Peruskysymyksiä taloudesta: Mistä velkakriisissä on kyse?

Talous 2.9.2011 08:25

Minkä maalaisia ovat velkakriisin velalliset ja velkojat? Kuinka paljon velkamailla on velkaa ja miksi sitä on niin paljon? Jäävätkö velat maksamatta?

Kuva Louisa Gouliamaki / AFP / Lehtikuva.

Euroalue horjuu velkataakan alla. Tilanne on niin paha, että 1999 syntynyt yhteisvaluutta on uhattuna. Euroalueen velkakriisi aiheuttaa sisäpoliittisia yllätyksiä velkamaissa – esimerkiksi Kreikassa – mutta myös toistaiseksi vakaissa velkojamaissa – kuten Suomessa ja Saksassa.

Tässä jutussa yritetään vastata velkakriisin kolmeen peruskysymykseen: Kuka on velkaa kenellekin? Miksi velka paisui kestämättömäksi juuri nyt? Miltä velallisten maksukyky näyttää?

KIPE vai KIIPE?

Euroalueen velkamaina luetellaan useimmiten Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja. Näiden KIPE-maiden listaan on viime aikoina lisätty myös Italia. Se joutui joitakin viikkoja sitten uskottavuuskriisiin, joka meni kuitenkin ainakin tilapäisesti ohi, kun Silvio Berlusconin hallitus päätti säästötoimista ja lisäksi Euroopan keskuspankki EKP päätti ostaa jälkimarkkinoilta pahiten velkaantuneiden eurovaltioiden joukkolainoja, siis myös Italian bondeja.

Kriisimaita on siis viisi, joten KIPEn sijasta oikea lyhenne olisikin KIIPE. Moni haluaisi sisällyttää listaan vielä Ranskankin, sillä myös sen velanhoidon kestävyydestä on esitetty perusteltuja epäilyjä. Tässä keskitytään kuitenkin EU:n neljään reunavaltioon, KIPE-maihin, joista velkakriisi alun perin lähti.

Ohessa esitettävät velkaluvut kuvaavat viime vuoden lopun tilannetta. Tämän vuoden puolella on tehty esimerkiksi Portugalin pelastuspaketti. Ajan tasalla olevia yhteenvetotietoja on vaikea löytää. Tulevissa päivityksissä pyritään kuitenkin käyttämään tuoreempia lukuja.

Espanja suurin velkamaa

Bruegel on Brysselissä toimiva think tank eli asiantuntijayhteisö, joka on erikoistunut EU:ta koskeviin selvityksiin ja puheenvuoroihin. Bruegelin tutkijaryhmän keräämien tietojen mukaan euroalueen velkamaiden valtioista suurin velka on Espanjalla, 677 miljardia euroa. Myös espanjalaisten pankkien velat ulkomaisille pankeille ja EKP:n johtamalle eurojärjestelmälle ovat jättimäiset 274 miljardia euroa. Eurojärjestelmäksi kutsutaan EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien kokonaisuutta.

Suurin velka suhteessa kansantalouden kantokykyyn on kuitenkin Kreikan valtiolla. Kreikan julkinen velka oli viime vuoden lopussa yhteensä 325 miljardia euroa. Tämänhetkinen luku on noin 350 miljardia euroa. Velan osuus bruttokansantuotteesta nousee ensi vuonna 160-170 prosenttiin. Se tarkoittaa monen asiantuntijan mielestä, että Kreikan julkinen velka räjähtää hallitsemattoman suureksi.

KIPE-valtiot olivat viime vuoden lopussa velkaa yhteensä noin 1 300 miljardia euroa.
Siitä noin neljäsosa eli 336 miljardia euroa oli velkaa niiden omien maiden pankeille ja kahdeksasosa eli 166 miljardia euroa ulkomaisille pankeille. EKP-eurojärjestelmällä oli taas 93 miljardin euron ja EU:lla ja IMF:llä 32 miljardin euron saatavat KIPE-mailta.

Lue myös: Tältä näyttää euroalueen velkahäkki

Mutta ylivelkaantuneita eivät ole vain KIPE-valtiot, vaan näiden maiden pankit. Niillä oli 2010 lopussa peräti 333 miljardin euron velka EKP-eurojärjestelmälle ja 264 miljardin euron velka ulkomaisille pankeille.

Kreikka Irlanti Portugali Espanja Yhteensä
Julkinen velka yhteensä 325 153 142 677 1297
Velkojat
Kotimaiset pankit 68 11 19 227 336
Muut euroalueen pankit 52 14 33 79 166
Muut pankit 6 9 5 24 43
Muut sijoittajat 119 97 64 347 627
EKP 50 22 21 0 93
IMF, EU ja vastaavat 32 0 0 0 32
Lainojen markkina-arvo % nimellisarvosta 75 85 90 100
Ulkomaisten pankkien saatavat velkamaiden pankeilta 10 119 43 209 381
Euroalueen pankkien osuus 6 66 37 154 264
Eurojärjestelmän luotot pankeille 95 132 41 65 333
Luvut ovat miljardeja euroja. Eurojärjestelmä = EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit. Lähde: Tutkimuslaitos Bruegel.

