Kittilä: Puolustuksen salaliittoteoria Antti Rinteestä kuivui – Kari Uoti veti pois vaatimuksensa kuulla Jorma Kalsketta todistajana
Uutisanalyysi: Syyttäjät palauttivat keskustelun Levin Jouni Palosaaresta kuntapäättäjien virkavastuuseen – eli käräjien varsinaiseen aiheeseen.
Kahdeksannella istuntoviikolla Lapin käräjäoikeudessa ryhdyttiin viimein kuulemaan todistajia – joita koskee velvollisuus pysyä totuudessa.
Samalla Kittilä-käräjillä tapahtui käänne: puolustuksen viikkojen ajan toistamat väittämät kumoutuivat.
Maanantaihin 19. marraskuuta mennessä istuntosalissa oli ehditty kuulla kaikkiaan 27 vastaajaa. Yksi vastaajista ei saapunut kuultavaksi.
Vastaajien avustajista erityisesti lakimies Jari Korhonen ja lakimies, oikeustieteen tohtori Kari Uoti ovat nostaneet Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren irtisanomisen ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän hänestä tekemän tutkintapyynnön suuriin mittasuhteisiin.
Niin suuriin, että ajoittain keskustelu syytettyinä olevien kuntapäättäjien virkavastuusta on ollut peittyä sen alle.
Välillä on ehtinyt näyttää jo siltä, että Lapin käräjäoikeudessa istuttaisiinkin käräjiä, jossa asianomistajana olisi Jouni Palosaari ja syytettyinä olisivat kaikki hänen toimiinsa kajonneet tahot – myös kunnalle, Levin Matkailukeskukselle ja hissiyhtiön hallitukselle tutkintapyynnön Palosaaren toimista laatinut lakimies Jarmo Lähteenmäki.
Jouni Palosaarihan sai omassa jutussaan Lapin käräjäoikeudessa vapauttavan tuomion kesäkuussa 2018. Tuomiossa Palosaaren todettiin vuotaneen toisen hissitoimittajan tiedot toiselle yritykselle ja menetelleen epäasiallisesti, mutta menettely ei oikeuden mukaan kohdistunut hissiyhtiöön, joten kyse ei ollut luottamusaseman väärinkäytöstä.
Syyttäjä on valittanut tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.
Maanantaina 19. marraskuuta kuultiin syyttäjän todistajana Sdp:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä, joka on ollut monen syytteeseen asetetun kuntapäättäjän suosikki syylliseksi kunnan päätöksenteon sotkuihin.
Rinne istui kunnan enemmistöomistaman Levin hissiyhtiön hallituksessa, kun toimitusjohtaja Jouni Palosaari irtisanottiin tehtävästään ja hänestä tehtiin tutkintapyyntö.
Rinne edusti hallituksessa hissiyhtiön toiseksi suurinta omistajaa Levin Matkailukeskus Oy:tä.
Jo vuosien ajan Rinteestä on levitetty tarinoita, joiden mukaan hän olisi ollut humalassa antaessaan hotellihuoneessaan ”potkut” Palosaarelle.
Todellisuudessa hissiyhtiön hallitus puheenjohtajansa Lauri Kurulan johdolla irtisanoi Palosaaren yksituumaisesti 17. marraskuuta 2013 ja tarjosi hänelle toista tehtävää, johon Palosaari myös siirtyi.
Joulukuussa 2013 Kittilän kuntapäättäjät ryhtyivät toimiin, joiden vaikutuksesta hissiyhtiön hallitus erotettiin maaliskuussa 2014 – ja Palosaari palautettiin yhtiön johtoon. Suomen Kuvalehti kertoi tästä tapahtumasarjasta kesäkuussa 2014. Juttu johti tutkinnan avaamiseen päättäjien toimista.
Viimein – viisi vuotta tapahtuneen jälkeen – Antti Rinne pääsi todistamaan, ettei hän ollut humalassa tuossa tilanteessa.
