Eurobonditko ratkaisu velkakriisiin? ”Vaarallinen laastari”

Talous 18.8.2011 10:51

Euroopan velkakriisi on nostanut keskusteluun eurobondit. Niitä pidetään jopa ratkaisuna koko ongelmaan, mutta monet vastustavat koko järjestelmää kiivaasti. Miksi?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esittivät alkuviikosta EU:lle yhteistä taloushallintoa. Kuva Patrick Kovarik / AFP / Lehtikuva.

Eurobondi olisi euromaiden yhteistä velkaa. Euromaat – kaikki tai osa maista – laskisivat yhdessä liikkeelle joukkovelkakirjoja osallistujien nimissä ja takuulla.

Tämä laskisi ongelmamaiden, kuten Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin korkoja.

(Jos haluat tietää lisää valtioiden velasta, lue ”Veloilla on eroa: Asuntolaina ei ole sama asia kuin valtion velka”)

Mitä eurobondi-järjestelmä tarkoittaisi? Kysymyksiin vastaa tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Kuka järjestelmästä hyötyisi ja kuka kärsisi?

”Velkamaat olisivat mielissään, jos saisivat korkoja alas. Viimeksi Italia ehdotti eurobondeja. Myös sijoittajat ovat ehdottaneet eurobondeja, sillä heille se olisi hyvä asia. Sijoittajille aukeaisivat isot, Yhdysvaltoihin verrattavat markkinat, ja samalla luottamus velkojen maksuun paranisi ainakin joksikin aikaa.”

”Vastustajat ovat niitä maita, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, kuten Suomi. Saksakin on ollut vastaan, mutta siellä on ilmaantunut myös toisenlaisia mielipiteitä.”

Mitä eurobondit tarkoittaisivat Suomelle?

”Suomen valtionlainojen korot ja korkomaksut nousisivat olennaisesti. Suomella ja Saksalla korko jäisi kuitenkin todennäköisesti selvästi alle euromaiden nykyisen keskikoron.

Ratkeaisiko velkakriisi eurobondien avulla?

”Se helpottaisi tilannetta vähäksi aikaa, mutta ei todellakaan ratkaisisi sitä. Jos järjestelmä saataisiin sujuvasti käyntiin, se rauhoittaisi markkinat. Italia, Kreikka ja muut saisivat velkaa eurobondien kautta halvemmalla korolla. Uusi velka olisi siten edullisempaa, jolloin voitaisiin paremmin keskittyä talouden rakenteiden kohentamiseen. Toisaalta matalammat korot saattaisivat hidastaa välttämättömiä uudistuksia.”

”Eurobondi-järjestelmään voi kuitenkin kehitellä erilaisia sääntöjä, jotka työntäisivät maita kurinalaisempaan politiikkaan. Esimerkiksi niin, että jos velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, lainaehdot muuttuvat ratkaisevasti. Näitä konkreettisia esityksiä ei tosin vielä liiemmin ole.”

”Erityisesti Kreikan ongelmat ovat kuitenkin niin huikeat, että eurobondit ovat vaarallinen ratkaisu, vaarallinen laastari. En suhtaudu ajatukseen hirveän positiivisesti.”

Miksi se olisi vaarallinen ratkaisu?

”Se antaa vääränlaisen turvallisuuden tunteen. Se helpottaa vähäksi aikaa, mutta ei korjaa perusongelmaa – heikkoa kilpailukykyä ja isoa velkaa. Varsinaisen ongelman ratkaisu on tuottavuuden lisääminen, kustannusten pienentäminen, jopa palkkojen alentaminen. Tuottavuutta pitää pystyä parantamaan kovasti. Nyt on nähty, ettei se ole helppoa. Jos se olisi, olisimme jo paremmalla tiellä.”

Ovatko eurobondit siis keino hoitaa oiretta, ei tautia?

”Kyllä. Se sopii hyvin tähän sarjaan, miten näitä päätöksiä on tehty. Hoidetaan oireet pois vähäksi aikaa ja sitten havahdutaan samaan ongelmaan.”

Miten eurobondit liittyvät Ranskan ja Saksan ideaan Euroopan yhteisestä taloushallinnosta?

”Eurobondit liittyvät tähän yleiseen ajatukseen, joka veisi EU:ta liittovaltion tai ainakin hyvin paljon koordinoidumman finanssipolitiikan suuntaan. Eurobondit sopisivat siihen kuvaan hyvin, teknisesti ajatellen.”

”Tässä vaiheessa eurobondit eivät ole hyvä ajatus, pidemmällä aikavälillä kyllä. Eurobondit olisivat hyvä ratkaisu, kun taloudet ja yhteinen finanssipolitiikka ovat jotakuinkin kunnossa. Silloin saisimme syvät eurobondimarkkinat, jotka tekisivät eurosta dollarin haastajan reservivaluuttana.”

Voiko tilanne kehittyä niin vakavaksi, että eurobondeista ei olisi edes väliaikaista apua?

”Jos tilanne tästä vielä pahenee, eurobondien suosio kriisin ratkaisuyrityksena saattaisi laantua. Sitten varmasti alettaisiin entistä voimakkaammin puhua joidenkin maiden lähtemisestä koko eurojärjestelmästä.”

Voisiko Suomi hyväksyä eurobondit?

”Se olisi hyvin vaikeaa. Kreikan vakuuskysymys on osoittanut, että tämä on politiikassa kuuma peruna, johon otetaan voimakkaasti kantaa. En usko, että se olisi Itävallassa, Hollannissa tai Saksassakaan sen helpompaa.”