Malmin lentokentän hallin vuokra­sopimuksia jatkettiin – Suomi vaikenee ”älykkäästä pienlento­liikenteestä”

Uutisanalyysi: Kevytilmailun valtavat kehitysnäkymät tekevät Malmin kentän säilyttämisestä kansallisen kysymyksen.
Kotimaa 5.5.2017 17:33
Malmin lentokenttää elokuussa 2013.
Malmin lentokenttää elokuussa 2013. © Markku Ulander / Lehtikuva

Helsingin kaupunki on antanut jatkoaikaa kiistellyn Malmin lentokentän isossa hallissa säilytettäville ja huollettaville lentokoneille.

Vuokrasopimukset niiden omistajien kanssa sanottiin irti keväällä ja hallin oli määrä tyhjentyä toukokuun puoliväliin mennessä.

Syyksi oli kerrottu hallin muuttaminen vanhojen autojen harrastajien näyttelytilaksi. Autoharrastajien yhdistys FHRA ei kuitenkaan missään tapauksessa halunnut olla häätämässä lentokoneita ulos.

Niinpä autonäyttelyä ei tule ainakaan alkavana kesänä ja hallia käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa ainakin elokuun loppuun, jonne uusi irtisanomisaika on siirretty.

Malmin lentopaikan päällikön ja kentältä toimivan lentokoulun BF Lennon toimitusjohtajan Gun Gustavssonin mukaan syyksi jatkoajalle oli ilmoitettu, että hallin käyttötarkoituksen muuttamisen edellyttämät muutostyöt ovat yhä kesken samoin kuin muutokset sisäänajoteihin. Malmi on pahasti pussin perällä yhden sisäänajotien päässä.

Kaupunki kaavailee hallista ja sen edustasta suurten yleisötapahtumien pitopaikkaa kunnes Malmin rakentaminen 25 000 asukkaan lähiöksi alkaa joskus ensi vuosikymmenellä. Siihen saakka myös lentotoimintaa aiotaan jatkaa niin sanotuilla korpikenttäsäännöillä ilman viranomaisen tarjoamia lennonjohtopalveluita.

Hallin nykyisille vuokralaisille kaupunki tarjoaa syyskuun alusta alkaen niin sanottua Patrian hallia kentän toisella reunalla.

Patria on vastikään myynyt hallinsa kaupungille. Se on kuitenkin selvästi vanhaa hallia pienempi, joten kaikki tilan tarvitsijat eivät sinne mahdu.

Itse asiassa sinne mahtuu vain yksi tilan tarvitsija, sillä kaupunki etsii Gustavssonin mukaan vain yhtä vuokralaista.

Vanhan hallin yrittäjillä on pikaisen pohdinnan paikka, sillä tarjouksia on pyydetty jo ennen toukokuun puoliväliä eikä halli tiloiltaan sovellu kovin hyvin pienten lentokoulu- ja huoltoyritysten tarpeisiin.

 

Malmin toiminta korpikenttänä on Gun Gustavssonin mielestä käynnistynyt hyvin. Lentojen määrä on alkuvuodesta ollut suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten kentän kuuluessa vielä Finavian verkostoon.

Finavia tosin tilastoi viime vuosina vain osan Malmin operaatioista.

Lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolisia operaatioita ei tilastoitu, ei myöskään niin sanottuja läpilaskuja eli koululentoja, joilla kone tekee laskun ja nousee heti uudelleen.

Malmin toiminta oli siis paljon vilkkaampaa kuin mitä Finavian tilastot osoittivat. Tämä tietenkin edisti valtion lentokenttäyhtiön kiihkeää pyrkimystä vetäytyä vähäistä tappiota tuottaneelta kentältä.

Malmin kohtaloa puidaan parhaillaan eduskunnassa kentän säilyttämiseksi jätetyn kansalaisaloitteen pohjalta. Aloitteesta käytiin keväällä täysistunnon lähetekeskustelu, jossa ei juuri kuultu kentän lopettamista kannattaneita puheenvuoroja.

Sen jälkeen aloitetta on käsitellyt liikenne- ja viestintävaliokunta, joka nyt on pyytänyt lausuntoa perustuslakivaliokunnalta. Se ei ehdi käsitellä asiaa ennen kesälomia, joten aloitteen jatkokäsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja päätöksenteko täysistunnossa siirtyy syksyyn.

