Järkeä vai ei?

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vie väkensä puoluekokoukseen 23.–24. toukokuuta.

Turkuun Kupittaan palloiluhalliin matkaa järjenjuoksultaan outoa sakkia.

Ainakin, jos Satu Hassin 17 vuoden takainen diagnoosi pätee. Hän piti käsittämättömänä, että ”kukaan järkevä henkilö voi vakavissaan ehdottaa lisäydinvoiman rakentamista”. (Yle, 16.5.2009)

Hassi edusti puolueensa silloista valtavirtaa.

Vihreät oli jättänyt Paavo Lipposen (sd) kakkoshallituksen, kun eduskunta oli myöntänyt luvan viidennen reaktorin rakentamiselle vuonna 2002.

Nykyinen valta-Virta näkee toisin.

Vihreiden pomo on väläyttänyt ydinvoiman lisä­rakentamista. (Uusi Suomi, 31.5. 2023)

Järkeä vai ei, Satu Hassi?

Energiateollisuuden teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia vihreiden kannattajista tukee ilmasto­päästöjen vähentämistä ydinvoiman avulla.

”Voi olla sellaisia hankkeita, joissa hyödyt ylittävät haitat ja sellaisia ydinvoimaloita kannattaa Suomeen rakentaa”, myöntää Oras Tynkkynen. (Yle, Politiikkaradio, 5.5.2026)

Villeimmän vihervision on töräyttänyt Atte Harjanne. Hänestä uudistettavan ydinenergialain tulisi mahdollistaa ulkomaalaisen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus Olkiluodon peruskallioon.

Tulisi rahaa kuin suokuokalla. Ja Suomelle ydinjätereservaatin maine.

Tuskin yksikään suomalainen puolue on yhtä railakkaasti hylännyt ideologisen kivijalkansa. Tunnustanut erheensä.

Vihreiden kääntymykselle löisi vertoja, jos kristillisdemokraatit kieltäisi Jumalan.

Selkäytimestä noussut ei-reaktio osui sentään kerran nappiin.

Vihreät lähti Alexander Stubbin (kok) hallituksesta syksyllä 2014. Se protestoi venäläisen Rosatomin tytär­yhtiön kelpuuttamista Fennovoiman vähemmistöosakkaaksi ja Pyhäjoelle kaavaillun voimalan reaktorintoimittajaksi.

Muut puolueet antoivat vihreiden varoitusten valua kuin veden Hanhikiveltä.

Suomi riisui kaulalleen kietomansa Rosatom-silmukan vasta keväällä 2022. Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Mutta saatiinpa Hanhikiven niemelle iso tyhjä tontti.