Finnairin pulmat: Uudet melurajoitukset ja uusi säästökampanja
Finnair pelkää Helsinki-Vantaan uusien melurajoitusten rajoittavan Aasian-liikenteen kehittämistä. Aasian-lentojen määrän tuplaaminen edellyttää yölentoja, mutta lähdöt kielletään pian puolenyön jälkeen.
Finnairin kone kiitoradalla Helsinki-Vantaan lentokentällä heinäkuussa 2011. Kuva Roni Rekomaa / Lehtikuva.
Finnair rakentaa suuria suunnitelmia Aasiaan suuntautuvan liikenteen kehittämiseksi. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan yhtiö aikoo kaksinkertaistaa Helsinki-Vantaalta Aasian eri kohteisiin lähtevien lentojen määrän nykyisestä 74:stä 140:een vuoroon viikossa vuoteen 2020 mennessä.
Yhtiö uskoo kysyntää löytyvän ja on varautunut suureen kasvuun myös kalustohankintasuunnitelmissaan. Nyt hankkeen taivaalle on kuitenkin noussut uusi, uhkaava pilvi. Sen muodostaa Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ympäristölupapäätös, joka kieltää meluisimpien eli juuri Aasian lentävien suurten laajarunkokoneiden operaatiot puoli yhden ja puoli kuuden välillä yöllä.
Vehviläisen mukaan rajoitus ei vaikuta nykyiseen Aasian-liikenteeseen. Koneet lähtevät jo huomattavasti ennen puolta yhtä. Liikenteen kaksinkertaistaminen edellyttää kuitenkin toista itään suuntaavien lentojen aaltoa.
Vehviläisen mukaan sen mielekkäin lähtöaika on puolenyön jälkeen, jolloin lähtöjä ei siis lupapäätöksen mukaan sallita. ”Olen huolissani tästä asiasta. Tällaiset rajoitukset vaikuttavat ikäviltä, koska olemme panostaneet nimenomaan hiljaisiin lentokoneisiin”, Vehviläinen sanoo.
Suomen reittiliikennekenttien ylläpitäjä Finavia ei jaa tärkeimmän asiakkaansa huolta. Finavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen uskoo, että toinen Aasian-aalto ehdittäisiin hyvinkin hoitaa ennen määräaikaa eli puolta yhtä.
”Ainakin minun käsitykseni mukaan ne koneet lähtisivät reilusti ennen puoltayötä eivätkä siis olisi rajoitusten piirissä”, Viinikainen sanoo.
Ympäristölupa saatiin lähes neljän vuoden valmistelun jälkeen tällä viikolla. Yli 250-sivuinen asiakirja aiheuttaa Finavialle Viinikaisen mukaan ”merkittäviä investointitarpeita” mutta sallii Finavian perustehtävän toteuttamisen.
”Se ei rajoita Suomea palvelevaa liikennettä eli Aasian-lentoja, Suomen vientiteollisuutta palvelevia Euroopan yhteyksiä eikä kotimaisia kuljetusketjuja”, Viinikainen sanoo. Finavia ei toistaiseksi ole päättänyt, valitetaanko luvasta. Finavia on tehnyt valitukset Oulun ja Tampere-Pirkkalan ympäristöluvista Vaasan hallinto-oikeuteen.
Huolista pienimpiä
Ympäristöluvan rajoitteet Aasian-lentojen kasvattamiselle ovat kuitenkin kaukana kärjestä Vehviläisen huolien listalla.
Finnair julkisti perjantaina jälleen tappiollisen osavuosikatsauksen ja toisti aiemman arvionsa, jonka mukaan koko vuosi menee tappiolla. Kysyntä kasvaa hyvin ja sen siivellä liikevaihto, mutta kustannukset ovat liian korkeita. Polttoaine on kallistunut vuodessa lähes kolmanneksen ja on jo neljännes kaikista kustannuksista.
Polttoaineen hintaan Finnair ei juurikaan voi vaikuttaa, eikä kilpailutilanne salli kerosiinilaskujen kuittaamista lentolippujen hintoja nostamalla. Finnair on noussut merkittäväksi eli kolmanneksi suurimmaksi yhtiöksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä ”hintakylki edellä”, eikä noin kuuden prosentin markkinaosuudesta kiinni pitäminen anna mahdollisuuksia hinnankorotuksiin.
Niinpä yhtiössä käynnistetään jälleen uusi säästökampanja. Vehviläisen mukaan tavoitteena on säästää kokonaista 140 miljoonaa euroa vuodessa. Se on hurja summa, lähes 40 prosenttia konsernin viime vuoden palkkasummasta. Vehviläinen peräänkuulutti jälleen kerran henkilöstön talkoohenkeä, mutta myönsi, etteivät pehmeät keinot riitä millään. Säästöohjelma johtaa uusiin henkilöstövähennyksiin, mutta yksityiskohdista ei vielä ole tietoa.
Alkaa näyttää selvältä, ettei juustohöylämenetelmä enää riitä. Vehviläinen vihjaa suuriinkin muutoksiin yhtiön tuotantorakenteessa. Ne kohdistuvat ennen muuta tappiolliseen syöttöliikenteeseen Euroopassa. Merkittävä osa tästä liikenteestä aiotaan ilmeisesti siirtää halvemmin kustannuksin toimivien yhteistyökumppanien hoidettavaksi. Se supistaisi ehkä hyvinkin merkittävästi nyky-Finnairia. Leikkauksista sopiminen ilman vakavia työmarkkinahäiriöitä on varmasti hyvin vaikeaa.
Vehviläinen kuitenkin toivoi kaikkien finnairilaisten ymmärtävän, että yhtiö on ”vedenjakajalla”. Sillä on mahdollisuus pärjätä hyvin, mutta sitä uhkaa näivettyminen, ellei kustannusrakennetta pystytä keventämään.