Sanni Grahn-Laasonen: EU:n vastustaja ei ole isänmaan asialla
PUHEENVUORO: Eurooppalaisuutta on suojeltava populismilta.
Kun EU:n perusta valettiin Roomassa 60 vuotta sitten, Eurooppa oli jaettu muurein ja piikkilangoin. Ajatus hiilen ja teräksen rauhanomaisesta jakamisesta oli terve tuulahdus maanosassa, jossa veriset sodat ja rikokset ihmisyyttä vastaan olivat tuoreessa muistissa.
Idea kasvoi visioksi Euroopasta, jolla on yhteiset arvot. Vähän kerrallaan rakennettiin tämän päivän EU, kompromissien kautta. Lopputulos ei ole kaikilta osin kaunein mahdollinen – mutta ei myöskään kauhein.
EU:n perussopimuksista löytyy kappale kauneinta Eurooppaa. Niissä nimetään unionin yhteiset arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Unionin päämäärä on ”rauhan, omien arvojensa ja kansojensa hyvinvoinnin” edistäminen. Sekä rauhaa että vaurautta on riittänyt. EU on onnistunut.
Näillä ihanteilla on yhteinen nimittäjä: eurooppalaisuus. Tuo sana on tullut tarkoittamaan hyvien arvojemme koko palettia. Siksi eurooppalaisuus on itseisarvo, ja sitä tulee puolustaa.
Tänään suurimmaksi vaaraksi on tullut vääristelevä populismi, joka liukuu kohti ääriajattelua. Populismi murentaa yhteistä pohjaa ja madaltaa kynnystä arvojemme sivuuttamiselle.
Brexit on populismin seurausta: vuosikaudet brittilehdistö repi otsikoita EU:sta. Vaikka eroäänet voittivat, Lontoon viestinä on nyt ”vapaakauppa, vahva Eurooppa, globaali Britannia” – samaan aikaan, kun britit ajautuvat eroon siitä yhteydestä, missä nuo tavoitteet parhaiten toteutuisivat.
Monessa maassa EU:n hajottamista ajavat nationalistiset ja rasistiset liikkeet ovat pelottavan lähellä valtaa. Unkarissa ja Puolassa ollaan avoimesti oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan.
Suomessakin jotkut flirttailevat ajatuksella EU-erosta. Kyselyiden mukaan unionilla on kuitenkin kansan tuki, ja jäsenyytemme on kirjattu perustuslakiin. Suomalaiset eivät ole olleet vietävissä.
Onneksi näin on, sillä elämme arvaamattomia aikoja: USA:n lähitulevaisuus on huolestuttava mysteeri. Venäjä järkyttää turvallisuusarkkitehtuureja. Turkki menee väärään suuntaan. Pakolaisten veneet ylittävät Välimerta.
Iät ja ajat päättäjät ovat kotona moittineet EU-päätöksiä, joita ovat itse olleet Brysselissä tekemässä.
Arvaamattomina aikoina on oltava yhtenäisiä. EU:n hajaannuksesta iloitsee vain aggressiivinen Venäjä. Kotimainen EU-vastustaja toimii kansallisia etujamme vastaan, ei isänmaan asialla.
Työ on aloitettava itsestä: unioni ei saa olla syntipukki. Iät ja ajat päättäjät ovat kotona moittineet EU-päätöksiä, joita ovat itse olleet Brysselissä tekemässä.
Paras tapa puolustaa unionia on kehittää sitä. Yhteistyö lujittaa unionia. Se luo poliittista vakautta ja edistää rauhaa ja talouskasvua. Hieno esimerkki on Erasmus+ -ohjelma, joka jo 30 vuoden ajan on edistänyt vuorovaikutusta, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta tarjoamalla opiskelun, työskentelyn ja harjoittelun mahdollisuuksia ulkomailla.
Suomen pitää olla mukana tarjoamassa näkemyksiä ja osaamista yhteiseen käyttöön. Meidän on oltava täysivaltaisena kaikissa pöydissä, joissa asioista päätetään.
Ei ole suosittua puhua arvostavasti eurooppalaisuudesta. Silti juuri niin pitää juuri nyt tehdä, se on Suomen etu. Ollaan jatkossakin mukana ”kaikissa ytimissä”. Puolustetaan unionia ja eurooppalaisuutta – molemmat ovat arvoja sinänsä.
Kirjoittaja Sanni Grahn-Laasonen on opetus- ja kulttuuriministeri (kok).