Kulttuurin vuosi

Ehdokkaat Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön perustaman Kanava-tietokirjapalkinnon tämänvuotiseksi saajaksi on valittu. Palkinnosta kilpailevat henkilöhistoriaa käsittelevät suomalaiset tietokirjat.

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin useita kulttuuri-ihmisten elämäkertoja.

”Oli sekä korkea- että populaarikulttuurin kirjoja. Sen sijaan poliittiseen historiaan liittyviä elämäkertoja oli yllättävän vähän”, kertoo kilpailun raadin puheenjohtaja, Kanava-lehden tuottaja Tuomo Lappalainen.

Urheilua käsittelevissä elämäkerroissa nousivat esiin taustavaikuttajat. Mukana oli myös monia suurelle yleisölle tuntemattomista ihmisistä kertovia kirjoja. Niiden aiheina olivat lähes poikkeuksetta henkilöiden kokemat vastoinkäymiset tai tragediat.

Luku-urakan suoritti kolmehenkinen raati, johon kuuluivat Lappalaisen lisäksi tietokirjailija, kirjallisuuskriitikko Outi Hytönen ja dokumentaristi, toimittaja ja historian väitöskirjatutkija Toni Viljanmaa.

Finalisteiksi valittiin kuusi teosta.

”Raati oli keskenään aika samanmielinen, joten näkemyksemme ehdokkaiksi valikoituneista kirjoista syntyi aika helposti”, Lappalainen sanoo.

Raati nosti tänä vuonna esiin erityi­sesti kirjoja, joissa oli vältetty houkutus tehdä lähteistä tai tapahtumista mustavalkoisia tulkintoja ja jotka jättivät lukijoille tilaa omiin johtopäätöksiin.

Lappalaisen mukaan kaikista finalisteista ”paistaa myös tekijöiden syvä perehtyneisyys aiheisiinsa joko tutkimustyön tai omien­ kokemusten kautta”.

Palkinto, suuruudeltaan 10 000 euroa, jaetaan nyt 15. kerran. Rajaus henkilöhistoriaan tehtiin viime vuonna. Ehdokkaiden julkistaminen on perinteisesti tapahtunut Helsingin kirjamessuilla.

Voittajan valitsee yhteiskuntatieteiden tohtori, E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.

Raati perusteli valintoja näin:

Julia Kuokkanen: Kremlin kasvattama (Bazar)

Julia Kuokkanen avaa ainutlaatuisen nä­kymän Suomessa asuneen, venäläiseen eliit­tiin kuuluneen perheen elämään. Kuokkanen kuvaa, miten läpitunkevaa propaganda voi olla ja kuinka vaikeaa yksittäisen ihmisen on rimpuilla siitä irti.

Minna Maijala: Helvi Hämäläinen. Kauneudenrakastaja (Otava)

Helvi Hämäläisen elämäkerta on tasapainoinen henkilöhistoria, jossa tekstin lennokkuus yhdistyy kriittiseen tutkimustyöhön. Kirja kuvaa elävästi myös Hämäläisen ikäpolven suomalaista kulttuurieliittiä ja sen sosiaalisia suhteita ja hierarkiaa.

Jukka-Pekka Pietiäinen: Sosialisti ja patriootti. Unohdettu valtiomies Väinö Hakkila (Otava)

Uutta tietoa sisältävä teos Väinö Hakkilasta täyttää suuren aukon Suomen poliittista historiaa käsittelevässä elämäkertakirjallisuudessa. Samalla kirja piirtää Suomen historiasta monipuolisen kaaren autono­mian ajasta Kekkosen aikaan asti.

Venla Pystynen, Noora Sofia: Lahkojohtajan morsian (WSOY)

Lahkojohtajan morsian on autenttinen todistajakertomus siitä, miten uskonnollinen karismaattinen liike toimii. Kirja on hyvä osoitus siitä, miten isoja yhteiskunnallisia teemoja voi käsitellä inhimillisesti koskettavasti.

Saara Salminen: Vendi. Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin (Into)

Valkeakoskella 15-vuotiaana murhatun Vendin tädin esikoisteos on vahvasti tunteella kirjoitettu kertomus henki­rikoksen uhriksi joutuneen nuoren tytön omaisten kokemasta tuskasta. Samalla se laajenee puheenvuoroksi naisten kokemasta seksuaa­lisesta väkivallasta yleisemmin, median toiminnasta kriisitilanteessa, sosiaalisen median käytöstä, rikoksen merkkeihin reagoimisesta ja Suomen oikeusjärjestelmästä.

Antti Vihinen: Sibeliuksen katumuspäivä 1943 (Vastapaino)

Antti Vihisen kirja Jean Sibeliuksen yhteyksistä Hitlerin Saksaan avaa sekä juhlitun säveltäjän persoonaa että totalitaristisen valtion kulttuuripolitiikkaa. Vihinen haastaa rohkeasti perinteisen sinivalkoisen Sibelius-kuvan, mutta välttää silti houkutuksen tehdä pitkälle meneviä tai mustavalkoisia tulkintoja. 

Kanava-palkinnon ja SK:n journalistipalkinnon voittajat julkistetaan 17. marraskuuta. Kanavan ja SK:n julkaisija Otavamedia kuuluu samaan konserniin kuin Otava-kustantamo.