Koronarajoitukset tulivat, mutta poliisilla riittää keikkaa – laajan liikkumisrajoituksen valvonta olisi sille liian iso urakka

Alueita on turha rajata siinä vaiheessa, kun se on myöhäistä, sanoo sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tero Kurenmaa.

koronavirus
Teksti
Karoliina Paananen

Koronaepidemian hillitseminen on kamppailua aikaa vastaan. Yksi keino jarruttaa tartuntojen lisääntymistä on asettaa liikkumisrajoituksia.

Niitä on toivottu niin hallitus- kuin oppositiopuolueista. Maailmalla on nähty, että alueiden rajauksilla on saatu hyviä tuloksia aikaan.

Miksi Suomessa niin ei ole jo tehty?

Liikkumisrajoitukset puuttuvat ihmisten perusoikeuksiin. Niitä ei voi antaa kevein perustein, sanoo sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tero Kurenmaa.

“Valmiuslaissa puututaan välttämättömiin asioihin. Rajauksia ei voida tehdä vain sillä perusteella, että ne voisivat olla hyviä.”

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat kokoontuneet Säätytalolle tänään 24. maaliskuuta kello 10 alkaen keskustelemaan uusista rajoitustoimista.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kirjoitti Twitterissä maanantaina, että kaikki keinot halutaan ottaa käyttöön. Marin huomautti, että tilanteeseen vaikuttaa nykylainsäädännön kankeus.

Myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi maanantaina 23. maaliskuuta Ylellä, että liikkumiskiellon käyttöön ottaminen voisi tapahtua melko pian. Maanantaina yksityiskohtia ei ollut lyöty lukkoon.

“On tarkasti määriteltävä asioita, jotka kelpaisivat myös perustuslakiasiantuntijoille”, ylijohtaja Kurenmaa arvioi.

Aluerajauksia suunniteltaessa on seurattava terveysviranomaisten arvioita covid-19-taudin leviämisestä. Rajaus määrittyisi epidemia-alueen mukaan.

“Rajaamisessa on kyse myös siitä, tehoaako se. Alueita on turha rajata siinä vaiheessa, kun se on myöhäistä. Toisaalta, myöskään liian ajoissa rajauksia ei voi tehdä, koska silloin se ei olisi välttämätöntä.”

Aluerajauksen pitäisi olla pienin mahdollinen, jolla tavoite voitaisiin saavuttaa.

“Se voisi olla kaupunki, kunnan alue tai maakunta. Rajaus voi olla muunkinlainen, mutta ratkaisuja ei vielä ole”, Kurenmaa sanoo. 

 

Valvonta olisi poliisin vastuulla. Valvonnan määrä riippuisi siitä, miten ärhäkästi tauti leviää.

“Voi olla, että tulisi kielto, jonka noudattamista valvottaisiin poliisin muun työn ohessa, eikä tiesulkuja tarvittaisi.”

“Jos tilanne olisi oikein paha, voi olla, että tiet täytyisi katkaista ja ihmisiltä kysellä, millä asialla he liikkuvat.”

Sulku ei olisi totaalinen. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden on päästävä töihin. Kurenmaan mukaan rajaus ei myöskään saisi estää ihmisiä esimerkiksi käymään kaupassa tai apteekissa.

“Tilanne elää koko ajan, voi olla, että rajoituksia tulee, mutta voi olla, että ei. Mitä paremmin ihmiset ohjeistuksia noudattavat ja välttävät kokoontumisia, sitä paremmin vältytään tautipiikeiltä.”

 

Poliisin resursseja ei kuitenkaan ole mitoitettu siihen, että alueita suljettaisiin laajamittaisesti, Kurenmaa sanoo.

Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisissa hälytystehtävämäärät ovat pysyneet tavanomaisella tasollaan myös sen jälkeen, kun ihmisiä on kehotettu välttämään tarpeetonta oleskelua muiden kanssa, vaikkapa baareissa, kertoo valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Jussi Huhtela.

Jos ravintoloita ja yökerhoja suljettaisiin, alkoholinkäyttöön liittyvät tehtävät todennäköisesti vähentyisivät ja samalla poliisin kiire helpottuisi.

Kurenmaan mukaan liikkumiskielto edellyttäisi sitä, että poliisi pyytäisi puolustusvoimilta virka-apua.

Maanantaina 23. maaliskuuta Kurenmaa ei osannut vielä arvioida, kuinka paljon sulut poliisia työllistäisivät.

“Riippuu siitä, miten isosta tai suppeasta rajauksesta olisi kyse. Sen mukaan määrittyisi, miten paljon resursseja ja työtä sulku vaatisi.”

 

Normaalioloissa puolustusvoimat auttaa poliisia usein. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, kun etsitään kadonnutta henkilöä tai kun on löytynyt raivaamista vaativa räjähde, kertoo puolustusvoimien tiedottaja Max Arhippainen.

“Esimerkiksi kun Tornioon saapui turvapaikanhakijoita, Puolustusvoimat osallistui alueiden eristämiseen. Valvonta oli poliisiviranomaisen vastuulla.”

Puolustusvoimissa on Arhippaisen mukaan aina valmiuksia monenlaisiin toimiin, mutta maanantaina se ei ollut vielä tehnyt mitään suunnitelmia mahdollisten liikkumiskieltojen varalle.

“Jos poliisi pyytää, Puolustusvoimat voi auttaa.”

Jos liikkumiskielto otettaisiin käyttöön ja poliisi pyytäisi virka-apua, Puolustusvoimat arvioisi, pärjäisikö se nykyisillä joukoilla ja varusmiehillä vai tarvittaisiinko hätiin reserviläisiä.

“Tällä hetkellä ei ole mitään suunnitelmia kutsua reserviläisiä tällaisiin hommiin. On täysin poliisin vastuulla arvioida, millaista tukea he mahdollisesti haluavat tässä vaiheessa.”