Onko kukkapenkki taideteos?
Pitäisikö esteettiset elämykset hankkia puutarhoissa sen sijaan, että ihailee materiaalisia objekteja?
Keväällä silmiini osui kiinnostava uutinen. Sveitsiläinen taidemuseo Fondation Beyeler oli nimittänyt ensimmäisen kasvitieteellisen kuraattorinsa. Taidemaailmassa on ilmastonmuutokseen ja kestävään ekologiseen ajatteluun keskittyneitä kuraattoreita ja kasvitaidetta tekeviä taiteilijoita, mutta tällainen titteli merkittävässä taideinstituutiossa oli jotakin ihan uutta.
Tittelin haltijan Rahel Kesselringin rooliin kuuluu museon puutarhojen kasviston ja eliöstön suojelu sekä puutarhojen ohjelman suunnittelu, uutisessa kerrottiin.
Taide siirtyy pois valkoisista galleriakuutioista – miten ihanan virkistävä ajatus! Mutta hetkinen – voisiko tämä tarkoittaa sitä, että puutarha voisi olla paitsi uudenlainen galleriatila myös itsessään taidetta? Onko pieni vaivalla kasvattamani kukkapenkki itse asiassa taideteos?
Päätin lähteä tutustumaan suomalaisen puutarhakulttuurin kruununjalokiveen, presidentin kesäasunnon puutarhaan Naantaliin. Sillä jos jokin suomalainen puutarha on taideteos, niin Kultaranta.
Mukaani lähti Anna Retulainen. Hän on yksi Suomen keskeisimmistä maalaustaiteeseen erikoistuneista kuvataiteilijoista ja innokas puutarhaharrastaja. Hänen mielestään puutarha on kuin maalaus, jonka sisällä kävellään.
Matkalla Naantaliin puhuimme siitä, miten paljon maailmassa tehdään taideteoksia, materiaalisia objekteja. Joskus mielessäni on käynyt, tehdäänkö niitä liikaa ja turhaan. Ovatko taidekeräilijät vain luksusversio ökykuluttajista? En ole taidekeräilijä, mutta pitäisikö minunkin vain tyytyä kiertelemään rakastamissani puutarhoissa ja saada niistä tarvitsemani esteettiset elämykset?
Retulainen sanoi, että hän ei oikeastaan ole enää kiinnostunut maalamaan teoksia, joita ripotellaan seinille. Häntä kiinnostaa pikemminkin teosten maalaaminen johonkin tiettyyn tilaan. Hän onkin maalannut tilausteoksia esimerkiksi presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.
Tulkitsen tällaista maalaustapaa siten, että se saattaa vähentää teosten lukumäärää. Tiettyyn tilaan suunniteltu teos voi olla myös vaikeammin myytävissäkin. Saahan tällainen taideobjekti ainakin osan merkityksestään tilasta, johon se on luotu.
Retulaista kiinnostaa tietenkin myös puutarhat. Kultarannasta hänellä oli paljon sanottavaa. Siitä voit lukea alla olevasta linkistä.