Lakkautettu Suomi: Hyvinvointikeskuksista terveyden hypermarketteja

Oulu
Teksti
Petri Pöntinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suur-Oulu suunnittelee terveyskeskusten karsintaa. Onko Oulun malli Suomen tie?

Kuva Markus Pentikäinen.

Tuore, viidestä kunnasta muodostettu kehittää omaa sosiaali- ja terveydenhuollon malliaan. Lähes 200 000 asukkaan kaupunki ei kykene jatkossa tarjoamaan 14 terveyskeskuksessa yhtä kattavia palveluja.

“Tämä menoa sosiaali- ja terveyshuollon kustannukset nousisivat 600 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, yhtä paljon kuin koko budjetti on nyt”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo.

“Meidän täytyy muuttaa radikaalista palvelurakennetta.”

Terveysasemien karsinta on ollut esillä myös Helsingissä. Oulussa pöydällä on kolme mallia. Radikaalimmassa vaihtoehdossa terveyskeskusten määrä putoaisi kymmenellä. Jäljelle jäisi neljä, hyvinvointikeskuksiksi kutsuttua terveyskeskusta. Niiden palvelut olisivat normaalia laajemmat, lääkärien vastaanotosta neuvola- ja mielenterveyspalveluihin. Osassa keskuksista olisi myös hammashoitoa ja lastensuojelua.

“Hyvinvointikeskus olisi paikka, jossa käytäisiin harvemmin mutta jossa tehtäisiin muun muassa röntgen- ja magneettikuvauksia”, Salo sanoo.

Oulu jäljittelee kaupan toimintatapaa: karsi, keskitä, kehitä uutta. Hyvinvointikeskukset olisivat eräänlaisia terveydenhuollon hypermarketteja.

Niiden rinnalle Oulu suunnittelee hyvinvointiasemia ja -pisteitä, joissa ovat suppeammat palvelut ja vähemmän henkilökuntaa. Siis eräänlaisia terveydenhuollon lähimyymälöitä.

Salo sanoo, että hyvinvointiasemien palveluja voisi profiloida alueiden mukaan. Oulunsalossa on paljon lapsiperheitä, Yli-Iissä vanhuksia.

Hyvinvointipisteissä taas neuvottaisiin, ohjattaisiin ja otettaisiin verikokeita, niihin voisi palauttaa ja niistä noutaa kirjaston kirjoja.

“Hyvinvointipisteestä voitaisiin olla virtuaalisesti, etälääketieteen keinoin yhteydessä lääkäriin”, Salo sanoo. “On myös mahdollista, että tiettyinä päivinä erikoislääkäri kävisi hyvinvointipisteessä.”

Oulussa uskotaan, että jopa kolmannes sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydenotoista ja käynneistä voitaisiin hoitaa sähköisesti verkossa.

“Jo nyt päivähoitopaikkoja haetaan eniten netissä kello 22-02 välillä”, Salo kertoo.

Kuntaliitokset ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistus ovat herättäneet epäilyn, katoavatko pienet terveyskeskukset ja etääntyvätkö palvelut kauas. Nykyisin suurimmalle osalle suomalaisista terveyskeskus on viidentoista minuutin ajomatkan päässä.

Oulussa on arvioitu, että täyden palvelun hyvinvointikeskukset olisivat yhä helposti saavutettavissa. 97 prosentilla väestöstä olisi alle kymmenen kilometrin matka keskukseen.

Lue myös Lakkautettu Suomi -sarjassa aiemmin julkaistut jutut

 

 

 

  Lue ilmiöjuttu Lakkautettu maa palvelujen murroksesta SK 8/2013.