Vessapaperia, pastaa (täysjyvä), tonnikalaa, ruisleipää, laatikkoviini. Vai pitäisikö ottaa kaksi?
Valmiuslaki vilahti Sanna Marinin (sd) hallituksen tiedotustilaisuudessa torstaina 12. maaliskuuta kuin ohimennen. Ruokakauppojen hyllyt alkoivat tyhjentyä heti. Sosiaalinen media täyttyi kuvista ja vitseistä, kun tarjolla oli ei-oota.
Maanantaina 16. maaliskuuta sota-ajan työkalupakki oli jo käytössä. Yli kymmenen ihmistä ei saanut enää kokoontua samaan paikkaan. Yli 70-vuotiaiden piti pysytellä karanteenin kaltaisissa olosuhteissa.
Maaliskuun kolmannella viikolla Suomi sopeutui poikkeustilaan. Light-poikkeustilaan. Kun italialaiset lainailivat tuttavien koiria kiertääkseen ulkonaliikkumiskieltoa, suomalaiset saivat kuljeksia tyhjissä kauppakeskuksissa ja ruuhkauttaa luontopolut.
Presidentti vetosi. Pääministeri vetosi.
Tartuntakäyrän madaltaminen jäi paljolti kansalaisten omalle vastuulle.
Eikä luopuminen ole länsimaalaisen laji. Onko pakko perua Levin-loma, jos vain hiihtelee yksikseen? Jos baarit kerran ovat auki, eikö niihin silloin saa mennä?
Erityistä huolta pitää kantaa kotiin komennetuista riskiryhmäläisistä.
Italiassa rajoitusten noudattamista valvoo poliisi. Mutta miten saisi iäkkäät vanhemmat jättämään tuttavan hautajaiset väliin? Miten suostutella pappa kertomaan ostoslista puhelimessa, moni työikäinen pohtii.
Kotonakin piisaa töitä.
Kun oma virtuaalikokous on paketissa, pitää istuttaa koululainen etäpalaveripöytään opettajan kanssa. Meet-tapaaminen, Teams-kokous, videopuhelu. Mihin syötetään Kahootin pin-koodi? Jos tämän tyrii, kolmasluokkalainen ei pääse tekemään matematiikan koetta kotoa käsin.
Monelle akateeminen etäarki on vain haave. Töihin mennään kaupan kassalle tai bussin rattiin, kunnes toisin käsketään.
Samalla suomalaiset miettivät: Onko tämä vasta alkua? Kuinka kauan kestää, että vaara on ohi?
Miten suostutella pappa kertomaan ostoslista puhelimessa? Kun oma virtuaalikokous on paketissa, pitää istuttaa koululainen etäpalaveriin opettajan kanssa.