Suomen koulutustaso on saatava nousuun

Jokaisen nuoren on saatava riittävät perustaidot ja valmiudet jatko-opintoihin, kirjoittavat Jenni Järvelä ja Taina Susiluoto.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Jenni Järvelä Taina Susiluoto
3 MIN

Jos Helsinki–Uudenmaan alue olisi Yhdysvaltain osavaltio, se sijoittuisi nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuudessa hieman osavaltioiden keskikastin yläpuolelle.

Muu Suomi sijoittuisi kolmen häntäpään osavaltion, Arkansasin, Nevadan ja Oklahoman, joukkoon. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seudut sen sijaan vertautuvat Yhdysvaltain koulutetuimpiin osavaltioihin.

Vertailu käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2024 Sivistyskatsauksesta.

Suomi on jäänyt nuorten aikuisten koulutustasossa kauas kansainvälisestä kärjestä. Viimeisimmässä OECD:n 25–34-vuotiaiden koulutustasovertailussa edellemme ovat menneet Ruotsi, Norja, Kanada ja yli 20 muuta maata. Korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on Suomessa alle 40 prosenttia.

Samaan aikaan meillä on tuskailtu, miksi talous ei kasva. Iso vastaus löytyy osaamisesta. Yritykset kehittävät uusia tuotteita ja investoivat sinne, missä on osaajia. Jos haluamme Suomeen lisää korkean tuottavuuden työtä ja vahvan hyvinvointiyhteiskunnan, meidän on nostettava koulutus- ja osaamistasoamme merkittävästi.

Mikä sitten on koulutustaso, jota meidän tulisi tavoitella?

Suomen uusi kansallinen tavoite on, että vuonna 2040 korkeakoulututkinto on 60 prosentilla nuorista aikuisista. Kuitenkin jo nyt Suomen suurinta vientialaa edustavan Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan jopa 74 prosenttia toimialan osaajatarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin.

Siksi järjestön näkemyksen mukaan vähintään 70 prosentilla Suomen nuorista aikuisista tulisi olla asiantuntijatehtävissä tarvittavaa korkeakoulutasoista osaamista.

Kun työpaikan saaminen edellyttää tulevaisuudessa yhä korkeampaa osaamista, on meillä kansakuntana velvollisuus onnistua koulutustason nostamisessa. Nuoren on helpompi uskoa omaan tulevaisuuteensa ja yhteiskuntaan, jos koulutus antaa hänelle valmiudet löytää paikkansa muuttuvassa työelämässä.

Koulutustason nostaminen on keskeistä myös siksi, että sivistys vahvistaa demokratiaa. Vahvat perustaidot auttavat arvioimaan tietoa kriittisesti: koulutettua kansaa ei höynäytetä niin helposti kuin kouluttamatonta.

Sotien, hybridivaikuttamisen ja erilaisten vaikuttamisyritysten maailmassa sillä voi olla suurempi merkitys kuin vielä ymmärrämmekään.

Vuoteen 2040 asetettu kunnianhimoinen koulutustavoite vaatii päätöksiä jo seuraavalla hallituskaudella.

Jokaisen nuoren on saatava riittävät perustaidot ja valmiudet jatko-opintoihin. Korkeakouluun on oltava sujuva reitti sekä lukiosta että ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi korkeakouluihin tarvitaan lisää aloituspaikkoja.

Uudistamiseen tarvitaan resursseja, ja pienenevät ikäluokat avaavat tähän mahdollisuuden. Ne voidaan nähdä koulutuspolitiikassa joko säästömahdollisuutena tai mahdollisuutena nostaa jokaisen nuoren osaamistasoa. Meidän pitää valita jälkimmäinen.

Kun seuraava hallituskausi päättyy, noin puolet vuoden 2040 koulutustavoitteeseen laskettavista nuorista on jo saavuttanut korkeakouluun siirtymisen iän. Uudistusten suunnitteluun ja käynnistykseen ei siksi ole aikaa hukattavaksi.

Suomen osaamisen suunta voidaan kääntää. Vuoden 2040 koulutustaso ratkaistaan päätöksillä, jotka tehdään seuraavalla hallituskaudella. 

Jenni Järvelä on Sivistysala ry:n toimitusjohtaja. Taina Susiluoto on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja.