Norjassa käynnistyi verolotto

Jakamalla veronalennukset arpomalla saadaan luotettavaa tietoa niiden vaikutuksesta.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.
3 MIN

Norjassa tämänvuotisiin verokortteihin kohdistui poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa. Satatuhatta 20–35-vuotiasta norjalaista arvottiin viime joulukuussa mukaan viisivuotiseen verokokeiluun.

Siinä satunnaisesti valittu osa ikäryhmästä sai viideksi vuodeksi oikeuden suomalaista työtulovähennystä muistuttavaan verovähennykseen.

Tämän vähennyksen ansiosta verotus kevenee maksimissaan 27 500 Norjan kruunulla eli noin 2 500 eurolla vuodessa. Kuten Suomessakin, Norjan kokeilussa työtulovähennyksen saa vain työtuloista.

Vähennys koskee pieni- ja keskituloisia ja pienenee asteittain niin että yli 650 000 kruunun (noin 60 000 euron) vuositulosta ei vähennystä enää saa.

Verokokeilun tarkoituksena on arvioida verotuksen vaikutuksia työvoiman tarjontaan. Kokeilu kasvattaa kannustimia työmarkkinoille osallistumiseen. Etukäteen on silti epäselvää, kuinka suuri vaikutus sillä on työllisyyteen.

Sitä paitsi vain pienituloisiin kohdistuvat veroalennukset nostavat rajaveroasteita ja siksi pienentävät lisätöiden tekemisen kannustimia. Ainakin työtunneissa mitattuna työllisyys voi jopa pienentyä.

Monet norjalaistutkijat kannattavat verokokeilua. Norjan suurimmassa sanomalehdessä VG:ssä julkaistiin 88 tunnetun norjalaisekonomistin allekirjoittama vetoomus kokeilun puolesta.

Yhtä luotettavaa tietoa veronalennusten vaikutuksesta on vaikea saada ilman kontrolloitua satunnaiskoetta. Tällaista tietoa kuitenkin tarvittaisiin verotusta koskevien päätösten perusteeksi.

© Outi Kainiemi


Kokeilu on herättänyt Norjassa melkoisesti keskustelua, eikä verotusta koskevia kokeiluja kovin usein tehdä missään muuallakaan.

Kokeiluun kriittisesti suhtautuvat eivät pidä arpomista reiluna tapana jakaa veronalennuksia ja pelkäävät sen heikentävän luottamusta koko verojärjestelmään.

Kokeilua pidetään myös kovin kalliina; verotulot ­pienenevät sen vuoksi noin puolella miljardilla kruunulla (lähes 50 miljoonalla eurolla) joka vuosi.

Joidenkin mielestä veronalennukset ovat ylipäätään huono idea. Työllistymiseen auttaisi enemmän koulutus tai tuettujen työpaikkojen luominen.

Tällaista kritiikkiä kokeilun on vaikea välttää. Jos halutaan selvittää veronalennuksen vaikutuksia, tarvitaan kontrolliryhmä, joka ei veronalennusta saa. Ja jos halutaan tarkkoja tuloksia, tarvitaan riittävän suuri kokeilu.

Astetta hankalampia ovat kysymykset siitä, miten kokeilu olisi pitänyt järjestää. Ainakin periaatteessa koe voi jopa heikentää sen ulkopuolelle jäävien asemaa.

Näin käy, jos työpaikkojen määrä ei muutu ja veronalennus innostaa koeryhmään kuuluvia etsimään töitä kiivaammin tai ottamaan työtä vastaan huonommalla palkalla. Vain osaan kohdejoukosta osuva veroale voi siksi vaikuttaa eri tavalla kuin kaikkia koskeva uudistus.

Tällaiset markkinavaikutukset voisi välttää arpomalla kokeiluun esimerkiksi kaikki tiettyjen kun­tien asukkaat yksittäisten henkilöiden sijaan. Kokeilun suunnitelleiden norjalaistutkijoiden mukaan kuntatason kokeilu ei kuitenkaan tuottaisi riittävän tarkkoja tuloksia.

Perinteisempi tapa mitata verotuksen vaikutuksia olisi niin sanottu luonnollinen koe, jossa eri ihmisten verotus muuttuu eri tahtiin jostain muusta syystä. Tavallisimpia ovat muutokset, jotka koskevat vain tietyn ikäisiä tai tietyllä alueella asuvia.

Tällaisetkin uudistukset kohtelevat eri ihmisiä eri tavalla. Oikeudenmukaisuuden kannalta arvonta voi lopulta olla se reiluin vaihtoehto.

Norjalaiskokeilusta odotetaan ensimmäisiä tuloksia jo loppuvuodesta, kun alkuvuoden tulotietoja alkaa olla käytettävissä. Veromuutosten vaikutus voi tosin näkyä vasta pitkällä viipeellä. Norjan kokeilu kestää niin pitkään, että tällaistenkin vaikutusten pitäisi löytyä.

Norjalaiskokeilu on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kannalta arvokas ja sen tulokset ehkä yleistettävissä muihinkin monella tapaa samanlaisiin Pohjoismaihin. Sen avulla voi myös testata perinteisempiä empiirisen tutkimuksen menetelmiä.

Toisaalta kyse on isosta panostuksesta. Ainakin se kertoo, että luotettavasta tiedosta ollaan valmiita maksamaan. Sitä paitsi verrattuna ilman kunnollista näyttöä tehtyihin verouudistuksiin, kokeilu voi lopulta osoittautua halvaksi.