Kukaan muukaan tähän mennessä asiasta kuultuna ollut ei ole kertonut Rinteen olleen päihtyneenä.
Väite on peräisin Jouni Palosaaren kuulustelukertomuksesta tutkinnassa, jossa Palosaari itse oli epäiltynä – eikä hänellä ollut velvollisuutta pysyä totuudessa.
Korhonen kuulusteli Rinnettä kunnan ja matkailukeskuksen tekemästä tutkintapyynnöstä. Kuulustelunsa alussa hän kertoi olevansa Jouni Palosaaren asiamies.
Tilanne käräjäsalissa oli erikoinen, koska puolustus on haastanut Jouni Palosaaren käräjille todistajaksi. Nyt kävi ilmi, että todistajalla on istunnossa oma asiamies. Tällaista asetelmaa oikeudenkäynnissä ei tavallisesti tunneta.
Rinteen kuulustelussa ei tullut esille mitään sellaista, josta ei olisi kerrottu jo esitutkinnassa.
Entinen ammattiliiton järjestöjyrä ja nykyinen demarijohtaja Antti Rinne on maalitaulu, jonka piikkiin on Kittilässä ehditty panna paljon.
Rinteen kuulemisen yhteydessä kaatui nimittäin myös toinen salaliittoteoria. Sen mukaan Rinne olisi kesällä 2014 painostanut silloista apulaisvaltakunnansyyttäjää Jorma Kalsketta avaamaan uudelleen tutkinnan Jouni Palosaaren toimista hissikilpailutuksessa.
Lapin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä oli huhtikuussa 2014 rajannut tutkinnan epäillyistä asianomistajarikoksista ”ei syyteoikeutta” -perusteella ja epäillyistä virallisen syytteen alaisista rikoksista ”ei näyttöä rikoksesta tai sen tekijästä” -perusteella.
Kalske avasi tutkinnan uudelleen elokuussa 2014.
Kari Uoti kovisteli Rinnettä Palosaaren potkuista, hänestä tehdystä tutkintapyynnöstä sekä Rinteen suhteesta Jorma Kalskeeseen. Uoti on kirjoittanut blogissaan Rinteen ja Kalskeen demarisalaliitosta.
Tämä salaliittoteoria lässähti, kun Rinne vakuutti todistajanvakuutuksen velvoittamana, ettei edes tunne Kalsketta, ei ole tavannut häntä koskaan henkilökohtaisesti tai edes keskustellut hänen kanssaan.
Rinne arveli, että Kalske on saattanut olla samanaikaisesti tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla, mutta minkäänlaista tuttavuutta ei ole.
Tammikuussa 2018, jolloin Uoti oli jo ryhtynyt Kittilän kuntapäättäjien avustajaksi, hän kirjoitti aiheesta blogissaan.
”No, siinä hotellihuoneessa ei kukaan välttämättä Antti Rinteen lisäksi ymmärtänyt minkälainen valta sosdem pomolla Suomessa on. Antti Rinne sai apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalskeen (sos.dem) käynnistämään Kittilässä aivan ennen näkemättömän poliisishown, jota ohjaa jutun syyttäjä.
Ilman poliittista ohjausta mitään rikostutkintaa ei Kittilässä olisi käynnistynyt. — Tässä Kittilän tapauksessa toteutetaan sosdem -puolueen poliittista ohjausta Antti Rinteen ohjauksella. Hän vaikuttaa olevan ”mulle ei vittuilla” tyyppi, minkä seurauksena koko kunnan toiminta lamautetaan aivan perusteettomille prosesseilla.
Tällainen ukkoko pitäisi Suomeen saada pääministeriksi?”
Tiistaina 20. marraskuuta Kari Uoti veti vähin äänin pois vaatimuksensa kuulla oikeudenkäynnissä todistajana Jorma Kalsketta. Uoti oli aiemmin ehtinyt nimetä Kalskeen puolustuksen todistajaksi.
Tiistaina 20. marraskuuta kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen käänsi näkökulman kuntapäättäjien toimiin.
