Kuolinisku TTIP:lle? ”Se on vain ministerin oma arvio tilanteesta ja pelkkä poliittinen irtiotto”
Neuvotteluissa ei ole tapahtunut mitään sellaista, mihin arvio voisi perustua, sanoo asiantuntija tuoreista TTIP-kannanotoista.
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käydyt TTIP-vapaakauppaneuvottelut ovat joutuneet poliittiseen vastatuuleen. Saksalais- ja ranskalaisministerit ovat lukeneet madonluvut neuvotteluiden onnistumismahdollisuuksille.
Saksan talousministeri ja varaliittokansleri Sigmar Gabriel kommentoi sunnuntaina 28.8., että neuvottelut ovat käytännössä katsoen jo epäonnistuneet, vaikka kukaan ei myönnä sitä.
Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikka-tiimin asiantuntija Saila Turtiainen hämmästelee saksalaisministerin kannanottoa.
”Se on vain hänen oma arvionsa tilanteesta”, Turtiainen sanoo. ”Juuri nyt ei ole neuvottelujen osalta tapahtunut mitään sellaista, johon Gabrielin arvio voisi perustua.”
EU-komissiokin ehti vakuutella heti Gabrielin kommentin jälkeen, että vapaakauppaneuvottelut jatkuvat normaalisti. Mutta nyt myös Ranskan ulkomaankaupasta vastaava apulaisministeri Matthias Fekl on aloittanut kovaäänisen TTIP-kritiikin ja aikoo ehdottaa syyskuussa EU-ministerien tapaamisessa, että vapaakauppaneuvottelut lopetetaan. Fekl on aikaisemminkin kritisoinut TTIP-neuvotteluja, koska hänen mielestään Yhdysvallat ei ole ollut joustava neuvottelukumppani.
Onko uhkana, että tästä syntyy lumipalloefekti?
”Molemmat maat ovat esittäneet ennenkin kriittisiä TTIP-lausuntoja”, Turtiainen pohtii. ”Näiden lausuntojen määrä tulee varmasti vain lisääntymään, mitä lähemmäs Saksan liittovaltion vaalit ja Ranskan presidentinvaalit tulevat.”
Voivatko tällaiset irtiotot olla kuolinisku TTIP:lle?
”TTIP-neuvotteluiden onnistunut läpivieminen edellyttää niin Yhdysvalloilta kuin EU:ltakin poliittista sitoutumista. Tällaiset lausunnot herättävät toki kysymään, onko EU edelleen sitoutunut kaupan vapauttamiseen”, Turtiainen sanoo.
Gabrielin ja Feklin puheet ovat saaneet suurta huomiota eurooppalaisissa medioissa, koska kriittiset arviot ovat tulleet poikkeuksellisen korkealta taholta. Gabriel on ministeripestinsä ohella Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja.
”Kummallakin ministerillä on sama puoluetausta, mistä herää epäily, että näistä ulostuloista olisi etukäteen sovittu”, Turtiainen huomauttaa.
TTIP-neuvotteluissa on nyt ollut käynnissä 14. neuvottelukierros. EU-ministerit kokoontuvat 22. syyskuuta arvioimaan neuvottelujen tilaa.
”Silloin he päättävät, onko tapahtunut riittävästi edistystä, jotta voidaan siirtyä neuvottelujen loppuvaiheeseen”, Turtiainen sanoo.
Turtiainen myöntää, että TTIP-neuvotteluissa on paljon vaikeita kysymyksiä edelleen auki, esimerkiksi julkisten hankintojen, palvelukaupan ja investointien osalta.
”Kaikista vaikeimmat kompromissit tullaan kuitenkin tekemään vasta neuvotteluiden loppumetreillä poliittisella tasolla”, Turtiainen sanoo. ”Neuvotteluiden etenemisen tahti onkin riippuvainen siitä, löytyykö sekä EU:sta että USA:sta riittävää poliittista tahtoa päästä maaliin.”
TTIP-neuvotteluja on käyty EU:n ja Yhdysvaltojen välillä vuodesta 2013 asti. Neuvottelut ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa huomattavasti enemmän kiinnostusta kuin mikään aiempi vapaakauppasopimus.
Kansalaiskritiikki on koskenut muun muassa sopimukseen suunniteltua investointisuojaa. Lisäksi huolta ovat herättäneet sopimuksen mahdolliset vaikutukset EU:n sääntelyyn, joiden on pelätty vaikuttavan kielteisesti terveys- ja ympäristöasioihin.
