Kittilä-käräjät päätökseen: Kari Uotilla uusia selityksiä ”ansoituksesta” – syyttäjät esittivät yli sadan dian näytön tahallisuudesta
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä ”ansoitti” tahallaan kuntapäättäjät tekemään muotovirheisen irtisanomispäätöksen, väitti useita vastaajia oikeudenkäynnissä avustanut lakimies Kari Uoti.
Suomen suurimman kuntaoikeudenkäynnin pääkäsittely päättyi 13. helmikuuta.
Lapin käräjäoikeudessa setvittiin 11. syyskuuta 2018 alkaen Kittilän kunnan päätöksentekoa liittyen muun muassa kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen marraskuussa 2014. Käräjäoikeus antaa tuomionsa kesäkuun loppuun mennessä.
Kaikkiaan 27 edellisen valtuustokauden luottamushenkilöä on syytteessä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtajan irtisanomisasiassa. Lisäksi neljäätoista luottamushenkilöä syytetään työsyrjinnästä, työturvallisuuden vaarantamisesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Kahdeksaa kunnanhallituksen jäsentä sekä varajäsentä syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä niin sanotussa Kittilän laki-asiakokonaisuudessa.
Kyseisiä päättäjiä syytetään siis siitä, että he peruuttivat Anna Mäkelän tekemän tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta joulukuussa 2013 ja velvoittivat hissiyhtiön hallituksen palauttamaan irtisanotun Palosaaren takaisin yhtiön johtoon.
Kaikki vastaajat ovat kiistäneet kaikki syytteet.
Syyttäjät antoivat loppulausuntonsa 30. tammikuuta ja asianomistaja Anna Mäkelä 31. tammikuuta. Helmikuun 5. päivästä alkaen äänessä olivat vastaajien puolustajat.
Oikeudenkäynnin toiseksi viimeisenä päivänä 12. helmikuuta oikeustieteen tohtori Kari Uoti esitti loppulausunnon kaikkiaan kuuden vastaajan puolesta.
Uoti esitti oikeussalissa polemiikkia herättäneitä väitteitä. Hän muun muassa väitti, että kunnanvaltuutettuja ei koskisi virkavastuu – ja kunnanvaltuusto olisi näin ”poliisivapaata” aluetta. Päättäjät ovat Uotin mukaan ainoastaan poliittisessa vastuussa äänestäjilleen.
Loppulausunnossaan Uoti esitti väitteitä, jotka kuultiin istuntosalissa ensimmäisen kerran koko oikeudenkäynnin aikana.
Uotin mukaan Anna Mäkelä ”ansoitti” kuntapäättäjät juoksuttamalla heidät tekemään muotovirheisen irtisanomispäätöksen kunnanvaltuuston kokouksessa marraskuussa 2014.
Uotin mukaan Mäkelä tunsi hyvin kuntalain, eikä hän tehnyt elettäkään irtisanomisvaltuustossa saadakseen vielä tuolloin tulla kuulluksi. Uoti väitti, että Mäkelä juoksutti päättäjät virheelliseen päätökseen saadakseen 141 000 euron suuruisen korvauksen.
Lisäksi Uoti väitti, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ainoastaan palautti Mäkelän irtisanomisen uuteen valmisteluun, ikään kuin oikeus ei olisi kumonnut irtisanomista. Uotin mukaan kunta ja Mäkelä olivat jo sopineet asioista, kun väliin tulivat poliisi ja syyttäjät.
Kittilän kunta ryhtyi kiireellisesti neuvottelemaan Anna Mäkelän kanssa sovintosopimuksesta keväällä 2016, kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli kumonnut irtisanomisen lainvastaisena. Samalla kunta kuitenkin valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Uotin mukaan Mäkelä oli kunnan kanssa tekemässään sopimuksessa myöntänyt irtisanomisperusteet paikkansa pitäviksi. Näin asia ei ollut: joulukuussa 2016 hyväksytyssä erosopimuksessa irtisanomisperusteiden lainmukaisuuteen ei otettu kantaa. Erosopimus ei vieläkään ole lainvoimainen, sillä se on KHO:n käsiteltävänä.
Syksyn ajan Uoti korosti käräjäoikeuden istuntosalissa Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen roolia Kittilä-sotkuissa. Rinne toimi Levin hissiyhtiön hallituksen jäsenenä, kun Jouni Palosaari irtisanottiin marraskuussa 2013. Joulukuussa 2013 Mäkelän lisäksi myös hissiyhtiön hallitus teki tutkintapyynnön Palosaaresta.
Uoti ehti käydä jonkinlaista varjo-oikeudenkäyntiä blogikirjoituksissaan loppuvuodesta 2017 alkaen.
Vielä ennen syksyn oikeudenkäyntiä Uoti vannoi teoriaan, jonka mukaan Antti Rinne painosti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen avaamaan uudelleen esitutkinnan Jouni Palosaaren toimista hissihankintakilpailutuksessa. Marraskuussa Rinnettä kuultaessa kävi ilmi, että hän ei tunne Kalsketta eikä ole koskaan puhunut Kalskeen kanssa.
Nyt oikeudenkäynnin loppulausunnossa Uoti ohitti Antti Rinteen käytännössä täysin. Rinteestä ei puhuttu, vaikka hän oli tähän asti ehtinyt olla viiden vuoden ajan Kittilän päättäjien enemmistön ykkössyyllinen kunnan kriisiytymiseen.
Vastaajien ehdokkaat ”syyllisiksi” ovat vaihdelleet oikeudenkäynnin aikana.
