Ovet säppiin sovussa

Marinin hallituksen poikkeustoimet ovat osin jopa sodanaikaisia kovemmat. Ne saivat kaikkien puolueiden tuen.

Boris Johnson
Teksti
Tuomo Lappalainen

Maanantai 16.3. jäi Suomen historiaan päivänä, jollaista maa ei ole kokenut rauhan oloissa koskaan aikaisemmin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että Suomi on koronavirustilanteen takia poikkeusoloissa ja valmiuslaki otetaan käyttöön.

Edellisen kerran Suomessa oli turvauduttu poikkeuslainsäädäntöön sotien aikana. Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan ennen käytetty. 1990-luvun alun lamastakin selvittiin muuten.

Lain tarpeellisuudesta ollaan nyt poikkeuksellisen yksimielisiä yli puoluerajojen. Eduskunnassa kaikki oppositioryhmät antoivat hallitukselle välittömästi tukensa. Niiden kritiikki kohdistui lähinnä siihen, ettei hallitus ollut toiminut vieläkin nopeammin.

Myös presidentti Sauli Niinistö on tarjonnut hallitukselle sivustatukea sekä julkisesti että kulisseissa.

Hallituksen sisältä kantautuneiden tietojen mukaan hallituksessa oli jonkin verran erilaisia näkemyksiä perusoikeuksien rajoittamisesta.

Poikkeustila toi suomalaisten arkeen monia rajoituksia, jotka ovat osin jopa tiukempia kuin sota-aikana.

Koulut, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kansalaisopistot suljettiin. Yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset kiellettiin. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kirjastot, uimahallit ja muut urheilutilat menivät kiinni. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sisäisen turvallisuuden tehtäviin koulutettuja voidaan määrätä töihin, ja tällaisen kriittisen henkilöstön kohdalla on mahdollisuus poiketa työaika- ja vuosilomalakien säädöksistä.

Rajoja alettiin laittaa kiinni pikaisella aikataululla. Rajanylityspaikkoja on suljettu ja sisärajatarkastukset otettu käyttöön.

Poikkeustoimet ovat aluksi voimassa neljä viikkoa, 13. huhtikuuta asti. Monet arvelevat, että niitä tarvitaan vielä senkin jälkeen.

Päätökset syntyivät lopulta nopeasti. Vielä viikonloppuna Marin oli vakuuttanut, että valmiuslaki ei olisi hallituksen pöydällä ainakaan maanantaina.

Paine kasvoi kuitenkin muiden maiden esimerkin takia niin suureksi, että aikataulua oli pakko nopeuttaa. Ulospäin rivit pysyivät suorina, vaikka hallituksen sisällä oli sieltä kantautuneiden tietojen mukaan jonkin verran erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon kansalaisten perusoikeuksia olisi syytä rajoittaa.

 

Koronaepidemian yksi seuraus on ollut, että hallituksen työllisyystavoitteet ja julkisen talouden tasapainottamista koskevat suunnitelmat menivät kerralla uusiksi.

Alun perin hallituksessa piti sopia elokuuhun mennessä keinoista, joilla Suomeen olisi saatu lisää 30 000 työpaikkaa. Nyt tästä suunnitelmasta on käytännössä luovuttu. Nykyistenkin työpaikkojen säilyttämisessä on riittävästi tehtävää.

Arvostelijoiden mielestä koronakriisi on vain tekosyy, jonka varjolla hallitus voi kasvojaan menettämättä perääntyä sille jo muutenkin ylivoimaiseksi osoittautuneesta tavoitteesta. Juuri uusien työpaikkojen luomiseksi tarvittavat keinot ovat pitkin matkaa hiertäneet sosiaalidemokraattien ja keskustan välejä.

Lähiaikoina työllisyyskehitykseen tulee joka tapauksessa paha kuoppa, kun ilmoituksia uusista yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista tulee päivittäin. Hallitus yrittää tasoittaa kuoppaa ensi vaiheessa viiden miljardin euron rahoituspaketilla, josta tosin osa käytetään välttämättömien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseen.

Pakettiin on nivottu muun muassa pienten ja keskikokoisten yritysten kotimaisen rahoituksen kaksinkertaistaminen Finnveran kautta sekä erilaiset veroihin ja muihin maksuihin liittyvät joustot.

Viiden miljardin riittävyys on kuitenkin jo ehditty kyseenalaistaa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) arvosteli hallituksen pakettia heti sen julkistamisen jälkeen alimitoitetuksi koronakriisin taloudellisiin vaikutuksiin nähden. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (kesk) puolestaan toivoi, että valtio lisäksi huolehtisi tilapäisesti yrittäjien ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista.

Yritykset vaativat jo alkuviikosta talouspaketin kylkeen työmarkkinapakettia, joka nopeuttaisi lomautuksia ja helpottaisi muutenkin asioista sopimista työpaikoilla.

Koronakriisi on myös synnyttänyt vaatimuksia hallitusohjelman kuoppaamisesta muutenkin kuin työllisyystavoitteen osalta. Kuntaliitto on jo ehtinyt tyrmätä sekä hoitajamitoituksen kasvattamisen että oppivelvollisuuden pidentämisen tällä vaalikaudella. Hallitukselle molemmat ovat olleet äärimmäisen tärkeitä uudistuksia.

