Koronavirus avasi oikotien – ”Orbán saa nyt kaiken mistä hän oli uneksinut”

Uutisanalyysi: Jo toinen tutkimuslaitos varoittaa raportissaan, ettei Unkari ole enää vapaa demokratia.
Kotimaa 28.3.2020 18:00
Unkarilaiset poliisit tarkastivat autoja Nickelsdorf-Hegyeshalomin raja-asemalla 18. maaliskuuta 2020. © Alex Halada/AFP/Lehtikuva

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tuskin osasi kuvitella vielä helmikuussa 2020, millainen tilaisuus hänelle pian tarjoutuisi.

Hänen valtakoneistonsa valmisteli tuolloin uusinta ”kansallista konsultaatiota”. Konsultaatiot ovat jokaiseen kotiin postitettavia rasti ruutuun -kyselyjä, joiden avulla Orbán on hakenut kansan tukea tehdessään päätöksiä, esimerkiksi kiristäessään pakolaispolitiikkaansa.

”Konsultaatio” olisi jo yhdeksäs, ja nyt sen aiheena olisivat vangit ja romanivähemmistö.

EU:n tuomioistuin oli määrännyt Unkarin maksamaan vahingonkorvauksia vangeille, jotka olivat viettäneet vuosikausia puolihämärissä, ilmastoimattomissa, parin neliön kokoisissa selleissä ilman mahdollisuutta liikkua.

Unkarilainen oikeusistuin oli puolestaan tuominnut valtion 270 000 euron korvauksiin romaniperheille, joiden lapsia oli vuosia syrjitty pienessä pohjoisunkarilaisessa Gyöngyöspatassa. Romanilapset oli eristetty B-luokkiin koulun alakertaan, ja heiltä oli evätty esimerkiksi tietotekniikan opetus.

Hallitus kieltäytyi maksamasta korvauksia kummallekaan ryhmälle, ja ryhtyi räätälöimään sitä koskevaa lakia, joka takaisi paremmin uhrien oikeusturvan.

”Konsultaatiolla” Orbánin oli tarkoitus varmistaa selustansa – vetoamalla kansan oikeustajuun.

”…jos asuisin siellä, ainakin kysyisin, miten samassa kylässä elävän, etnisesti määräytyvän ryhmän jäsenet saavat merkittävän summan rahaa tekemättä siitä hyvästä minkäänlaista työtä”, Orbán valmisteli unkarilaisia ”konsultaatioon”.

Konsultaatiot ovat yksi Orbánin työkalu tehdä propagandaa ja rakentaa viholliskuvia. Milloin Unkari on taistellut ”Brysselin byrokraatteja” vastaan, milloin taas laatinut Stop Soros -lakeja estääkseen unkarilaissyntyistä miljardööri George Sorosia rahoittamasta demokratiaa tukevia hankkeita Unkarissa.

Nyt vuorossa olisivat romanit ja rikolliset – vieläpä niin, että näiden kahden ryhmän välille olisi helppoa vetää yhtäläisyysmerkit.

Sitten iski koronakriisi ja konsultaatio hautautui. Orbán toimi samalla tavalla kuin italialainen filosofi ja valtiomies Niccolò Machiavelli renessanssin kaudella opetti: hyvän kriisin tuomia mahdollisuuksia ei kannata jättää hyödyntämättä.

 

Sosiaalinen media oli revetä Unkarissa lauantaiaamuna 21. maaliskuuta. Kommenteissa epäiltiin, että Orbán oli kaappaamassa vallan koronan varjolla.

Myöhään edellisenä iltana oikeusministeri Judith Varga oli jättänyt parlamentille valtuuslakia koskevan esityksen, jossa ehdotettiin koronan vuoksi Unkariin 11. maaliskuuta julistetun hätätilan jatkamista ilman tarkkaa takarajaa.