Turtiaisen mukaan eurooppalaispoliitikoilla on aiemminkin ollut vastaavanlaisia ”irtiottoja”. Taustalla saattavat olla sisäpoliittiset motiivit.
Esimerkiksi Saksassa on ollut laajaa TTIP-sopimuksen vastaista kansalaisliikehdintää. Vapaakauppasopimuksen vastustajat ovat järjestämässä 17. syyskuuta mielenilmaisuja. Saksassa järjestetään ensi vuonna liittopäivävaalit.
”EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on täysin kyllästynyt eri jäsenmaiden poliitikkojen irtiottoihin, koska neuvoston pöydässä jäsenmaat kuitenkin kannattavat TTIP-neuvotteluiden edistämistä”, Turtiainen sanoo.
Juncker onkin vaatinut jäsenmaita sitoutumaan TTIP-neuvotteluihin, koska komission ei ole mielekästä pitää yllä neuvotteluja, joilla ei ole jäsenmaiden tukea. Kauppapoliittinen yhteen hiileen puhaltaminen noussee yhdeksi teemaksi EU-huippukokouksessa ensi lokakuussa.
TTIP:lle on hyvin kunnianhimoinen aikataulu, jossa pysymistä epäillään. Neuvottelut pitäisi saada tämän vuoden aikana poliittisella tasolla mahdollisimman valmiiksi muun muassa sen vuoksi, että vapaakauppasopimusta puolustavan presidentti Barack Obaman hallinnon pesti on loppusuoralla.
Euroopan voimanainen Angela Merkel tukee myös sopimusta, koska hänen mukaansa se on ”ehdottomasti Euroopan intressien mukaista”.
Aikataulu saattaa olla liian tiukka, koska neuvotteluissa ei ole löydetty poliittisella tasolla riittävästi yhteistä säveltä.
”Vapaakauppasopimukset eivät mene läpi muutamassa vuodessa”, Turtiainen huomauttaa. ”Neuvotteluja ei pidä leimata epäonnistuneiksi aikataulujen venymisen vuoksi, koska kyseessä on kaksi näin suurta ja merkittävää osapuolta.”
Jos neuvottelut venyvät, asetelma muuttuu, koska Yhdysvalloissa valitaan marraskuussa uusi presidentti. Tuleva presidentti ja hänen kauppapoliittiset linjauksensa ovat vielä pelkkiä arvailuja.
Minkälaisia näkemyksiä on odotettavissa, jos neuvotteluja ei saada pakettiin tämän vuoden puolella?
”Donald Trump on villi kortti. Republikaanit ovat perinteisesti halunneet edistää kaupan vapauttamista, mutta Trump ei ole varsinaisesti republikaani”, Turtiainen pohtii. ”Demokraatit puolestaan ovat tukeneet vähemmän vapaakauppa, mutta Hillary Clinton on pragmaatikko, ja hän ymmärtänee syyt, minkä vuoksi EU:n kanssa neuvotellaan TTIP-sopimuksesta.”
Jos Clinton tulee valituksi, Turtiainen arvioi, että hän jatkanee neuvotteluja mutta haluaa niihin jollain tasolla kuitenkin oman puumerkkinsä.
Käymistilaan ajautunut Eurooppa ei ole helpoin neuvottelukumppani toisille osapuolille, muttei myöskään itselleen. Muun muassa Brexitillä voi olla suuri vaikutus eurooppalaiseen kauppapolitiikkaan. Iso-Britannia on perinteisesti ajanut kaupan vapauttamista, kun taas esimerkiksi EU:n eteläiset jäsenmaat ovat olleet taipuvaisempia protektionistisempaan politiikkaan.
”Britannia on ollut tärkeä vapaakaupan puolesta puhuva maa, ja nyt TTIP-sopimuksen vahva tukija lähtee EU:sta”, Turtiainen sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että brittien EU-erolla olisi suurta vaikutusta TTIP-neuvotteluiden kulkuun.
”Ison-Britannian lähteminen ei poista niitä syitä, joiden vuoksi TTIP-neuvotteluihin alun perin lähdettiin”, Turtiainen sanoo. ”Toki EU voi näyttäytyä melko vaikeana neuvottelukumppanina, kun omat rivit ja toiminta ovat sekaisin.”