Youtuben kaikki sisältö tarkistettava ennakkoon – Näin EU-komissio ratkaisisi tekijänoikeuspulmat

Komission esityksessä kuuluu viihdeteollisuuden ääni, sanoo uutta tekijänoikeuslakia valmistellut europarlamentaarikko.
Eurooppa 19.12.2017 20:50

Musiikintekijöiden tekijänoikeuksia valvovan Teoston ja Googlen kiista lisenssisopimuksesta esti Marraskuun 2017 lopussa musiikin kuuntelun Youtube-palvelusta Suomessa. © HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Euroopan komissio haluaa määrätä internetin alustapalvelut seulomaan käyttäjiensä luoman sisällön tekijänoikeusrikkomusten varalta ennen sisällön julkaisua. 

Komission esitys EU:n uudeksi tekijänoikeuslaiksi velvoittaisi yritykset ottamaan käyttöön sisältöä seulovan algoritmin, joka tunnistaa ja estää tekijänoikeusrikkomuksia automaattisesti. 

Ennakkoseulontaan velvoittava artikla on laadittu silmällä pitäen erityisesti yhtä palvelua: videoalusta Youtubea. 

Pohjoismaissa Youtube on ylivoimaisesti suosituin kanava musiikin kuunteluun. Koko Euroopassa Googlen omistaman Youtuben ja muiden alustapalvelujen kokonaismarkkina-arvo on noin 22 miljardia euroa. 

Reilu viidennes summasta syntyy kulttuurintekijöiden luomasta ja lataamasta sisällöstä, esimerkiksi musiikista ja musiikkivideoista.

Muiden tekemän sisällön julkaisu tuottaa Youtubelle valtavasti mainostuloja, joista valtaosa jää palvelulle itselleen. Syntyy niin sanottu ”arvokuilu”. 

Tämä ärsyttää erityisesti musiikkiteollisuutta. Samoin se, että käyttäjät lataavat Youtubeen sisältöä, johon heillä ei ole tekijänoikeuksia.

 

Nykyinen lainsäädäntö tulkitsee Youtuben kaltaiset palveluntarjoajat pelkiksi välittäjiksi. Ne eivät ole lähtökohtaisesti vastuussa käyttäjiensä tekemisistä, mutta niiden on poistettava tekijänoikeuksia loukkaavat sisällöt, jos oikeuksien omistaja niin pyytää. 

Suomalaisten musiikintekijöiden etua valvovan Teoston mukaan nykytilanne on epäreilu niille toistopalveluille, jotka neuvottelevat ehdoista etukäteen oikeudenomistajien kanssa. 

Teoston yhteiskuntasuhteiden ja EU-asioiden päällikön Riikka Railimon mukaan komission esitys selkeyttäisi ”epäselviä vastuuvapauslausekkeita”. Hän toivoo, että esitys hyväksytään keväällä 2018.

Teosto ei ole ainoa, jota Youtuben muiden kustannuksella hankkimat voitot rassaavat. Esimerkiksi Britannian musiikkiteollisuuden ja levy-yhtiöiden liitto BPI on syyttänyt Youtubea ja muita toistopalveluita brittiartistien köyhdyttämisestä 24 miljoonalla punnalla. 

Levy-yhtiöitä ärsyttää, ettei välittäjänä itseään pitävä Youtube neuvottele niiden kanssa ennen videoiden julkaisemista toisin kuin vaikkapa musiikin suoratoistopalvelu Spotify. 

”Kysymys on siitä perustavanlaatuisesta ajatuksesta, että kysytään luvat ja yhdessä käydään sopimusneuvottelut ennen musiikin julkaisemista”, Railimo sanoo. 

Muusikoiden ei olisi pakko julkaista videoita Youtubessa, mutta useimmat julkaisevat, koska se kannattaa.  

”Musiikintekijät käyttävät Youtubea, koska lähtökohta on, että musiikki kuuluisi mahdollisimman monesta kanavasta.” 

”Musiikkiteollisuuden johtajat ovat leuhkineet itse keksineensä ’arvokuilun’.”

EU:n nykyinen tekijänoikeussäännöstö on vuodelta 2001. Internetajan tarpeisiin se on auttamatta vanhentunut. 

Uuden lainsäädännön työstäminen aloitettiin vuonna 2014. 

Euroopan parlamentti nimitti Saksan piraattipuoluetta edustavan europarlamentaarikko Julia Redan (vihr) valmistelemaan raporttia tekijänoikeusjärjestelmän uudistamistarpeista. 

Parlamentti esitti raportin pohjalta useita muutoksia tekijänoikeussäädöksiin. 

Komissio laati niiden pohjalta oman esityksensä. Se näytti hyvin erilaiselta kuin raportin tai parlamentin ehdotukset. 

”Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta raportin tulokset on sivuutettu täysin”, Reda sanoo.  

Esimerkiksi automaattista sisällönseulontaa ei mainittu raportissa sanallakaan. Silti se putkahti komission esitykseen. 

Redan mukaan selitys on tehokkaassa lobbaamisessa. 

”Olen ollut tapaamisissa, joissa musiikkiteollisuuden johtajat ovat leuhkineet itse keksineensä ’arvokuilun’. On ilmiselvää, että viihdeteollisuudella on merkittävästi parempi yhteys komissioon kuin Euroopan parlamentilla, saati sitten tavallisilla kansalaisilla.” 

 

Redan mielestä on epäselvää, miten sisällönsuodatus tarkkaanottaen auttaisi musiikkiteollisuuden tilanentta.  

”Komissio ei ole onnistunut vastaamaan siihen, miten pakolliset sensuurikoneet parantaisivat tilannetta mitenkään.”  

Redan mukaan automaattisen sisällönsuodatuksen tarkoitus on saada alustat vastuuseen niiden käyttäjien tekemistä tekijänoikeusrikkomuksista. 

