Uber aikoo nousta taivaalle: Näin toimii tulevaisuuden lentotaksi
Kiistelty autokuljetusten välittäjäyhtiö on tehnyt perinpohjaisen suunnitelman isoja kaupunkeja varten.
Ihailtu ja vihailtu yhdysvaltalainen teknologiayritys Uber kaavailee toimintansa laajentamista maaliikennepalveluista lentoliikenteeseen. Uber on kehitellyt yksityiskohtaisen suunnitelman sähköllä toimivien, nelipaikkaisten lentokoneiden käyttämisestä suurten asutuskeskusten autoruuhkien riivaamassa liikenteessä.
Perusajatus on ikivanha. Erilaisia lentäviä autoja ja selkään vyötettäviä lentoreppuja on viritelty kymmenien vuosien ajan. Yhteistä näille hankkeille on ollut niiden esittäjien kyvyttömyys toteuttaa niitä.
Yksi on puuttunut ja sen mukana kaikki ja se yksi on ollut raha.
Nykyisin niin muodikkaan jakamistalouden lemmikkeihin kuuluva Uber saattaa olla toista maata. Autokyytien tilauspalvelusovelluksen kehittänyt, vuosi vuodelta raskaita tappioita tuottanut yhtiö on kerännyt kotipaikkansa Silicon Valleyn pääomasijoittajilta miljardeja dollareita.
Uberin brändi sijoittajapiireissä on niin vahva, että kehittämisrahaa varmasti virtaisi myös lentotaksisovellukseen.
Uber on tehnyt pohjatyönsä huolella. Yhtiö on esitellyt hahmotelman, jonka sadassa sivussa ei kaavailla vain lentolaitetta vaan myös sen kustannuksia, toimintamallia, turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja sijoittumista suurkaupunkien liikenteen kokonaiskuvaan.
Ilkkujien kuoro aloitti räksytyksensä heti: eihän tuommoisesta mitään voi tulla! Samanlainen kuoro tosin olisi saatu helposti kasaan myös Wrightin veljesten aloitellessa ensimmäisiä lentokokeitaan Kitty Hawkissa 113 vuotta sitten – jos sosiaalinen media olisi jo silloin keksitty.
Uberin lentotaksiselvitys alkaa vahvalla argumentilla: suurkaupunkien liikenne on niin pahasti tukossa, että tällaiselle palvelulle on valmiina valtava kysyntä.
Hyvä esimerkki: Uberin kotikaupungin San Franciscon ja Silicon Valleyn San Josén välinen matka kestää Uberin palvelun kautta tilatulla taksilla tunnin ja 40 minuuttia ja junalla kaksi tuntia 12 minuuttia.
Uudella, pystysuoraan nousevalla ja laskeutuvalla, lähes 300 kilometriä tunnissa matkalentonopeudella lentävällä VTOL-koneella matka kestäisi 15 minuuttia.
Kysyntää siis löytyy varmasti.
Kyydin tarjoajaksi Uber esittää nimenomaan VTOL-lentokonetta, ei siis pyöriväsiipistä helikopteria. Se on tähän tarkoitukseen aivan liian kallis, saastuttava ja meluinen peli.
Uberin selvitykseensä piirtämässä hahmotelmassa VTOL-koneessa olisi sähkömoottori, joka pyörittää kuutta siipiin ja runkoon asennettua potkuria.
Tällainen kone ei edes matalalla synnytä merkittävästi ympäristöään pahempaa melua. Matkalentokorkeuksissa sen ääni ei kuulu maahan saakka. Alkuvaiheessa koneet tarvitsisivat ohjaajan, myöhemmin voitaisiin siirtyä automaattikäyttöön.
Tämän tyyppisiä koneita kehitellään aktiivisesti eri puolilla maailmaa. Uber hakee yhteistyötä valmistajien kanssa. Itse se ei aio ryhtyä lentokoneiden rakentajaksi.
VTOL:n suurin ongelma ovat yhä akut.
