Satoja miljoonia tuottava kultakaivos Kittilässä ei ole maksanut yhteisöveroja vuosiin – käytti ”veropoistot hyväksi”

Yhtiö on noudattanut Suomen verolainsäädäntöä, kerrotaan kaivosyhtiöstä.
Kotimaa 29.3.2017 15:27

© MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä on ollut erittäin tuottoisa ja kannattava kaivos jo usean vuoden ajan.

Miljardien arvoinen ja miljoonatulosta tekevä Agnico Eagle Finland ei ole kuitenkaan maksanut yhteisöveroja tuloksestaan moneen vuoteen.

Esimerkiksi vuonna 2015 Kittilän Suurikuusikossa kultaa louhittiin yli 5 500 kiloa ja sitä myytiin maailmalle 186 miljoonan euron arvosta. Liikevoittoa kirjattiin 33 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentiksi muodostui 18 prosenttia, jota voi pitää hyvänä.

Liikevoitosta huolimatta yhtiön tilikauden tappio oli lähes 5,9 miljoonaa euroa. Syy tappiolliselle tilikaudelle selittyy Agnico Eagle Finlandin maksamista korkokuluista konserniyhtiöille.

Yhtiön koko osakekannan omistaa ruotsalainen Agnico Eagle Sweden AB. Konsernin emoyhtiö puolestaan on kanadalainen Agnico Eagle Mines.

Kittilän kaivoksen maksamat korkokulut konserniyhtiöille olivat vuonna 2015 noin 23 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 21 miljoonaa. Tilinpäätöstietojen mukaan Kittilän kaivoksella on korollista velkaa konsernille noin 311 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla yhtiö on tehnyt valtaosan investoinneistaan.

”Yhtiö on käyttänyt lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet.”

Agnico Eagle Finlandin taloushallinnon asiantuntija Antti Rajanen myöntää, että kaivosyhtiön tilinpäätöksen tuloksella ja sen sisältämillä korkokuluilla on yhteys verotettavaan tulokseen.

Hän kuitenkin huomauttaa, että prosessin ja louhintatavan takia kulut ja investoinnit ovat olleet suuret. Vuodesta 2009 lähtien Kittilän kaivokselle on investoitu yhteensä 634 miljoonaa euroa.

”Korkojen vaikutusta arvioitaessa on otettava huomioon niiden osittainen vähennyskelpoisuus, mikä ei käy tilinpäätöstiedoista ilmi”, Rajanen sanoo.

Vuonna 2014 verolainsäädäntöä muutettiin. Kittilän kultakaivoksen noin 20 miljoonan euron vuotuisista korkokuluista on vähennyskelpoisia ollut 9,4–16 miljoonaa euroa vuosina 2014–2015.

Onko kyse aggressiivisesta verosuunnittelusta?

”Yhtiön pääomarakenteeseen ja vieraanpääoman hintaan sekä lainajärjestelyihin ovat vaikuttaneet liiketoiminnalliset syyt, eivät verosuunnitteluun liittyvät syyt. Yhtiö on noudattanut Suomen verolainsäädäntöä ja käyttänyt myös sen tarjoamat mahdollisuudet, kuten veropoistot hyväksi.”

 

Suomella on hyvä maine maailmalla kaivosyhtiöiden verokohtelussa.

Verohallinnon tiedoista selviää, että Agnico Eagle Finland on maksanut 2009–2015 aikana yritysveroja vain noin 18,1 miljoonaa euroa.

Samalla ajanjaksolla liikevoittoa on kirjattu noin 300 miljoonaa euroa ja veroprosentiksi on muodostunut noin kuusi prosenttia. Virallisesti Suomen yhteisöveroaste on 20.