Miksi kriisi puhkesi 2009?

KIPE-maat ovat kuitenkin varsin erilaisia keskenään. Kreikassa huonolla tolalla on julkinen talous. Irlannin perusongelma on nousuaikana syntynyt kiinteistökupla, jonka talouskriisi puhkaisi.

Varsinkin Kreikka ja Portugali ovat taloudeltaan varsin kehittymättömiä. Kun Kreikka liittyi euroon vuonna 2001, maassa alkoi suuri luottobuumi. Valtio jatkoi velkaantumistaan ja myös yritykset ja kotitaloudet ottivat reippaasti lainaa edullisilla koroilla. Toisaalta markkinoilla ei alkuun epäilty Kreikan maksukykyä. Rohkeimmat sijoittajat ehkä jopa ajattelivat niin, että jos Kreikalla alkaa mennä huonosti, muut euromaat pelastavat sen – ja samalla myös velkasijoittajat.

Vuosien 2008-2009 finanssikriisi ja taantuma oli Kreikan valtiontaloudelle raju suonenisku: pääelinkeinot matkailu ja merenkulku kurjistuivat. Vuonna 2009 Kreikan matkailutulot putosivat kymmenisen prosenttia ja myös kreikkalaiset varustamot joutuivat vaikeuksiin. Niinpä valtion verotulot romahtivat.

Kreikan valtionlainoista varsin suuri osa on ulkomaisten sijoittajien käsissä. Saksan ja Ranskan pankkien ja samojen maiden muiden sijoittajien käsissä oli viime vuonna noin 250 miljardia euron lainapotti.

Tässä vaiheessa, kun taantuma oli ajanut Kreikan valtiontalouden vaikeuksiin, markkinoilla syntyi levottomuutta ja Kreikan valtionlainojen korot nousivat.

Portugalia vaivaa talouskasvun heikkous. Myös talouspolitiikan epäuskottavuus on ollut maan ongelma kriisiin asti.

Irlannin tarina on erilainen. Kiinteistöjä rahoittaneet kriisipankit ajautuivat Irlannin valtion syliin. Seuraavaksi Irlannin hallituksen oli pakko kääntyä EU:n ja muiden euromaiden puoleen.

Espanjassa tilanne ei ole onneksi kriisiytynyt niin pahasti kuin muissa KIPE-maissa. Maan hallituksen ja EKP:n toimet ovat toistaiseksi pystyneet rauhoittamaan markkinat.

Hoitaako Kreikka velkansa?

Valtiontalouden kestävyys riippuu monesta tekijästä. Tärkeimpiä ovat lainanoton kustannukset eli korko, jonka sijoittaja vaatii valtionvelasta.
Keskeinen on myös verotulojen kasvupotentiaali, jota voi mitata bruttokansantuotteen kasvulla. Kolmas tärkeä elementti on valtion tulojen ja menojen suhde.

Asiantuntijalaskelman mukaan on epätodennäköistä, että Kreikka selviäisi ilman velkajärjestelyä, jossa velkojat suostuvat pienentämään vaateitaan tuntuvasti. Kreikan velka nousee jo nyt noin 150 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toisaalta Suomen EU:ssa virittämän vakuuskiistan takia Kreikan korot ovat taas viime aikoina ampaisseet nousuun ja käväisseet korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Kreikka ei siis selviydy korkomenoistaan, koska ne noussevat lähivuosina 20-30 prosenttiin verotuloista, selvästi yli poliittisen kipurajan.

Saksalaisekonomisti Kai Carstensenin johtaman tutkijaryhmän laskelman mukaan Kreikka tarvitsisi 25 prosentin bkt-kasvun, jotta se selviytyisi 18 prosentin korosta. (Valitettavasti Carstensenin ryhmän tekemää analyysia ei löytynyt netistä. Siksi myös linkki puuttuu.)

Samaisen laskelman mukaan bkt:n kasvuvaatimus pysyisi suunnilleen 18 prosentissa, vaikka Kreikan valtionlainojen korko laskisi 10 prosenttiin. Myös Irlannin kasvuvaatimus on ankara. 10 prosentin korosta selviäminen edellyttäisi sitä, että talous kasvaisi yli 15 prosentin vauhtia.

Portugalin tilanne on helpompi. Maa pärjää, jos sen kasvu yltää viiteen prosenttiin. Espanjan konkurssi on vielä kauempana. Se hoitaisi 10 prosentin korot, vaikka sen kasvu jäisi vaatimattomasti vain 2 prosenttiin.

Aiheesta lisää
Aikajana: Velkakriisin vaiheet (Suomenkuvalehti.fi 19.8.2011)
Eurobonditko ratkaisu velkakriisiin? ”Vaarallinen laastari” (Suomenkuvalehti.fi 18.8.2011)
Veloilla on eroa: Asuntolaina ei ole sama asia kuin valtion velka (Suomenkuvalehti.fi 5.8.2011)