Nuoret länsimaalaiset luopuvat joukolla uskonnosta – Kirkkorakennuksille on keksittävä uutta käyttöä
Euroopan ennätysmaa on Tšekki: 91 prosenttia 16–29-vuotiaista ilmoittaa olevansa uskonnottomia.
3
MIN
Alankomaiden laajimman katolisen hiippakunnan, Utrechtin arkkipiispan Wim Eijkin mukaan koko kirkkokunta on nopeasti katoamassa Hollannista.
De Gerlander -lehdessä syyskuussa 2018 julkaistussa haastattelussa Eijk laskee, että kymmenen vuoden kuluttua yksin hänen hiippakuntansa 280 kirkosta on jäljellä ehkä kymmenen tai korkeintaan viisitoista.
Jo pari vuotta sitten etelänaapurissa Belgiassa Brysselin katolinen hiippakunta ilmoitti aikeistaan sulkea suurimman osan kirkoistaan. 108 suljetun temppelin jälkeen käyttöön jäävät vain suurimmat katedraalit.
Ongelmat eivät koske vain katolista kirkkoa. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan kautta länsimaiden nuoremmat sukupolvet ovat hylkäämässä kristinuskon.
Belgialaisnuoret ovat muiden 16–29-vuotiaiden eurooppalaisten tapaan yhä vieraantuneempia uskonnosta. 65 prosenttia heistä ilmoittaa olevansa uskonnottomia.
Euroopan ennätys on Tšekki, jossa 91 prosenttia 16-29-vuotiaista ilmoittaa olevansa uskonnottomia. Jopa Espanjassa 55 prosenttia ikäluokasta on hylännyt kaikki uskonnot.
Ennen umpikatolisen Irlanninkin nuoremmasta väestöstä ilmoittaa nykyään olevansa uskonnottomia 39 prosenttia. Suomalaisista ikäryhmän jäsenistä 59 prosenttia kertoo olevansa uskonnottomia.
Jopa Yhdysvalloissa jo 37 prosenttia milleniaaleista sanoo olevansa ateisteja tai muuten uskonnottomia.
Brysselin keskustassa joitakin kirkkoja on tuettava ulkoapäin, jotta ne eivät romahtaisi.
Kun uskonnollisuuden suosio laskee ja kristilliset tavat liudentuvat länsimaissa, kirkkojen asema käy yhä ahtaammaksi. Rahaa on käytössä entistä vähemmän edes seurakuntien perustoimintojen pyörittämiseen.
Alamäki näkyy erityisesti kirkkorakennusten kohtaloissa. Hiippakuntien mukaan niillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää vanhoja kirkkojaan, varsinkin kun niiden jumalanpalveluksissa käy keskimäärin muutamia ihmisiä eikä kolehtituloja ole käytännössä juuri lainkaan.
Koska ylläpitoon ei ole rahaa, kirkkorakennukset ovat osin päässeet ränsistymään niin huonoon kuntoon, että rakennusviranomaiset ovat kieltäneet niiden käytön liian vaarallisena. Brysselin keskustassa joitakin kirkkoja on tuettava ulkoapäin, jotta ne eivät romahtaisi.
Samaan aikaan kun osa kirkoista on jäänyt vuosikausiksi heitteille, osalle temppeleistä on keksitty korvaavaa käyttöä. Belgiassa jotkut kirkot ovat saaneet uuden tarkoituksen muun muassa Romaniasta muuttaneiden ortodoksisiirtolaisten pyhättöinä.
Muun muassa Gatestone Insitute -ajatushautomo on väittänyt, että Euroopassa jopa tuhansia entisiä kirkkoja olisi konvertoitu moskeijoiksi, mutta nämä väitteet ovat liioiteltuja. Muun muassa brittiläisen The Telegraph -lehden ja The New York Timesin mukaan kristillisten kirkkojen muuntaminen moskeijoiksi herättää aina niin paljon paikallisia jännitteitä, että merkittävä osa konvertointisuunnitelmista peruutetaan.
Tarkkaa tilastoa siitä, kuinka paljon kirkkoja on muunnettu moskeijoiksi Euroopassa, ei ole saatavilla.
Belgiassa hylätyistä tyhjistä kirkoista saneerataan nyt myös asuntoja, toimistoja, ravintoloita ja hotelleja, kertoo La Libre -lehti.
Namurissa sijaitsevasta Saint-Jacques -kirkosta on tehty muodin temppeli, siis vaatekauppa. Ainakin muutamalle hylätyistä kirkoista on jo suunniteltu uusiokäyttöä myös kauppahalleina.
Asiantuntijoiden mukaan kaupungit myöntävät herkästi kaavamuutoksia vanhojen kirkkojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi ja niiden ottamiseksi uusiokäyttöön, koska tyhjillään niistä ei ole iloa kenellekään.
Oikaisu
Juttua on päivitetty 29.11.2018 kello 12.18: Korjattu ja täsmennetty Gatestone Instituten väitettä, että Euroopassa tuhansia kristillisiä kirkkoja olisi konvertoitu moskeijoiksi.