Kansalaisjärjestö Finnwatchille vuonna 2016 kaivosveroaiheesta raportin kirjoittaneet tutkijat Lauri Finér ja Matti Ylönen ovat arvioineet Suomen valtion menettävän veroja Agnico Eagle Finlandin korkokuluveivausten takia 1–2 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kaivoslakia uudistettaessa olisi voitu varautua tällaisiin tilanteisiin esimerkiksi huolellisesti suunnitellulla kaivosverolla. Sen käyttöönottoa suositeltiin vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä, joka kuitenkin jätettiin julkistamatta”, sanoo Ylönen, joka tutkii yritysten verotusta.

”Olemme varautuneet tähän.”

Kittilän kultakaivos ei ole ainut kaivos, joka toteuttaa Suomen lakien mukaista verosuunnittelua. Samankaltaista toimintaa harjoittavat käytännössä kaikki globaalit yhtiöt.

Suomen valtio menettää verotuloja verosuunnittelun seurauksena joka vuosi. Myös kunnat jäävät nuolemaan näppejään yhteisöverotuotoista. Kuntien osuus voi olla jopa kolmannes koko yhteisöverotuotosta, yritysten menestyksestä riippuen.

Kittilän kunnan taloushallinnon asiantuntija Tuija Keisanen kertoo, ettei Kittilän talous ole pelkästään riippuvainen kultakaivoksen verotuloista. Hän kuitenkin myöntää, että yhteisöverojen heikkeneminen vaikuttaa kunnan talousarvioon.

”Vuonna 2013 saimme kaivokselta hyvin yhteisöverotuloja. Ne vaikuttivat positiivisesti, mutta nyt ne todennäköisesti puolittuvat. Olemme varautuneet tähän. Radikaalisti ne eivät kuitenkaan vaikuta, ja vaikutukset tulevat viiveellä”, Keisanen sanoo.

Kaivospaikkakuntien päättäjät muistuttavat kaivosten työllisyysvaikutuksesta ja sitä kautta tulevista verohyödyistä. Vuonna 2015 Kittilän kaivoksen palkkalistoilla oli 435 työntekijää. Yhtiö maksaa myös kiinteistöveroja.

Työllisyyshyödyistä huolimatta yhteisöverotulojen puutteet täytyy jollain tavoin korvata. Yleensä kaivospaikkakuntien tiestö, sillat ja muu infra myös kuluvat ja paikallinen ympäristö kokee muutoksia kaivoksen toiminnan ja sen sulkeutumisen jälkeenkin.

 

Kittilässä kaivosteollisuuden ongelmista saatiin muistutus syksyllä 2015. Tuolloin Kittilän kaivoksella havaittiin rikastushiekka-altaassa vuoto. Kaivosyhtiö sai luvan Lapin ely-keskukselta ylimääräisiin juoksutuksiin läheiseen Seurujärveen.

Juoksutusten seurauksena luontoon päätyi muun muassa sulfaatteja ja Seurujoen suolapitoisuus nousi ainakin hetkellisesti. Seurujoki kuuluu Ounasjoen vesistöön ja laskee Kemijoen kautta Itämereen.

Useita kuukausia kestänyt vuoto saatiin lopulta hallintaan. Lapin ely-keskus velvoittaa kaivosyhtiötä tekemään vesistöseurantaa. Myös kalaston tilaa seurataan.

Kittilän kultakaivoksen vesiongelmat johtuivat osittain siitä, että kaivoksen tuotantomääriä oli vähitellen lisätty, mikä oli kasvattanut kaivoksen riskejä ympäristölle.

Kaivosyhtiöille kaikkein kannattavinta on saada arvometalli nopeasti louhittua ja myytyä markkinoille, jolloin kustannukset laskevat ja rahaa jää omistajille enemmän.

Agnico Eagle Finland haluaa myös jatkossa lisätä tuotantomääriään. Se on käynnistänyt toukokuussa 2015 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, jossa selvitetään Kittilän kaivoksen rikastamon tuotantomäärän kasvattamista 1,6 miljoonasta tonnista kahteen miljoonaan tonniin vuodessa.

Kittilässä kunnan johto ja valtaosa kuntapoliitikoista kannattavat kaivoksen laajennussuunnitelmia.