Arvostelijoiden mielestä Vargan esitys mahdollistaisi parlamentin ohittamisen: hallitus voisi hallita asetuksin ja halutessaan lakkauttaa tarpeettomiksi katsomiaan lakeja. Se voisi myös päättää, milloin hätätila olisi ohi. Hätätilan aikana ei saisi järjestää minkäänlaisia vaaleja tai kansanäänestyksiä.

”Valtuuslaissa yksiselitteisesti lakkautetaan parlamentin toiminta, sillä [valtapuolue] Fidesz on väläyttänyt, ettei tänä vuonna olisi enää istuntoja”, sanoo vanhempi tutkija ja laitoksen johtaja Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutin koordinoimasta Itä-Euroopan tutkimusyksiköstä.

”Kun parlamentti lakkaa kokoontumasta, lakkaa myös demokratia”, kirjoittaa vanhempi oikeustieteen lehtori Joelle Grogan lontoolaisesta Middlesexin yliopistosta.

Unkarissa on ollut valtakunnallinen hälytystila voimassa jo kesän 2015 pakolaiskriisistä lähtien. Unkarin läpi kulki tuolloin noin miljoona turvapaikanhakijaa. Jo syksyllä maa rakensi etelärajalleen kaksinkertaisen aidan. Hälytystilaa on jatkettu useasti ja perusteltu ”massamaahanmuuton” uhalla.

 

Orbánin hallitus on jyrkästi kiistänyt kaiken valtuuslakia kohtaan esitetyn kritiikin. Hallitus sanoo, että laki on tehty siksi, että se tarvittaessa mahdollistaa nopean ja häiriöttömän toiminnan. Takarajaa hätätilalle ei ole määritelty, koska parlamentti voisi menettää toimintakykynsä, jos iso osa kansanedustajista sairastuisi koronaan.

Katalin Miklóssyn mukaan tilanne on absurdi, sillä Fideszillä on jo kahden kolmasosan enemmistö eli käytännössä rajaton valta eikä parlamentti voi evätä sitä hallitukselta.

”Mutta teoreettisesti vaihtoehto on olemassa, ja nyt hallitus vetoaa siihen. Perustuslakituomioistuin toimii, mutta sekin on ollut vitsi jo vuodesta 2013 lähtien.”

Uusi laki tietää entistä kovempia aikoja Unkarissa henkitoreissaan olevalle vapaalle medialle. ”Väärän tiedon” tai ”valeuutisten” levittämisestä voi seurata 1–5 vuotta vankeutta.

Hallituksen koronatoimien ”haittaamisesta” vankeusrangaistus voi olla jopa 5–8 vuotta.

”Tämän kohdan alle voidaan nimetä mikä tahansa hallitukseen kohdistuva kritiikki, myös ihmisten tyytymättömyys terveydenhuollon tilaan. Pitää muistaa, että armeija on jo kaduilla”, Miklóssy sanoo.

 

Kahden kolmasosan enemmistöllään Unkarin hallitus saa valtuuslakinsa läpi parlamentissa, joka äänestää esityksestä maanantaina 30. maaliskuuta. Oppositio pystyi estämään vain lain läpimenon kiireellisenä 24. maaliskuuta, sillä parlamentin sääntöjen muuttaminen olisi edellyttänyt neljän viidesosan tukea.

Fideszin parlamenttiryhmän johtaja Máté Kocsis vastasi arvostelijoille ennen ensimmäistä lain käsittelyä.

”Meidän on lopetettava pelleily. On hienoa, että meillä on Helsinki-komitea ja kaikenlaisia Soros-järjestöjä, joita rahoitetaan ulkomailta”, hän sanoi.

”Mutta emme voi ottaa huomioon heidän huoliaan, koska tiedämme heidän tarkoitusperänsä.”

 

Amerikkalainen Freedom House pisteyttää maailman maita demokratian ja kansalaisoikeuksien toteutumisen ja median vapauden perusteella. Laitos jakaa ne kolmeen luokkaan: vapaisiin, osittain vapaisiin ja ei-vapaisiin.

Freedom Housen luokituksessa Unkari on jo toista kertaa peräkkäin osittain vapaa maa – ainoana EU-maana.

