Torso eläkeuudistus

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus kertoi yrittäjän eläkevakuutus YEL:n uudistamisesta kehysriihessä.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta. Sitä on kuvailtu pienyrittä­jien ja eläkealan ammattilaisten puheenvuoroissa ”historialliseksi”, koska lakisääteisiä yrittäjien eläkemaksuja sidotaan ensimmäistä kertaa todellisiin ansiotuloihin.

Aiemmin yrittäjien eläkemaksut on määritelty niin kutsutulla laskennallisella työtulolla. Se on arvio työpanoksen arvosta, eikä kerro yrittäjän todellisista ansioista juuri mitään.

Pienyrittäjät ovat kritisoineet työtuloarviointia jo vuosia, ja nyt uudistus näyttää helpottavan etenkin niitä yrittäjiä, joiden YEL-maksut on arvioitu yläkanttiin.

Muutos auttaisi mahdollisesti myös sellaisia yrittäjiä, joiden tulot vaihtelevat ja jotka siksi tarvitsisivat eläkemaksuihinsa joustoja.

Hallituksen uudistus jää kuitenkin torsoksi, sillä jatkossakin yrittäjät saavat valita laskennallisen työtulon ja todellisten ansioiden välillä. Tästä hyötyvät todennäköisesti etenkin hyvätuloiset yrittäjät.

Valinnanvapaus tulee arvioi­den mukaan kalliiksi julkiselle taloudelle. Jo nyt valtion kassasta maksetaan yrittäjien eläkkeitä noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa.

Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön arvion mukaan nykymalliin verrattuna eläkemaksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Uudistus kasvattaakin valtion menoja 80 miljoonalla eurolla vuodessa.

Yrittäjäeläkkeiden järjestelmä on ollut rikki koko 2000-luvun. Vielä vuosituhannen alussa valtio maksoi yrittäjien eläkkeitä valtion budjetista muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Puoli miljardia ylittyi 2020-luvulla.

Kymmenkunta vuotta sitten havahduttiin siihen, että yrittäjät maksavat käytännössä liian pieniä eläkemaksuja. Etenkin hyvätuloiset yrittäjät nostavat tuloja osinkoina ja työtulosta maksettavat YEL-maksut painetaan minimiin.

Varsinkin Suomen Yrittäjät on edellyttänyt, että osinkotulot pidetään YEL-järjestelmän ulkopuolella. Orpon hallitus kuuntelikin yrittäjien etujärjestöä eikä tuonut osinkoja YEL:n piiriin.

Eläkeyhtiöiden tilastoista käy ilmi, että alivakuuttaminen on kiihtynyt. Nykyään etenkin nuoret yrittäjät maksavat alasta riippumatta liian pieniä eläkemaksuja.

Esimerkiksi 100 000 euron tuloilla eläkemaksuja pitäisi maksaa reilu 2 000 euroa kuukaudessa. Ilmoittamalla tuloiksi 20 000 euroa YEL-kuukausimaksun on saanut painettua noin 400 euroon.

Yrittäjäeläkkeiden ongelman siemen kylvettiin jo 1970-luvulla, jolloin järjestelmä luotiin. Tuolloin yrittäjien eläkkeitä ei rahastoitu. Palkansaajien eläkevaroja sijoitetaan, mikä on tärkeä osa toimivaa eläkejärjestelmää.

Yrittäjien eläkkeitä olisi voitu alkaa rahastoimaan myöhemminkin: esimerkiksi 15 vuotta sitten, jolloin tilastoissa alkoivat näkyä alivakuuttamisen lisääntyminen ja järjestelmän väärinkäyttö.

Yksikään hallitus ei ole kuitenkaan tarttunut perusongelmaan. Yrittäjien eläkkeiden rahastointia ovat kannattaneet eläkealan ammattilaiset, kuten työeläkevakuuttajien etujärjestö Työeläkevakuuttajat Tela.

Ammattilaiset olisivat myös voineet pitää kovempaa ääntä järjestelmän uusimisesta. Kukaan ei kuitenkaan ole halunnut koskea ongelmapesäkkeeseen.

Orpon hallitus on saanut kritiikkiä myös siitä, ettei se muuta YEL-vakuuttamisen rajaa. Nyt eläkemaksuja täytyy maksaa, jos vuosiansiot ylittävät noin 9 400 euroa.

Jos hallitus olisi laskenut alarajan esimerkiksi 5 000 euroon, tulisi eläkemaksun piiriin lisää yrittäjiä, myös niin kutsuttuja ”kevytyrittäjiä”, jotka Telan mukaan jäävät usein vakuuttamisen ulkopuolelle. Alarajan madaltaminen olisi vahvistanut yrittäjäeläkkeiden rahoitusta.

Yrittäjien näkökulmasta alarajan laskeminen olisi vaikeuttanut sivutoimista yrittäjyyttä, mikä on monelle suomalaiselle kannattava sivutulo.

Toisaalta laajempi maksupohja olisi tasapuolisempi järjestelmä kaikille myös kilpailun näkökulmasta. Tällä hetkellä työntekijät maksavat jokaisesta ansaitusta palkkasentistä eläkemaksuja ja kaikki veronmaksajat enenevissä määrin yrittäjien eläkkeitä.