Avustajien työsuhteisiin muutos

Kaikki eduskuntaryhmät siirtyvät niin kutsuttuun ryhmäkansliamalliin seuraavalla vaalikaudella.

Asiasta päätti eduskunnan kansliatoimikunta käsitellessään esitystä ensi vuoden talousarvioksi eli budjetiksi. Uusi linjaus selviää myös torstaina julkistetusta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta.

Tekniseltä kuulostava päätös vaikuttaa kansanedustajien avustajiin, joiden työsuhteista ja -oloista käytiin tammi-helmikuussa laajaa keskustelu. Eduskunta teetti aiheesta alkuvuodesta myös selvityksen.

Tällä hetkellä eduskunnassa on käytössä kaksi mallia. Suurin osa ryhmistä noudattaa jo ryhmäkansliamallia, jossa kansanedustajien avustajat työskentelevät eduskuntaryhmän palveluksessa. Heidän esihenkilönsä on eduskuntaryhmän pääsihteeri, ja rekrytointipäätökset tekee muodollisesti eduskuntaryhmä.

Vielä tällä vaalikaudella Rkp:n eduskuntaryhmä sekä osa perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajista on noudattanut vanhempaa mallia. Siinä edustaja palkkaa ikään kuin itse avustajansa, joka on muodollisesti eduskunnan kanslian alainen. Kanslian virkamiesjohto ei käytännössä ole kuitenkaan voinut juuri vaikuttaa esimerkiksi avustajien työtehtäviin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan eduskuntapuolueista ainoastaan Rkp vastusti päätöstä siirtyä yhteen malliin.

”Meidän edustajamme ovat olleet hyvin tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään, ja olisimme siksi halunneet siinä pysyä”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson kertoo.

Andersson arvioi, että ryhmäkansliamalli sopisi paremmin hieman isommille eduskuntaryhmille. Rkp:n eduskuntaryhmä on eduskunnan toiseksi pienin, jos yhden kansanedustajan ryhmiä ei lasketa. Siihen kuuluu 10 kansanedustajaa.

”Mutta ei siinä sinänsä mitään. Päätös on tehty, ja mekin valmistelemme uuteen malliin siirtymistä.”

Kun avustajien kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä käsiteltiin alkuvuodesta julkisuudessa, epäiltiin monissa kommenteissa kahden erilaisen järjestelmän aiheuttavan epäselvyyksiä ja ongelmia. Ratkaiseeko tämä muutos ongelmat?

”Nähdäkseni keskeisintä on, että jokaisessa eduskuntaryhmässä on hyvä työkulttuuri ja selkeät säännöt. En usko, että hallintomalli sinänsä ratkaisee asiaa.”