Toimiin kunnanjohtajan lainvastaisessa irtisanomisessa ja Anna Mäkelään kohdistuneessa työsyrjinnässä, sekä kuntapäättäjien päätökseen vetää Mäkelän Palosaaresta tekemä tutkintapyyntö poliisilta pois – ja palauttaa Palosaari hissiyhtiön johtoon maaliskuussa 2014.
Näitä päätöksiä syytteet koskevat.
Kuultavaksi saapui kesällä 2018 eläkkeelle jäänyt Kittilän hallintojohtaja Esa Mäkinen, joka pyrki joulukuusta 2013 lähtien palauttamaan kunnan päätöksenteon laillisiin uomiin – tuloksetta. Mäkisen mukaan hänet jäävättiin perusteettomasti, koska hänen esityksensä eivät miellyttäneet päättäjien enemmistöä.
Syyttäjä kuuli Esa Mäkistä tiistaina noin seitsemän tunnin ajan. Lisäksi vastaajien puolustus kuuli häntä keskiviikkona 21. marraskuuta noin neljän tunnin ajan.
Mäkisen mukaan tutkintapyyntö Jouni Palosaaresta oli ainoa syy Anna Mäkelän erottamiseen.
”Kaikki muu on rakennettu siihen ympärille virheellisin perustein”, hän sanoi.
Viikkojen ajan käräjillä epäluottamuksen keskeiseksi syyksi on esitetty se, että Anna Mäkelä teki Palosaaresta tutkintapyynnön kertomatta siitä ensin kunnanhallitukselle. Tämän salailun on sanottu loukanneen päättäjiä.
Esa Mäkisen mukaan Mäkelä toimi virkavastuulla. Mäkinen katsoi, että tutkintapyynnön tekeminen on luonteeltaan sellainen toimenpide, johon ei voi sisältyä poliittista harkintaa.
Jos on syytä tutkituttaa jokin asia kunnan puolesta, tutkintapyyntö on tehtävä.
Esa Mäkisen mukaan Anna Mäkelä tiedosti, etteivät päättäjät välttämättä olisi antaneet tutkituttaa Palosaaren toimia.
Näinhän myös lopulta kävi: kunnanhallitus peruutti Mäkelän tekemän tutkintapyynnön, ja kunnanhallituksen tahdon mukaisesti hissiyhtiön uusi hallitus veti aiemman hallituksen tekemät tutkintapyynnöt pois.
Esa Mäkinen korosti, ettei kunta ole tutkintaviranomainen, syyttäjä eikä tuomioistuin. Kunta ei hänen mukaansa voi puuttua poliisin toimiin, jos tutkintapyyntö on tehty poliisille.
Mäkisen mielestä tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa esitetyt perusteet Anna Mäkelän irtisanomiseksi eivät perustuneet tosiseikkoihin.
Syyttäjän johdolla hän osoitti irtisanomisperusteiksi esitetyt tapaukset yksi toisensa jälkeen paikkansa pitämättömiksi.
Esa Mäkinen kertoi oikeudessa Anna Mäkelän kujanjuoksusta, joka alkoi joulukuussa 2013 heti tutkintapyynnön tekemisen jälkeen – ja päättyi potkuihin. Mäkisen mukaan Mäkelä ei enää keväästä 2014 alkaen uskaltanut tavata kuntapäättäjiä ilman, että Esa Mäkinen oli läsnä.
Kittilä-käräjillä vastaajina on kaikkiaan 27 edellisen kauden luottamushenkilöä. Rikosnimikkeenä on muun muassa törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Kittilä-käräjät eivät pääty näihin käräjiin. Niin sanotussa Eilavaara-laskuasiassa on jo nostettu syytteitä ja oikeudenkäynti on ilmeisesti edessä keväällä 2019. Keskusrikospoliisi jatkaa tutkintaa, joka liittyy Kittilän päätöksentekoon. Nyt tutkinnassa on myös tämän kuluvan vaalikauden päätöksenteko.