Lakkautettu Suomi: Tien päällä kohdusta hautaan

Kotimaa 22.2.2013 09:33

Synnytysreissu voi olla 1000 kilometriä, matka ruumiinavaukseen ja takaisin 1400 kilometriä.

Suomi on koko ajan matkalla jonnekin. Kuva Markus Pentikäinen.

Suomi on koko ajan matkalla jonnekin. Joka neljäs esi- ja peruskoululainen kulkee koulukyydissä, joka kolmas pendelöi kunnasta toiseen työn perässä. Eläkeläisiä kuljetetaan yhä pidempien matkojen takaa kauppoihin ja sairaita terveyskeskuksiin.

Mutta tien päällä ovat myös kohdussa potkivat sikiöt ja hautausta odottavat vainajat.

Poliisin määräämiä oikeuslääketieteellisin ruumiinavauksia tehtiin vielä 21 paikkakunnalla vuonna 2010. Nyt avauspaikkoja on yhdeksän, vuonna 2015 enää viisi yliopistollista keskussairaalaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL keskittää avauksia, jotta oikeuslääkärien työtaakka tasoittuu ja kuolinsyiden selvitykset nopeutuvat.

”Oikeuslääkärit joutuivat matkustamaan eri paikkakunnille viikoittain ja tekemään suuren määrän avauksia yhden päivän aikana”, kertoo oikeuslääkintäyksikön päällikkö Riitta Kauppila.

Suomessa lähes joka neljännen vainajan kuolinsyy selvitetään oikeuslääketieteellisellä avauksella. Samalla kun avauspaikkoja vähennetään, avausten määrää karsitaan 12000:sta reiluun 8000:een. Jotkut oikeuslääkärit ovat pelänneet, että rikoksia ja itsemurhia jää selvittämättä.

”Kun avauksia vähennetään, hoitavan lääkärin, poliisin ja oikeuslääkärin yhteistyö on tärkeää. Myös kuoleman olosuhteet tutkitaan, ja vainajille tehdään ulkotarkastus.”

Utsjoen Nuorgamista Ouluun ja takaisin kertyy matkaa 1400 kilometriä. Poliisi hyväksyy vainajien ryhmäkuljetukset, jotta hautajaiset eivät viivästy.

”Luonnollisesti niillä alueilla, joissa on pitkät välimatkat, kuljetukset pitenevät huomattavasti”, Kauppila sanoo.

Myös yhä useamman synnyttäjän reissu venyy.

Jos matkaa on 500 kilometriä yhteen suuntaan, sairaalaan on lähettävä hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Aina joku myöhästyy: joka viides päivä synty lapsi matkalla sairaalaan.

Kätilöliitto on kritisoinut osastojen lakkautuksia. Äidit joutuvat olemaan kaukana erossa perheistään tai sitten synnytyksiä saatetaan käynnistää lääkkein.

Valmisteilla oleva päivystysasetus kohottaa päivystysvalmiutta ja saattaa johtaa uusiin lakkautuksiin. Pienissä yksiköissä gynekologit ja lastenlääkärit kuormittuvat päivystyksissä.

Turun, Oulun ja Tampereen yliopistosairaaloiden synnytysosastoja laajennetaan.

”Sen jälkeen joudutaan kysymään, mikä on Salon, Oulaisten ja Vammalan synnytysyksiköiden asema”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Enemmillään synnytyssairaaloita oli 62, nyt 30. On ehdotettu, että kaikki paikkakunnat, joilla on alle tuhat synnytystä vuodessa, karsittaisiin pois.

Silloin synnytyssairaaloita jäisi reilut 20.

”Kajaania ei ainakaan voi lopettaa, etäisyydet Kainuussa ovat niin pitkät”, Keistinen sanoo.


Lue ilmiöjuttu Lakkautettu maa palvelujen murroksesta SK 8/2013.