Sitä ennen aloitteen tekijät haluavat kiinnittää huomiota erääseen, lähes unohtuneeseen seikkaan: Malmista päätettäessä ei päätetä vain vanhan, historiallisen kentän säilyttämisestä.

Yhtä paljon ellei enemmänkin on kyse välttämättömästä liikenteen infrastruktuurista, jota edellyttää erittäin nopeasti kehittyvä teknologia.

”Malmin osalta kyse on tulevaisuudesta, ei vain menneisyydestä”, sanoo Mikko Saarisalo. Hän on yksi Lex Malmin puuhamiehistä.

Sähkökäyttöiset, pienet lentokoneet tulevat.

Tulevaisuuden teknologian kärkiyhtiönä maailmalla häärää nyt Uber, taksiyhteyksistä tutuksi tullut yhtiö.

Uber esitteli viime syksynä konseptin, jolla suurten kaupunkien maaliikenneruuhkia helpotettaisiin sähkökäyttöisten, pienten lentokoneiden avulla.

Idea etenee nyt hurjaa vauhtia kohti toteutusta.

Ilmailulehti Aviation Week kertoi Uberin järjestämästä seminaarista, jossa Uber Elevateksi ristityn hankkeen kumppaneiksi ilmoittautui suuri joukko maailman eturivin yrityksiä.

Neljä lentokoneenvalmistajaa kehittelee hankkeeseen sopivia, sähkökäyttöisiä, pystysuoraan nousevia ja laskeutuvia eVTOL-lentokoneita, joita tilattaisiin verkossa samaan tapaan kuin Uberin takseja nykyisin.

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasa, maan ilmailuhallinto FAA ja lennonjohtajien yhdistys NATCA kaavailevat tällaisen liikenteen edellyttämiä lennonjohtoratkaisuja. Suurliikemies Ross Perot’n rakennusfirma suunnittelee laskupaikkoja. Ensimmäisiksi kokeilukaupungeiksi on valittu Dubai ja Dallas.

Tavoitteena on käynnistää ensimmäiset kokeilut vuonna 2020 ja säännöllinen liikenne kolme vuotta myöhemmin. Monet muutkin, muun muassa eurooppalainen ilmailuteollisuusjätti Airbus, suunnittelevat saman tyyppisiä lentoliikenneratkaisuja.

 

Suomessa ollaan kuin tynnyrissä kasvaneita tyttöjä.

Liikenne- ja viestintäministeriö teetti kolmella asiantuntijalla Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 -nimisen selvityksen. Työtä johti ex-pääministeri Esko Aho ja mukana olivat Lauri Lyly ja Inka Mero.

Taustalla oli ministeriön toive tehdä Suomesta ”johtava älykkään liikenteen ekosysteemi”.

Kumipyöräliikenteeseen keskittyvä selvitys unohtaa täysin älykkään lentoliikenteen mahdollisuudet. Sivulla 23 tosin mainitaan lentävät liikennepalvelut ja sanotaan, että ”myöhemmässä vaiheessa uudet lentävät pienliikennevälineet kuljettavat myös matkustajia”.

Siinä kaikki.

Selvityksessä ei selvitetä, mitä tällainen kehitys saattaisi edellyttää liikennearkkitehtuurilta 2030 ja 2050, vaikka juuri tämä oli selvityksen tarkoitus.

Autetaan vähän: Uberin kaavailema ja Ahon ryhmän mainitsema kehitys edellyttää arkkitehtuurilta laskeutumispaikkojen (esimerkiksi isojen talojen katot) lisäksi myös tukikohtia, joissa eVTOL-koneita säilytettäisiin ja huollettaisiin.

Sellaiseksi tukikohdaksi sopisi erinomaisesti Malmin lentoasema. Sen säilyttäminen olisi tästäkin syystä kansallisesti merkittävä asia.

Eduskunnan lähetekeskustelussa lähinnä demarit kyselivät, millaista toimintaa Malmilla voisi olla Rajavartiolaitoksen siirryttyä Helsinki-Vantaalle ja Patrian lentokoulun Pirkkalaan. Vastaus liittyy teknologian räjähdysmäiseen kehittymiseen ja älykkääseen pienlentoliikenteeseen.

Ja kun niin on, eduskunnalla pitää olla mahdollisuus päättää Malmin säilyttämisestä.