Uberin vaatimus on voimanlähde, joka riittää kahteen 50 mailin (80 kilometrin) lentoon maksiminopeudella ja nykyisten lentokoneiden mittarilento- eli IFR-sääntöjen mukaisilla reserveillä sekä pystytään lataamaan nopeasti lentojen välillä.
Tällaisia akkuja ei löydy vielä, mutta jo viiden vuoden päästä varmasti löytyy. Pieniä sähkölentokoneita lentää jo ja akkujen kehittämiseen käytetään nykyisin miljardeja dollareita.
Turvallisuus on iso asia kaikessa lentoliikenteessä. Se on heikonlainen pienillä koneilla lennettävässä amerikkalaisessa yleisilmailussa.
Uberin tavoitteena on pudottaa lentotuntia kohden laskettujen kuolonuhrien määrä neljäsosaan nykyisestä. Jos tähän päästään, Uberin lentokyyti on noin kaksi kertaa turvallisempaa kuin matkan tekeminen maanteitä myöten.
Nykyiset ilmailumääräykset edellyttävät koneen pilotilta ansiolentäjän lupakirjaa ja se taas huonossa säässä mittarilentosääntöjen mukaan operoitaessa vähintään 1 200 tunnin lentokokemusta. Tämä on yksi projektin heikoista kohdista.
Nelipaikkaisessa koneessa ammattilentäjä on iso kustannuserä, ja kokeneet lentäjät viedään puoliväkisin lentämään parisatapaikkaisia matkustajakoneita.
Uber pyrkiikin neuvottelemaan viranomaisten kanssa taksipilottiensa kokemusvaatimusten alentamisesta. Viranomaisten myönteistä suhtautumista vaaditaan myös uudenlaisen liikenteen sopeuttamisessa nykyisiin lennonjohtojärjestelmiin.
Uber ei edes ehdota VTOL-koneidensa operoimista jokaisen asiakkaan takapihalta.
Ne käyttäisivät erityisiä laskeutumisalustoja, joiksi kelpaisivat nykyisten, yli 6 600 amerikkalaisen helikopterikentän lisäksi vaikkapa isojen rakennusten laakeat katot ja moottoriteiden ramppien kainalot.
Kustannukset saattavat olla tämänkin hulppean hankkeen Akilleen kantapää.
Uber myöntää, että hinnaltaan edullinen liikennejärjestelmä edellyttää suuria käyttäjämääriä. Tavoitteena on eräänlainen myönteinen kierre. Mitä enemmän käyttäjiä tulee, sitä halvemmaksi kyyti käy.
Alkuvaiheessa VTOL-koneita tehtäisiin suunnilleen samaan tahtiin kuin käsin rakennettavia urheiluautoja eli noin sata vuodessa. Tällä tahdilla yksi kone maksaisi jopa 1,2 miljoonaa dollaria (1,1 miljoonaa euroa).
Tuotantotahdin tiivistäminen laskisi hintaa dramaattisesti. 500 koneen vuosituotannolla hinta olisi puolittunut, ja 5 000 koneen tahdilla VTOL maksaisi enää 200 000 dollaria.
Siinä vaiheessa koneissa ei enää tarvittaisi kallista lentäjää, jolloin työmatkalainen säästäisi käyttämällä VTOL-kyytiä sen sijaan, että ostaisi oman auton ja köröttelisi sillä.
Jotkut Uberin suunnitelmaa kommentoineet innosta puhkuvat asiantuntijat uskovat, että tällainen järjestelmä voisi toimia jo viiden vuoden päästä.
Tuskinpa vain.
VTOL-tekniikka on vielä kaukana tavoitetasosta, ja kokonaan uuden järjestelmän luominen ja luvittaminen on jo hallinnollisena harjoituksena todella vaativa.
Mahdoton tämmöinen ajatus ei kuitenkaan ole. Uberilla on varaa ja Uberin kotitanhuvilla ja muissa maailman metropoleissa suurta potentiaalista kysyntää.
Ei siis viiden mutta ehkä jo kymmenen vuoden päästä voit näpytellä älypuhelimeesi tilauksen ja Uber-lentotaksi tulee noukkimaan sinut lähimmältä ”vertiportilta”.