Ekonomistit: Portugali turvautuu pian EU:n hätärahoitukseen

ERVV
Teksti
Kustaa Hulkko
Portugalin pääministeri José Sócrates
Portugalin pääministeri José Sócrates kertoi 23. maaliskuuta virka-asunnossaan Lissabonissa, että hänen hallituksensa eroaa. Kuva Reuters / Lehtikuva.

Ekonomistit arvioivat, että Portugali turvautuu lähiaikoina EU:n hätärahoitukseen.

Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila pitää mahdollisena, että Portugali hakee EU:n väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) tukea jo kesään mennessä. Investointipankki Goldman Sachs arvioi katsauksessaan, että se tapahtuu ”ennemmin tai myöhemmin”.

Markkinoilla vallitsee syvä epäily Portugalin kyvystä ratkaista maksuvalmiusongelmansa omin voimin.

Portugalin valtion 10-vuotisen lainan korko kohosi 29. maaliskuuta 7,9 prosenttiin, mikä on ennätys maan eurokaudella. Valtion luottokelpoisuus laski viime viikolla ja putoaa todennäköisesti pian lisää. Moni sijoittaja, kuten suomalaiset eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma, ovat vältelleet Portugalin lainoja jo pitkään.

Naapurimaahan Portugalin tauti ei nyt tarttunut, vaan Espanjan pitkän valtionlainan korko pysyi varsin vakaana.

OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä markkinoiden asenne on perusteltu, sillä Espanja näyttää toistaiseksi hallitsevan julkisen taloutensa ongelmat.

”Espanjan vuoro ei tule aivan lähiaikoina. Tosin vannomatta paras”, Uotila sanoo.

Yllättävä hallituskriisi

Ongelmat kärjistyivät 23. maaliskuuta, kun parlamentti hylkäsi yllättäen uusimman kolmivuotisen säästöohjelman ja kaatoi samalla pääministeri José Sócratesin sosialistisen vähemmistöhallituksen.

EU-komission ja IMF:n ohjeiden mukaan laadittu vakautuspaketti olisi muun muassa kiristänyt eläkkeiden verotusta. Tavoitteena oli kutistaa julkisen talouden vaje tänä vuonna 4,6 prosenttiin ja ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuoden vastaava luku oli yli seitsemän.

Keskustaoikeistolainen pääoppositiopuolue PSD vastusti hallituksen säästöpakettia siitä huolimatta, että se on sosialistien kanssa samaa mieltä vajeen supistamisesta.

Heiskanen pitää PSD:n asennetta ymmärrettävänä. Puolue ajaa suurta remonttia Portugalin julkiseen talouteen.

”PSD yrittää voittaa vaalit syyttämällä tilanteesta sosialisteja. Jos he pärjäävät vaaleissa, he voivat toteuttaa säästöjä omalla tavallaan”, hän sanoo.

Kriisirahoitushakemus saattaa kuitenkin lykkääntyä, koska maasta puuttuu nyt poliittinen hallitus. Ennenaikaiset vaalit pidetään ehkä vasta kesäkuun alussa.

Kroonisia vaivoja

taulukko: kriimaiden avainlukuja

Portugalin maksuvalmius on lähiviikkoina koetuksella. Kassavaroja on neljä miljardia euroa, mutta huhtikuun puolivälissä erääntyy 4,3 miljardin ja kesäkuussa 4,9 miljardin euron laina.

”Pian kassa ammottaa tyhjillään, ellei uutta rahoitusta tule”, Heiskanen sanoo.

Portugalin koko rahoitustarve nousee 60-80 miljardiin euroon.

Uotilan mukaan ERVV:n nykyiset 250 miljardin euron rahoitusvarat riittävät Portugalin tarpeiden tyydyttämiseen, vaikka viime viikonlopun EU-huippukokous ei kasvattanutkaan vakausrahaston takausmahdollisuuksia.

Euroalueen reunamaiden velkakriisi kärjistyi viime vuonna. Kreikka turvautui toukokuussa 2010 EU:n ja IMF:n apuun. Sitten vuorossa oli Irlanti.

Kriisimaat eivät ole veljeksiä. Kreikassa hunningolla on julkinen talous, kun taas Irlannin perusongelma on kiinteistökupla, jonka talouskriisi puhkaisi.

Portugalia puolestaan vaivaa talouskasvun krooninen heikkous. Maalla on liiaksi velkaa kantokykyyn nähden.

Tärkeimpiä vientituotteita ovat autot, koneet, vaatteet ja kengät. Kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt jatkuvasti, ja viime vuosikymmenellä bkt kasvoi keskimäärin alle prosentin vuodessa. Itä-Eurooppa on viime vuosina voittanut Portugalin kilpailussa investoinneista.

Niinpä ekonomistireseptien mukaan Portugali tarvitsee radikaalin talousuudistuksen.