Ruotsin Göteborgissa toimiva V-dem-instituutti on mennyt askeleen pidemmälle. Äsken julkaistussa Demokratia 2020 –raportissaan se toteaa, että Unkari on muuttunut liberaalista demokratiasta vaaleilla valituksi autokratiaksi.

Autokratialla tarkoitetaan itsevaltiutta tai yksinvaltiutta, jossa valtiopäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

”Unkari on ensimmäinen autokratia EU:ssa”, instituutti otsikoi Unkaria koskevan osion raportissaan.

Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltan Kovács reagoi raporttiin yhtä ärhäkkäästi ja samoin perustein kuin Freedom Housen pisteytykseen. Blogissaan Kovács kyseenalaistaa V-demin asiantuntijuuden ja pitää raporttia sensaationtavoitteluna. Hänen mukaansa kyse on yhden järjestön ”mielipiteestä”.

”Kuka rahoittaa V-dem Instituuttia? Avoin yhteiskunta -säätiö”, Kovács kysyy ja vastaa itse, viitaten säätiön perustajaan George Sorosiin.

V-demin nettisivulta kuitenkin selviää, että Avoin yhteiskunta -säätiö ei tue instituutin perustoimintaa, ainoastaan ”muita toimintoja” ja siinäkin säätiön osuus on vain yksi prosentti. Instituutin suurimpia yksittäisiä rahoittajia ovat esimerkiksi Ruotsin tutkimusneuvosto sekä Göteborgin yliopisto, jonka alaisuudessa V-dem toimii.

”Terveydenhuolto oli romahtamaisillaan jo ennen kuin koronavirus tuli Unkariin.”

Professori Kim Lane Scheppele on yksi tunnetuimpia Orbán-kriitikkoja. Nykyisin hän työskentelee Pricetonin yliopistossa Yhdysvalloissa, mutta toimi 1990-luvulla muun muassa perustuslaillisena neuvonantajana Unkarin parlamentissa. Scheppelen erikoisalaa ovat autoritääriset hallinnot ja Unkarin politiikka.

Schepplen mukaan Unkari on koronakriisissä paljon haavoittuvammassa asemassa kuin useimmat kehittyneet maat, sillä maan ”terveydenhuolto oli romahtamaisillaan jo ennen kuin koronavirus tuli Unkariin”.

”Uusi laki ei millään tavalla vahvista Unkarin terveysjärjestelmää, mutta antaa Orbánille täysimittaiset diktatoriset valtuudet tarrautua valtaan”, Schepple kirjoittaa Hungarian Spectrum –sivustolla.

”Lyhyesti sanottuna: Orban saa nyt kaiken, mistä hän oli uneksinut.”

Politiikan tutkija Gábor Torok budapestilaisesta Corvinius-yliopistosta kuitenkin pitää diktatuurista puhumista vahingollisena. Nyugat.hu-uutisportaalin haastattelussa Torok sanoo, että jos Orbán haluaisi diktaattoriksi, hän olisi jo tehnyt sen enemmistönsä turvin.

”Hän olisi voinut kirjoittaa uuden perustuslain, lakkauttaa perustuslakituomioistuimen ja perua vaalit. Ei siihen olisi koronavirusta tarvittu”, Torok sanoo.

Myös Torokin mielestä valtuuslaissa pitäisi olla selkeä takaraja. Hän kuitenkin muistuttaa, että korona yllätti useimmat hallitukset ja monissa muissakin maissa yritetään selviytyä kriisistä improvisoimalla.

Orbánin kriitikot eivät usko, että Unkarissa improvisoitaisiin.

Jotain voi päätellä vaikkapa Orbánin vastauskirjeestä Euroopan neuvoston pääsihteerille Marija Pejcinvicille, joka muistutti Unkaria siitä, että myös koronan vastaisessa taistelussa on noudatettava demokratian pelisääntöjä.

”Jos ette pysty auttamaan meitä nykyisessä (korona)kriisissä, lakatkaa ainakin häiritsemästä pyrkimyksiämme ”, Orbán vastasi.