Syyskuussa 2018 kyseessä oli puolustuksen mukaan Anna Mäkelän kosto Jouni Palosaarelle, koska Palosaari ei ollut palkannut Mäkelän puolisoa yhtiön palvelukseen. Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että Mäkelän puoliso ei koskaan lähettänyt hakupapereita hissiyhtiöön.
Tämän jälkeen istunnoissa moitittiin Inkeri Yritystä, joka toimi – vasemmistoa edustaen – kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kun Mäkelä irtisanottiin.
Yritys pyrki tuolloin estämään ilmeisen lainvastaisen irtisanomisen varoittaen vielä irtisanomisvaltuustossakin virheistä irtisanomisraportissa ja kuulemisen laiminlyönnistä.
Loppusyksyn ajan syytettyjen kuntapäättäjien puolustus syytti Yritystä siitä, että tämä oli tuonut virheitä sisältävän raportin kunnanvaltuuston päätettäväksi. Toisaalta useissa puheenvuoroissa puolustus väitti, että raportissa ei ollut virheitä.
Loppulausuntojen yhteydessä istuntosalissa esitettiin myös sellainen tulkinta, että kunnanvaltuustolla olisi ollut laaja harkintavalta päättää irtisanomisesta luottamuspulan nojalla raportin virheistä huolimatta.
Uotin tapaan myös Kittilän kuntapäättäjien lakimies Jari Korhonen esitti loppulausunnossa uusia väitteitä päämiestensä puolesta.
Korhonen avustaa viittä kuntapäättäjää, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat kunnanhallituksen jäseniä tai varajäseniä Mäkelää irtisanottaessa.
Lisäksi hän on Jouni Palosaaren sekä hänen sisarensa, Hullu Poro Oy:n omistajan Päivikki Palosaaren asiamies.
Korhonen halusi loppulausunnossa kääntää katseen Jouni Palosaareen liittyneeseen poliisitutkintaan. Korhonen käsitteli pikkutarkasti hissiyhtiöön liittyvää asianomistajakysymystä ikään kuin Anna Mäkelän irtisanomista koskevan oikeudenkäynnin ratkaisun avaimet löytyisivät sieltä.
Uotin ja Korhosen ansiosta Jouni Palosaari oli koko syksyn ajan istuntosalissa useimmin mainittu henkilö. Myös loppulausunnoissa hänen todettiin olevan Levin ja Kittilän menestykselle lähes korvaamaton.
Runsaasti puheaikaa Uotin ja Korhosen lisäksi käytti entisen kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Kurulan (kesk) asianajaja Olli Siponen.
Siponen korosti loppulausunnossa, että Kittilän kriisissä kyseessä oli valtataistelu, jossa virkamiehet olivat kaapanneet päättäjiltä vallan päättää asioista – ja päättäjien piti palauttaa heille kuuluva valta takaisin.
Kyseessä oli siis pelkästään hallinto-oikeudelle kuuluva asia, mitään rikosta Mäkelän irtisanomiseen ei Siposen mukaan liittynyt.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen ovat nähneet Kittilän tilanteen täysin toisin: heidän mukaansa päättäjät käytännössä kaappasivat lakia noudattamaan pyrkineille virkamiehille kuuluneen valmistelun itselleen. Päättäjät käynnistivät varjovalmistelun, jossa apuna käytettiin muun muassa oikeustieteen lisensiaattia Pertti Eilavaaraa.
Syyttäjät pysyivät väitteidensä takana.
Loppulausuntonsa tukena Junnikkala-Heikkinen esitti 65 dian koosteen laeista ja säännöksistä, jotka koskevat kunnallista päätöksentekoa, kunnanjohtajan irtisanomista, työsyrjintää ja päättäjien virkavastuuta.
Sari Anttonen valotti loppulausunnossa kunnanjohtajan lainvastaista irtisanomista 17. marraskuuta 2014 kaikkiaan 54 dian voimin.
Syyttäjien mukaan Anna Mäkelä irtisanottiin kostoksi Jouni Palosaaresta tekemänsä tutkintapyynnön vuoksi. Kyse oli moninkertaisesti virheellisestä, tahallisesta prosessista, jota jatkettiin varoituksista piittaamatta.
”Jos olisi kuunneltu Inkeri Yritystä, emme istuisi nyt täällä”, kihlakunnansyyttäjä Sari Anttonen sanoi.
Syyttäjät muistuttivat, että kunnanhallitus kieltäytyi laillisuusvalvonnasta vielä neljä kertaa sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi oli aikoinaan tiedottanut liittäneensä kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisen osaksi laajaa Kittilä-tutkintaa.
Syyttäjät pitivät loppulausunnossaan tiukasti kiinni siitä, että Kittilän päätöksenteon taustalla vaikuttaa rakenteellinen korruptio: hyvä veli –verkosto, joka on asettanut Jouni palosaaren ja Päivikki Palosaaren tarpeet kunnan ja kuntalaisten edun edelle.
Syyttäjien mukaan heidän väitettään tukivat sekä kirjalliset todisteet muun muassa Palosaaren sisarusten sähköpostikirjeenvaihdosta eri vaikuttajatahojen kanssa ja syyttäjien nimeämien todistajien kuulemiset.
Syyttäjien esittämät rangaistusvaatimukset ovat kuntapäättäjien kannalta kovia: Timo Kurulalle ”pääarkkitehtina” vaaditaan ehdollista vankeutta vähintään kahdeksan kuukautta.
Niille kunnanhallituksen jäsenille, joita koskevat kaikki kolme syytekokonaisuutta, vaaditaan ehdollista vankeutta vähintään kuusi kuukautta ja irtisanomisessa mukana olleille valtuutetuille vähintään viisi kuukautta ehdollista vankeutta. Tilapäisen valiokunnan sihteerille vaaditaan sakkorangaistusta.