuvat näyttävät, että Turkki piti huolta muurien säilymisestä ehjänä, mutta tuhosi järjestelmällisesti kokonaisia kortteleita niiden sisäpuolella raskaalla maanraivauskalustolla, kun armeija oli häätänyt PKK:n asemistaan ja asukkaat kodeistaan.
Sen jälkeen viranomaiset ottivat valtaosan tuhotusta alueesta omistukseensa, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty viime joulukuisessa raportissaan.
Diyarbakirin kurdiviranomaiset on korvattu turkkilaisilla ja kansalaisjärjestöt lakkautettu.
”Turkin toimet maan kaakkoisalueilla vaikuttavat määrätietoiselta ja etukäteen suunnitellulta politiikalta häätää asukkaat, tuhota kaupunkialueet ja asuttaa ne uudelleen väestöä muualta siirtämällä”, Amnesty päättelee.
Turkin viranomaiset ovat kieltäytyneet tutkimasta ihmisoikeusloukkauksia, al-Hussein muistuttaa:
”Sadoista laittomiksi väitetyistä tapoista ei ole käynnistetty ainuttakaan tutkintaa eikä syytetty ketään epäiltyä.”
Sen sijaan viranomaiset ovat syyttäneet sekä surmattuja että heidän surmiensa tutkintaa vaativia omaisia terroristeiksi.