Asiantuntija: Lopettakaa MH17:n onnettomuustutkinta!

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Malaysia Airlines -lentoyhtiön Boeing 777-200ER syöksyi maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta. Turmassa sai surmansa 298 ihmistä.

Tuskin olivat viimeiset koneen osat pudonneet ukrainalaisille viljapelloille, kun koko maailma, ainakin ns. länsi, jo ”tiesi” suurella varmuudella, mitä oli tapahtunut: kone oli ammuttu alas ilmatorjuntaohjuksella.

Kaikki mitä sen jälkeen on tapahtunut, vahvistaa tätä ensikäsitystä.

Itä-Ukrainan taivaalla ei sattunut lento-onnettomuutta. Siellä tehtiin järkyttävä rikos, massamurha.

Eri tahot vaativat heti tragediasta ”puolueetonta” tutkintaa. Kansainvälisten säädösten mukaan tutkintavastuu kuului yksiselitteisesti tapahtumamaalle eli Ukrainalle. Ukraina oli kuitenkin alueella riehuneen sodan osapuoli ja näin tuskin puolueeton.

Ukrainalaisilla tutkijoilla ei olisi ollut mahdollisuutta päästä tapahtumapaikalle, joka oli ja on yhä hallitusta vastaan taistelevien separatistien hallussa. Ukraina ei sodan osapuolena olisi edes kelvannut ”puolueettomaksi” tutkijaksi, eivätkä sotaa käyvän maan resurssitkaan olisi välttämättä riittäneet uskottavaan tutkintaan.

Niinpä vastuu siirrettiin Ukrainan pyynnöstä kuusi päivää turman jälkeen Hollannille ja sen onnettomuustutkintaviranomaiselle DSB:lle. Suurin osa matkustajista (193) oli hollantilaisia.

DSB:nkään tutkijat eivät päässeet turmapaikalle. Aiemmin syyskuussa julkaistu väliaikaisraportti perustuu lähinnä  paikalta otettuihin valokuviin.

Raportin mukaan kone tuhoutui kymmenen kilometrin korkeudessa sen jälkeen, kun sen eturunkoon oli osunut suuri joukko suurella nopeudella etusektorista vastaan tulleita esineitä.

Tämä on hyvin linjassa ohjusteorian kanssa. Järeä ilmatorjuntaohjus räjähtää juuri ennen osumistaan kohteeseensa, jonka sirpaleet tuhoavat suurella varmuudella.

 

Väliraportissa ei kuitenkaan puhuta ohjuksesta. On hyvin mahdollista, ettei siitä puhuta myöskään ensi kesäksi luvatussa loppuraportissa.

Lento-onnettomuustutkijat eivät spekuloi eivätkä hae syyllisiä. He pitäytyvät ehdottoman tiukasti faktoissa ja hakevat syitä.

Myös loppuraportissa saatetaan hyvinkin tyytyä toistamaan vain väliraportin lakoninen teksti: koneen tuhosi suuri määrä etusektorista suurella nopeudella tulleita esineitä.

Maailma janoaa kuitenkin lisätietoa. Oliko kyseessä ohjus? Mistä se ammuttiin? Kuka painoi laukaisunappia?

Nämä kysymykset on pakko selvittää. Ne, jotka syyllistyivät 298 ihmisen joukkomurhaan, on ehdottomasti saatava vastuuseen teostaan. Rikostutkinta kuuluu kuitenkin poliisille, ei lento-onnettomuustutkijoille.

Rikostutkinta on jo käynnistettykin, tiettävästi ainakin Hollannissa ja Malesiassa. Rikoksen uhriksi joutunut yhtiö oli malesialainen samoin kuin 43 rikoksen henkilöuhria. Paljon lisää rikostyyppistä tutkintaa tehdään varmasti myös turman korvauskysymyksiin liittyen.

MH17:n hollantilaisvetoisella onnettomuustutkintaryhmällä ei näiden prosessien kanssa ole mitään tekemistä. Useimmissa maissa – Suomessakin – laki kieltää yksiselitteisesti onnettomuustutkinnan tulosten käyttämisen oikeudenkäynneissä.

 

Onnettomuustutkinta kuitenkin jatkuu.

Ensi kesänä julkaistaan ilmeisesti satojen sivujen paksuinen pumaska, jossa muun muassa selvitetään yksityiskohtaisesti alueen sääolosuhteita, koneen yhteyksiä lennonjohtoon ja hylyn hajoamista ilmassa. Niin tehdään aina lento-onnettomuustutkinnassa, jotta tehdyistä virheistä otettaisiin oppia.

Nyt tällaisesta pakertamisesta ei ole mitään hyötyä. Viisainta olisikin todeta, että Ukrainan taivaalla tapahtui rikos ja jättää sen selvittely rikostutkijoille. Lisätutkinta perinteisin menetelmin ei enää edistä lentoturvallisuuden pyhää asiaa.

Hollantilaisryhmä on kuitenkin ilmoittanut tutkivansa varsinaisen onnettomuuden (ei vaan rikoksen) lisäksi muutamaa erityisteemaa. Toinen on siviilikoneiden operointi kriisialueilla ja toinen lentoyhtiöiden matkustajaluettelot.

Väliraportissa ei puhuta mitään matkustajaluetteloista. Sen sijaan siinä todetaan, että valtioiden välinen, YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on jo ryhtynyt toimiin kriisialueilla lentämisen suhteen.

Tämän, olennaisen tärkeän lentoturvallisuusongelman, ratkaisemiseen onnettomuustutkijat voivat antaa oman lisäpanoksensa.

 

Kirjoittaja Jyri Raivio on vapaa toimittaja, joka on erikoistunut ilmailuasioihin.