Kittilän kultakaivos vuotanut jo neljä kuukautta – korjaustöille annettu aikaa vielä useita kuukausia

Uutisanalyysi: Agnico Eagle Finlandin kaivos tuottaa emoyhtiölleen miljoonia.
Kotimaa 12.1.2016 18:30

Kittilän kultakaivoksen jätevesialtaan vuotopaikka Kittilässä 13. marraskuuta 2015. © Martti Kainulainen / Lehtikuva

Euroopan suurimman kultakaivoksen vesialtaan vuodon korjaustyöt etenevät pikkuhiljaa Kittilän Suurkuusikossa. Korjaustyöt käynnistettiin 26. marraskuuta 2015.

Viranomaiset, Kainuun ja Lapin ely-keskukset, ovat hyväksyneet altaan korjaussuunnitelman, jonka mukaan korjaustyöt valmistuvat kesään 2016 mennessä.

Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland saa siten viranomaisilta aikaa altaan korjaustöihin yhteensä noin kahdeksan kuukautta.

Nyt altaan vuotokohtaa on tukittu moreenilla ja aukon ympärille on ajettu rikastushiekkaa.

Allas vuotaa yhä, ja vuoto on jatkunut neljä kuukautta (14. syyskuuta 2015 alkaen). Luontoon on päässyt muun muassa sulfaatteja, ja Seurujoen suolapitoisuus nousi ainakin hetkellisesti. Seurujoki kuuluu Ounasjoen vesistöön ja laskee Kemijoen kautta Itämereen.

Kittilässä ”vesiongelmien” syy johtuu osittain siitä, että kaivoksen tuotantomääriä on pikkuhiljaa kasvatettu, mikä puolestaan on nostanut kaivoksen riskejä myös veden osalta. Altaan rakenteita on myös arvosteltu.

Käytännössä allas on moreenia ja sen päälle levitettyä eristehuopaa. Vuodon syy on tutkimuksista huolimatta pysynyt mysteerinä. Kaivosyhtiö arveli syyksi rakennusvaiheessa tapahtunutta ”laatupoikkeamaa”.

 

Lapin ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikön Tiina Kämäräisen mukaan vuoto on kuitenkin saatu hallintaan ja Seurujokeen pääsee vain ympäristöluvan sallima määrä kaivosvettä.

Lokakuussa aloitettuja lisäjuoksutuksia ei ole enää tarvinnut toteuttaa. Käytännössä kaivoksesta peräisin olevaa vettä pääsee Seurujokeen siis ympäristöluvan sallima määrä: enintään 1,6 prosenttia koko joen virtaamasta tai 150 kuutiota tunnissa.

Lapin ely-keskus saa viikoittain raportin konsulttiyhtiö Sito Oy:ltä altaan korjaustöiden etenemisestä ja vuodon tilanteesta. Kämäräisen mukaan vuoto on noin 70 kuutiometriä tunnissa, kun se pahimmillaan oli noin 340 kuutiota tunnissa eli satojatuhansia litroja kaivosvesiä luontoon.

Millaisia seurauksia kaivosyhtiölle vuodosta langetetaan – jos langetetaan? Kämäräisen mukaan tähän kysymykseen saada vastaus sitten, kun lopulliset selvitykset ja raportit Seurujoen tilasta ovat valmistuneet.

Jos Agnico Eaglen korjaustyöt viivästyvät tai vuoto pitkittyy ja pahenee, kaivosyhtiötä vastaan voidaan aloittaa hallintopakkomenettely. Tällöin ukaasina käytettäisiin uhkasakkoa.

Lapin poliisi ei ole kirjannut Kittilän kaivoksen vuodosta rikosilmoituksia.

 

Kittilässä operoiva Agnico Eagle on kanadalainen globaali kaivosyhtiö, joka on yksi suurimmista kullantuottajista maailmassa. Yhtiön historia ulottuu vuoteen 1957.

Kittilän Suurkuusikossa toimiva kultakaivos on ollut kanadalaiselle emoyhtiölle tuottoisa. Kaupparekisterin mukaan vuonna 2011 yhtiö kirjasi voittoa Kittilästä 39 miljoonaa euroa, sitten 70 miljoonaa ja vuonna 2013 reilut 48 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 yhtiö kirjasi kullan laskeneen markkinahinnan ja kasvavien kustannusten seurauksena tappiota 7,3 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedot tulevat julki kesällä 2016, mutta kolmannen kvartaalin tulostietojen perusteella vuoden 2015 tuloksesta on tulossa jälleen voitollinen.

Kittilän kaivoksen liikevoittoprosenttia voi pitää loistavana, sillä liikevaihto on liikkunut vuosien varrella 140–190 miljoonassa eurossa.

Kittilä onkin ollut kanadalaiselle pörssiyhtiölle sananmukaisesti kultakaivos. Yhtiö on jatkanut alueella aktiivisesti myös jatkotutkimuksia ja on löytänyt lisää esiintymiä.

Kaivoksessa työskenteleee noin 400 työntekijää. Puolet työntekijöistä on paikallisia. Myös Kittilän kunnan verotulot ovat kasvaneet. Kittilässä asuu 6400 ihmistä.