Idea vielä työn alla
Valtion kehitysyhtiö Vake ei ehtinyt sijoittaa mihinkään ennen kuin Sipilän hallitus kaatui. Nyt se taistelee mittavista pääomistaan.
Valtion kehitysyhtiö Vake ei ehtinyt sijoittaa mihinkään ennen kuin Juha Sipilän (kesk) hallitus kaatui keväällä 2019. Tuolloin selvisi, että toimitusministeristö ei voi päättää Vaken sijoituksista.
Ontoksi kuoreksi muuttuneen yhtiön tulevaisuus on vielä epäselvä, mutta poliitikkojen päätöksiä odotetaan mahdollisesti jo lähiviikkoina.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) pöydälle on jätetty kaksi esitystä entisen pääministeri Sipilän lempilapsen tulevaisuudesta.
Toinen on Vaken oma ehdotus yrityksen uudeksi strategiaksi, toinen selvitysmies Jouni Hakalan ehdotus valtion sijoitusyhtiöiden tulevaisuudesta. Hakala katsoo, että nykymuodossaan Vakea ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää.
Nyt sijoitusyhtiö taistelee olemassaolostaan ja mittavista pääomistaan. Vaken taseessa on noin 2,3 miljardin euron arvosta valtion omistamia osakkeita. Arvoltaan merkittävin on noin kahdeksan prosentin osuus pörssiyhtiö Nesteestä. Omistukset siirrettiin Vakelle joulukuussa 2018.
Suomen Kuvalehti pyysi haastattelua Vaken hallituksen puheenjohtajalta Reijo Karhiselta. Hän kieltäytyi vetoamalla poliittisen harkinnan keskeneräisyyteen. Karhinen ohjasi kuitenkin haastattelupyynnön Paula Laineelle, joka valittiin kesällä 2019 yhtiön toimitusjohtajaksi sen jälkeen, kun Taneli Tikka oli jättänyt Vaken.
Toimitusjohtaja Paula Laine, mitä strategiaehdotuksenne sisältää?
”Ajatuksena on keskittyä alustainvestointeihin digitaalisuudessa ja ilmastonmuutoksessa. Tarkoitus on keskittyä sellaisiin investointeihin, jotka eivät ilman valtion toimia tapahdu.”
Miksi vanha strategia oli huono?
”Kannan vastuuta entisen hallituksen rivijäsenen näkökulmasta myös edellisestä vaiheesta. Siinä käynnistettiin kolmea toimintamallia: markkinaehtoista pääomasijoitustoimintaa, alustainvestointeja sekä laaja-alaista yhteiskunnallista hanketoimintaa. Keskeinen havainto uudessa työssä oli, että uutena toimijana Vaken on hyvä terävämmin valita ydinrooli. Pitää valita sellainen ydinrooli, jossa analysoitu lisäarvo on kaikkein suurin.”
Pelkästään vuosina 2016–2018 Vaken toiminnan pyörittämiseen kului yli miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Mitä yhtiö on saanut tähän mennessä aikaan?
”Operatiivinen toiminta käynnistyi oikeastaan vasta vuoden 2019 alusta. Kului vain kolmisen kuukautta, kun hallituksesta tuli toimitusministeristö. Siitä asti on ollut mahdoton tehdä investointipäätöksiä.”
Kuinka monta sijoituskelpoista hanketta Vakella oli, kun hallitus kaatui?
”Vajaat sata tekoälyyn keskittynyttä yhtiötä oli analysoitu, useita kymmeniä oli viety päätösprosessissa eteenpäin ja niistä lukuisia oli viety vielä pidemmälle. Tämä oli markkinaehdoista pääomasijoitustoimintaa. Uudessa strategiassa me emme enää ole tällaisessa toiminnassa mukana.”
Mainitsette strategiaehdotuksessanne PPP-alustahankkeet. Kirjainyhdistelmällä viitataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin elinkaarimalleihin, jollaisia on käytetty esimerkiksi kalliiden liikenneväylien rahoittamisessa. Mitä nämä Vaken osalta voisivat tarkoittaa?
”Näitä voi olla koulutus- ja yliopistosektorilla sekä ilman muuta sote-sektorilla. Jos mietitään ilmastonmuutosta, yhteistyö kunnallisten energialiikelaitosten tai digitaalisen kiertotalousalustan toimijoiden ovat selkeimpiä esimerkkejä, joissa Vake voisi olla mukana.”
Eikö ole hassu tilanne, että firma on jo pystyssä, pääomat sisässä ja nyt yritetään kehittää, mitä se voisi tehdä?
”Kyllä yrityksissä muutenkin strategiamuutoksia tehdään, mutta totta on, että kyse on isosta muutosvaiheesta. Omistajan tahdon mukaisesti yhtiö lähtee toimeenpanemaan sitä suuntaa, mitä omistaja toivoo.”
Selvitysmies Jouni Hakala on ehdottanut Vaken yhdistämistä Teollisuussijoitukseen ja pääoman palauttamista valtiolle. Mitä ajattelet siitä?
”Hakalan analyysi on erittäin samansuuntainen kuin mikä on meillä Vakessa strategiatyön aikana tehty. Siinä todetaan muun muassa, että kokonaisinvestointien taso on liian alhainen ja että innovaatiorahoituksessa pitäisi pystyä tarttumaan voimakkaammin megatrendeihin kuten digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen. Keskeinen poikkeava näkemys yhtiön näkökulmasta on se, että mielestämme olisi epäloogista ottaa Vaken pääomat pois tästä käytöstä.”
Te ette siis halua luopua pääomista.
”Kun meillä on Rinteen hallituksen ohjelmassa kirjattu, että Vakella on tärkeä rooli valtionomistusten ohjaamisessa uutta taloudellista aktiviteettia luovaan suuntaan, niin näemme, että pääomat saataisiin hallitusohjelman mukaisesti kohdennettua yhtiössä.”
Eikö rahoitusta voisi järjestää Teollisuussijoituksen varoilla ja myöhemmin tehtävillä valtion pääomituksilla kuten selvitysmies ehdottaa?
”Teollisuussijoituksen varat on sidottu Teollisuussijoituksen tehtävän ja strategian toteuttamiseen. Sellaisia miljardiluokan joutilaana olevia pääomia ei luonnollisesti toisen yhtiön taseesta löydy, joiden varassa Vaken strategia olisi mahdollista toteuttaa.”
Voisiko Vake kuitenkin rakenteellisesti olla selvitysmiehen ehdotuksen mukaisesti Teollisuussijoituksen konsernin sisällä?
”En voi toimitusjohtajana siihen rakennekysymykseen ottaa kantaa. Se on omistajan linjattava asia. Sen verran voin kommentoida yleisellä tasolla, että kun yksi selvitysmiehen huomioista oli, että Vaken perustehtävä kuulostaa kovasti elinkeino- ja innovaatiopoliittiselta perustehtävältä, niin tämä sama havainto jaetaan yhtiössä.”