Lainoppineet puolestaan virittivät alkuviikosta keskustelua siitä, olivatko hallituksen poikkeustilalle esittämät perustelut vedenpitäviä. Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin ihmetteli, miksi niissä vedottiin tartuntataudin lisäksi myös taloudellisiin poikkeusoloihin.

Vartija valvoi sisäänpääsyä Ruoholahden apteekin edustalla Helsingissä 17. maaliskuuta. Uusi asiakas pääsi sisään, kun yksi poistui. Terveydenhuollon tarvikkeiden ja lääkkeiden myyntiä voidaan rajoittaa.
Vartija valvoi sisäänpääsyä Ruoholahden apteekin edustalla Helsingissä 17. maaliskuuta. Uusi asiakas pääsi sisään, kun yksi poistui. Terveydenhuollon tarvikkeiden ja lääkkeiden myyntiä voidaan rajoittaa. © RITVA SILTALAHTI/LK

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt julkistivat maanantaina yhteisen sitoumuksen, jonka sovinnollisessa hengessä oli kaikuja talvisodan legendaarisesta ”tammikuun kihlauksesta”. Siinä työnantajien STK tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n tasavertaisiksi neuvottelukumppaneiksi.

Nyt SAK, STTK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat lupasivat yhdessä etsiä ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

”Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. Sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle”, viisikko julisti.

Yksi kriisin seuraus on ollut, että sekä työnantajien että palkansaajien järjestöt ovat olleet valmiita ymmärtämään sellaisiakin toisten vaatimuksia, joita ne eivät normaalioloissa ottaisi kuuleviin korviinsa.

Työnantajat ovat edellyttäneet ay-liikkeeltä valmiutta joustaa muun muassa lomautuksia ja irtisanomisia koskevista ilmoitus- ja neuvotteluajoista. Niiden lyhentämistä vaaditaan sillä perusteella, että muuten yrityksiä kaatuu vielä enemmän.

Palkansaajia on houkuteltu hyväksymään tällainen ratkaisu väläyttelemällä vastapainoksi työntekijöiden omavastuuajan poistamista lomautuksissa.

Heti kun hallitus oli päättänyt valmiuslaista, työministeri Tuula Haatainen (sd) asetti kolmikantaisen työryhmän miettimään keinoja, joilla työmarkkinoiden toiminta turvataan myös koronakriisin oloissa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tiiviisti myös keskenään.

Kriisin sanotaan liennyttäneen työmarkkinaosapuolten välit jopa hämmästyttävän nopeasti talven katkerien työehtoneuvottelujen jälkeen. Kilpailukykysopimuksen varjo näkyy kuitenkin yhä siinä, että palkansaajajohtajille kelpaavat nyt vain määräaikaiset ratkaisut. Uusia kiky-tulkintariitoja ei enää haluta.

Aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. Hallitus odottaa pääsevänsä käsittelemään työmarkkinajärjestöjen terveisiä jo torstaina 19.3. Tavoitteena on, että valmista tulisi vielä tällä viikolla.

On vihjattu, että valmiuslain käyttöönottoa edeltäneet tapahtumat käydään läpi.

Kaikkia työmarkkinoiden erimielisyyksiä koronakaan ei ole lakaissut syrjään.

Kriisi tuli mahdollisimman huonoon aikaan kuukausia lakkokoneistoaan rasvanneille hoitajille, joiden toiveet yleisen linjan reippaasti ylittävistä palkankorotuksista haihtuivat hetkessä.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super vaativatkin tiistaina neuvottelujen keskeyttämistä kokonaan valmiuslain ajaksi. Pöytään palattaisiin vasta kun poikkeustila päättyy.

Opettajia ja muita julkisalojen korkeasti koulutettuja edustava Juko taas päätyi aivan päinvastaiseen ratkaisuun. Sen johtopäätös oli, että neuvotteluja piti kiirehtiä ja tyytyä selvästi teollisuutta lyhyempään sopimuskauteen.

Myöskään kuntatyönantajat eivät innostuneet hoitajien esittämästä lykkäyksestä.

 

Välirauha tuskin kestää politiikassakaan ikuisesti.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra on jo vihjaillut, että valmiuslain käyttöönottoa edeltäneet tapahtumat käydään vielä läpi, kun tilanne hieman rauhoittuu. Purraa kiinnostaa erityisesti saada selville, miksi hallitus oli niin pitkään ”useimpien muiden maiden linjasta poikkeavan informaation ja toimintaohjeiden varassa”, kuten hän muotoili asian Twitterissä.

Hallituksen linjauksissa herätti tuoreeltaan keskustelua myös se, miksi päiväkoteja ei heti suljettu, vaikka esimerkiksi Tanska ja Norja olivat jo panneet ne kiinni.

 

Juttua muokattu kello 14.02: aiemmin siinä todettiin, että valmiuslakien käyttöönotto toi arkeen rajoituksia. Muutettu muotoon ”poikkeustila toi rajoituksia…”.