Hallituksen eväät on syöty

Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi on ohi.

Kukin hallitus neuvottelee valtion tulevien vuosien rahankäytöstä aina keväisin. Ensi keväänä kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit eivät enää tee niin, sillä ne kisaavat toisiaan vastaan vaalikentillä.

Petteri Orpon (kok) hallituksen aiemmat kehysriihet olivat mittavia. Niistä ensimmäisessä keväällä 2024 hallitus etsi kolmen miljardin euron lisäsopeutukset, kun talousennusteet pettivät.

Seuraavana vuonna hallitus linjasi kasvutoimista.Se muun muassa alensi työn verotusta leikkaamalla lisää ja kiristämällä muita veroja.

Tämän vuoden riihellä ei ollut vastaavaa suurta teemaa. Julkisen talouden sopeutus ja kasvutoimet olivat jälleen esillä, mutta mittakaava oli pienempi.

Riihen tiedotustilaisuudessa esiteltiin nippu kasvutoimia. Useimmat niitä olivat luonteeltaan pieniä.

Esimerkiksi korjausrakentamisen tukipaketilla ja kotitalousvähennyksen korotuksella hallitus yrittää piristää taloutta juuri vaalien alla. Toimet ovatkin tulossa käyttöön jo tänä vuonna. Rakenteellisista muutoksista huomattavin oli yrittäjien eläkelain (yel) odotettu uudistus.

Lisäksi hallitus linjasi noin puolen miljardin euron korvaavista säästöistä, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta toteutumatta. Kyse ei siis ollut varsinaisesti lisäsäästöistä vaan sen varmistamisesta, että aiemmat tavoitteet toteutuvat.

Hallitus nirhaisi esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysavusta jasotejä rjestöjen tuista. Kaikista niistä on leikattu tällä vaalikaudella aiemminkin.

Tuttu keinovalikoima kertoo ideoiden ehtymisestä. Neljä puoluetta ovat käyneet läpi monet neuvottelut. Mitä enemmän kaikille sopivia ratkaisuja pitää löytää, sitä vaikeammaksi tehtävä käy.

Jokainen puolue ajaa omia säästöehdotuksiaan – ja vastaavasti varjelee omia kohderyhmiään. Kokoomus saikin pyörrettyä aiemman leikkauksen hellimäänsä kotitalousvähennykseen.

Riihestä odotetiin myös vastausta Iranin sodan aiheuttamaan kustannusshokkiin. Lopulta apua saivat lähinnä maatilat, joiden energiaveron palautus nousee. Lisäksi työmatkavähennys laajenee.

Laiha tulos ei sinänsä ole yllätys. Menossa on hallituksen viimeinen vuosi.

Hallitusohjelman suurimmat uudistukset on tehty tai niiden toteuttaminen on pitkällä. Mittavien uudistusten linjaamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen ei enää riitä aikaa. Lähestyvät vaalit vaikeuttavat ikävien päätösten tekemistä.

Isoin uutinen kuultiinkin jo ennen riihtä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että hallitus ei onnistu vakauttamaan julkisen talouden velkaantumista.

Kyseessä on talouspolitiikan keskeinen tavoite, jonka hallitus asetti vaalikauden alussa. Velan ja bruttokansantuotteen (bkt) välinen suhde on kasvanut vauhdilla viime vuosina. Hallitusohjelmassa Orpon hallitus linjasi vakauttavansa velkasuhteen.

Tavoitteen saavuttaminen on näyttänyt jo aiemmin kyseenalaiselta. Valtiovarainministeriö ennusti jo aiemmin, että vaalikauden lopussa suhde saattaisi tasaantua yhden vuoden ajaksi, mutta lähtisi heti sen jälkeen uudestaan nousuun.

Nyt edes tämä ei näytä toteutuvan. Ministeriön joulukuun ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu jatkuu myös viimeisen vuoden ajan.

Riihen tiedotustilaisuudessa Purra lisäsi, että velkasuhteen vakauttaminen olisi vaatinut noin viiden miljardin euron lisäsäästöjä.

Aiemmin oli jo pettänyt hallitusohjelman toinen linjaus siitä, että julkisen talouden alijäämä olisi korkeintaan prosentin vaalikauden lopussa.

Tämä tarkoittaa vuosittaisen uuden velan suhdetta bkt:hen. Tuoreimman ennusteen mukaan luku on lähellä kolmea prosenttia, samalla tasolla kuin kauden alussa.

Purra sanoi jo vuonna 2024, ettei prosentin tavoite toteudu. Se aiheutti hallituksessa hälyn kokoomuksen ja perussuomalaisten välille. Pääministeri Orpo ja monia talousneuvotteluita johtanut Matias Marttinen (kok) sanoivat pitävänsä tavoitteista kiinni.

Tällä kertaa Purran ulostulo ei kirvoittanut julkisia vastalauseita hallituskumppaneilta. Keskeisten taloustavoitteiden pettämisestä on tullut itsestäänselvyys.

Kansankielisemmin sanottuna vaalilupaukset velaksi elämisen loppumisesta eivät ole pitäneet. Orpon hallitus ottaa vielä enemmän velkaa kuin Marinin hallitus lopettaessaan.

Pelkästään tänä vuonna valtion budjetin alijäämä revähtää yli 13 miljardiin euroon. Luku on kasvanut miljardikaupalla siitä, mitä sen arvioitiin olevan vielä vuosi sitten. Budjetista 15 prosenttia pitää kattaa lainarahalla.

Orpon hallituksen taivalta on jäljellä vielä vuosi. On kuitenkin selvää, että velkaantumisen ratkominen jää jälleen seuraavan hallituksen päänsäryksi.

Käsillä oleva haaste on niin selvä ja iso, että monen katseet alkavat kääntyä ensi vaalikauteen. Etujärjestöt julkaisevat tavoitteitaan ja puolueet asettavat ehdokkaita. Yleisradio ja Ilta-Sanomat järjestivät puheenjohtajatentit, kun vaaleihin oli vuosi.

Odottavan aika on pitkä. Puolueiden resurssit ja kansalaisten huomio riittävät vain muutaman kuukauden kampanjointiin.

Siksi vaaliohjelmia – ja säästölistoja – joudutaan odottamaan ainakin loppuvuoteen.