Ongelmana on, ettei mikään suodatin pysty seulomaan luotettavasti kaikkia sisältöjä. Esimerkiksi parodiat, tekstienväliset viittaukset, lainaukset ja tekstikäännökset voisivat joutua algoritmien hampaisiin. 

Tarvittava teknologia on myös todella kallista.

Esimerkiksi musiikkipalvelu Soundcoudin itselleen kehittämään suodattimen hinta oli viisi miljoonaa euroa. Sen ylläpitäminen vaatii seitsemän työntekijän päivittäisen työpanoksen. 

Samoin Youtubella on jo käytössään roskasisältöjä ja tekijänoikeusrikkomuksia tunnistavaa teknologiaa. Yhtiö on kertonut käyttäneensä sen kehittämiseen noin 60 miljoonaa dollaria. 

Eikä tekniikan hinta tarkoita, että se toimisi aina moitteetta, vaan haaviin tarttuu sellaistakin sisältöä, joka ei riko lakeja. 

Marraskuussa 2017 Youtube sensuroi vahingossa omistajansa Googlen mainoksen, koska sivuston algoritmi luokitteli sen huijaukseksi. 

Jos komission esittämä malli otetaan käyttöön, pienten ja uusien palveluiden ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee ostaa suodatinpalveluita Youtuben tai Facebookin kaltaisilta jäteiltä, Reda epäilee. Tämä kasvattaisi niiden tuloja entisestään ja sementoisi niiden valta-aseman pysyväksi.

Lisäksi vain suurimpien, internetin ilmatilaa jo nyt hallitsevien yritysten talous kestää lain mukanaan tuoman oikeusjuttujen uhkan.  

”Vain suurimmat alustat joilla on valtavat lakiosastot, voisivat selvitä mahdollisten syytteiden kanssa. Pienemmät kilpailijat ja startupit musertuisivat.”

”Jopa Tinder voisi kuulua lain piiriin.”

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia valvovan kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland ry Effi:n hallituksen jäsen Ahto Apajalahti pitää EU:n komission direktiiviesitystä lähinnä selkänojana, johon levy-yhtiöt voisivat tukeutua riidellessään Youtuben kanssa. 

”On ongelmallista, että levy-yhtiöiden ja verkkoyhtiöiden välisiin kärhämöihin haetaan juridista selkänojaa EU-lainsäädännöstä.” 

Vastuuvapauslausekkeet ovat Youtuben olemassaolon ehto, Apajalahti sanoo. Yhdysvalloissa vastuuvapaus on selkeämpi kuin Euroopassa. 

”Se on osasyy siihen, että suurimmat internetyhtiöt ovat Yhdysvalloista. Uudistus heikentäisi eurooppalaisen verkkopalvelualan mahdollisuuksia Yhdysvaltoihin nähden entisestään.” 

Kyse ei myöskään ole vain musiikkiteollisuudesta, Apajalahti muistuttaa. Vaikka Youtube on suurin musiikintoistokanava, suurin osa sen sisällöstä on tavallisten ihmisten tuottamaa. 

”Monilla tubettajilla on jo nyt ongelmia erilaisten poistopyyntöjen kanssa. Jos siirrytään ennakkopoistoon, tilanne pahenee entisestään. Monelle Youtubessa julkaiseminen on elinkeino.”

Lisäksi suunniteltu sisällönseulonta koskisi muitakin palveluita kuin Youtubea.

Esityksen mukaan se kattaisi kaikki alustat, jotka välittävät ”suuria määriä” käyttäjien tuottamaa sisältöjä. Sellaisia ovat esimerkiksi audiotoistopalvelu Soundcloud, kuvapalvelu Instagram ja vapaa tietosanakirja Wikipedia. 

”Jopa Tinder voisi kuulua lain piiriin, sillä käyttäjät lataavat sivulle paljon sisältöä, eli omia kuviaan”, Reda sanoo. 

”Direktiivin mukaan olisi lähes mahdotonta ylläpitää alustaa jossa käyttäjät voivat viestiä keskenään ilman jatkuvaa valvontaa ja automaattisia suodattimia.”

 

Tekijänoikeusdirektiivin valmistelu on myöhässä aikataulusta parlamentin valiokuntien erimielisyyksien takia. Myös monet jäsenmaat vastustavat ehdotusta. 

Suomi on ollut Saksan, Hollannin, Irlannin ja Belgian kanssa pakollisen sisällönseulontateknologian äänekkäimpiä vastustajia.   

Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että Suomi toki tukee komission pyrkimyksiä edistää tekijänoikeuden rajoitusten päivittämistä, mutta pitää arvokuiluun liittyviä ehdotuksia ongelmallisina. 

Ne ovat keskenään ristiriidassa, eivätkä perustu riittävään vaikutusarviointiin. Lisäksi uudistus voisi pahimmillaan ”vaikuttaa erittäin kielteisesti tietoyhteiskuntapalveluiden tarjoajiin ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin kehittää ja tarjota palveluitaan sisämarkkinoilla”, hallitus arvioi kirjelmässä. 

Teoston Riikka Railimon mielestä Suomi ei ole ottanut riittävän selvää kantaa arvokuiluasiaan. 

”Toiveemme on, että Suomi tunnustaisi arvokuilun olemassaolon ja tukisi komission ratkaisua. Voimakkaampi ulostulo sen suhteen olisi tervetullut.” 

Sisällönsuodatusvelvoite saattaa kuitenkin lopulta törmätä EU:n omaan lainsäädäntöön. 

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut jo kahdesti tuomion, jonka mukaan on EU:n perusoikeuskirjan vastaista edellyttää käyttäjien tuottamia sisältöjä seulovaa suodatinta.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.