TTT juhlii Käräjillä
Taiteen akateemikko Sirkku Peltola ohjasi ja käsikirjoitti Tampereen työväen teatterin 125-vuotisnäytelmän.
4
MIN
Kun teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Sirkka-Liisa Peltola kuunteli Markus Nummen Käräjät, hän ymmärsi heti, että siitä pitää tehdä sovitus näyttämölle.
Romaani ilmestyi vuonna 2024. Peltola soitti heti dramaturgille Tampereen työväen teatteriin, jonne hän on ohjannut jo vuosikymmeniä.
Tarinan sisältä löytynyt kyläyhteisö Etelä-Pohjanmaalta innosti Peltolaa, ja myös aihe vakuutti: aborttikysymyksiä ei ole liikaa käsitelty suomalaisessa kaunokirjallisuudessa eikä teatterissakaan.
Peltola korostaa, että näytelmä on kuitenkin kokonaan oma teoksensa. Hän on esimerkiksi käsikirjoittanut dialogiin rouheampaa murretta.
Näyttämösovituksessa näkökulmahenkilöksi nousee lääninetsivä Iivonen. Silti Käräjät on kertomus naiserityisistä asioista.
Näytelmä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan maaseudulle vuoteen 1938. Yksi keskushenkilö, Vilja-täti, on nuoruuden traumaattisen kokemuksen jälkeen mieleltään vaurioitunut.
Vilja käynnistää vahingossa rikostutkinnan, jonka seurauksena käräjille päätyy puolensataa laittomista sikiönlähdetyksistä syytettyä kyläläistä.
Käräjät on myös tarina vuosikymmenet ylittävästä rakkaudesta, joka jää täyttymystä vaille. Peltola innostui tekstissä siitäkin, miten ”kauniisti ja antautuen” Nummi kirjoittaa naisen elämästä.
”Uskottavuus on oleellista, sillä Käräjissä sukupuolella todella on merkitystä.”
Konservatiivisissa piireissä abortin vastustamisesta on tullut suosittua. Peltolan mukaan se on yksi naisen ruumiiseen kajoamisen muodoista.
”Mielellämme ajattelemme, että kehitystä ihmisyydessä tapahtuisi koko ajan, mutta ei se pidä enää paikkaansa”, ohjaaja sanoo.
”Kun yhteiskunnat taantuvat, katse tuntuu kohdistuvan aina naisten ruumiiseen. Myös niin sanotuissa sivistysvaltioissa nainen koetaan nyt uhaksi.”
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus lisääntyy, syyllisiä haetaan, raja-aidat vahvistuvat ja kuilut syvenevät. Ohjaajan mukaan naisen aseman kyseenalaistaminen kertoo miehen aseman huteruudesta uusia uhkia sisältävässä maailmassa.
”Perinteinen mieskuva on aina ollut turvapesä, jos oma rooli tuntuu uhatulta, oli sitten kyse talon perimisestä tai työttömyydestä. Naisen kontrollointi on yksi tapa vastata kyvyttömyyteen. Se on älytöntä, ei rationaalista.”
Teatterialan nykyisistä ohjaajista ja käsikirjoittajista iso osa on naisia. Näin ei ollut 1980-luvulla, kun Peltola aloitti uransa. Tahdonvoimaa on tarvittu miesten keskellä ja myös yhteisön asenteiden rikkomisessa.
Peltola kasvoi työläisperheessä. Esikuvana taiteilijuuteen oli hänen veljensä Sulevi Peltola (1946–2025), josta sukeutui rakastettu näyttelijä. Peltola korostaa hyvinvointivaltion merkitystä urallaan.
”Ilman sen mahdollistamaa koulutusta ei esimerkiksi oma matkani olisi ollut mahdollinen.”
Peltola on yksi eniten esitetyistä suomalaisista näytelmäkirjailijoista. Hän on usein itse ohjannut teostensa kantaesitykset.
Laadusta kertovat lukuisat tunnustukset alan Lea-palkinnosta Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitaliin. Vuonna 2023 Peltolalle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi ensimmäisenä näytelmäkirjailijana.
Kun kulttuurilta leikataan valtion taloudellisessa kriisissä, kysytäänkö akateemikoilta mielipidettä sen vaikutuksesta?
Ei, kuuluu yksiselitteinen vastaus.
Taiteen akateemikot kyllä laativat julkilausuman, mutta sitä tuskin noteerattiin.
”Vallankäyttö on kaventunut. Asiantuntijuudelle ei tunnu nykyisin olevan kysyntää. Ei taiteissa eikä tieteissä.”
Sotaan varautuvassa Suomessa olisi muistettava, että pitäisi olla jotain mitä puolustaa. Tilaa uutisissa on nyt vain aseistautumiselle.
”Kulttuurin tekeminen ei ole ilmaista, eikä teatterin varsinkaan. Se on lihan liikuttamista, krouvia hommaa.”
Kun julkinen rahoitus vähenee, joudutaan turvautumaan kuluttajien lompakkoon, Peltola muistuttaa.
Käräjät on 125 vuotta täyttävän Tampereen työväen teatterin juhlanäytelmä. TTT on maan ainoa Helsingin ulkopuolella toimiva kansallinen päänäyttämö. Silti myös sen rahoituksesta on karsittu viime vuosina merkittäviä summia.
Yleisö ei ole kuitenkaan kaikonnut. TTT:n keväällä päättyneen viimeisimmän esityskauden katsojamäärä oli yli 170 000, joka oli noin neljänneksen edeltävää suurempi. Täyttöaste oli liki 90 prosenttia.
Myös koko Suomen teatterikentällä juhlittiin yleisesti ennätyksellisiä katsojalukuja. Teatteri ei ole vain eliitin taidemuoto.
TTT oli otsikoissa vuonna 2023, jolloin taiteellisesta linjasta vastannut johtaja Otso Kautto sai potkut. Yhtenä syynä pidettiin liian vaikeaa ohjelmistoa.
Myös Peltola tunnistaa ongelman. Päänäyttämön katsomo vetää lähes tuhat henkeä, eikä sitä pelkällä kunnianhimoisella taiteella täytetä.
”Olen omalla urallani kokenut isona haasteena taiteellisen intohimoni yhdistämisen kansanteatteriin. Minun pitää saada yleisöksi kaikenlaisia katsojia. Olen kuitenkin erikoisasemassa, sillä saan tehdä usein juuri niitä töitä, joita haluan.”
Markus Nummi: Käräjät. Ohjaus ja dramatisointi: Sirkku Peltola. Tampereen työväen teatteri (Hämeenpuisto 32) 29.10.–8.4.