Peli kovenee: Kuntaministerin Jyväskylä palautti pakkoliitokset keskusteluun

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kunta- ja sote-uudistus on ajautunut niin sekavaan tilanteeseen, että päähallituspuolue kokoomus suitsii joukkojaan kuntakentällä pelastamaan uudistuksen. Nyt taistellaan sanan säilällä ja avainasemassa ovat kuntien lausunnot rakennelakiluonnoksesta.

Kuva Hannu Lindroos.

Syyskuusta 2011 lähtien kuntauudistuksen taustalla ovat kummitelleet pakkoliitokset, vaikka Sdp teki pesäeron pakkokeinoihin jo pian uudistuksen käynnistyttyä. Kokoomus on taustalla pyrkinyt kaiken aikaa palauttamaan uudistuksen tiukasti valtiovetoiseksi.

Jos kokoomus tai ainakin vahvojen valtakunnallisten kokoomusvaikuttajien Jyväskylä saa tahtonsa läpi, päätepisteessä häämöttäisivät kuntien pakkoliitokset elleivät kunnat taivu suosiolla. Nyt palataan siis uudelleen keskusteluun pakkoliitoksista.

Kuntauudistus kulminoituu pian kuntien antamiin lausuntoihin rakennelakiluonnoksesta. Lausunnot tulee antaa 7. maaliskuuta mennessä.

Jyväskylän kaupungin lausunto käsiteltiin maanantaina 18. helmikuuta kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran, mutta se palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Uusi yritys on maanantaina 25.helmikuuta.

Ensimmäinen versio kaupunginhallitukselle tuodusta lausunnosta viestii kuntauudistuksen kovenevasta hengestä. Kerrotaan, että kaupunginhallituksen kokoomusryhmä olisi hyväksynyt lausunnon sellaisenaan. Muut lähettivät sen uuteen valmisteluun. Kiista koski seudulle kaavailtuja kuntajakoselvityksiä.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan lausunnon loppuosasta ei ehditty edes keskustella. Siellä kuitenkin puhutaan pakkoliitoksista, tosin kiertoilmauksin.

Vahva kokoomusvaikuttaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson esitti kaupunginhallitukselle lausunnossaan, että valtioneuvoston toimivaltaa laajennettaisiin.

“Jyväskylän kaupunki katsoo, että kuntauudistuksen toteutumisen arvioinnin perusteella on mahdollista harkita ehdotuksia valtioneuvoston toimivallan vahvistamiseksi, mikäli kuntauudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakenneratkaisuissa ei ole edetty riittävästi asetettujen tavoitteiden mukaisesti”, Andersson on muotoillut esityksensä.

Valtioneuvoston toimivallan vahvistaminen kuulostaa hallinnolliselta ja harmittomalta toimenpiteeltä, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaa pakkoliitoksia, painottavat Suomen Kuvalehden kuulemat lainoppineet.

Mielenkiintoiseksi tämän lausunnon tekee se, että Andersson toimii kuntien etujärjestön Kuntaliiton hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Hän on istunut Kuntaliiton hallituksessa kesäkuussa 2011 ja elokuussa 2012 muotoilemassa liiton kannanottoja kuntauudistuksesta, joiden mukaan “Kuntaliiton tavoitteena ovat vahvat, toimintakykyiset kunnat. Kuntaliitosten tulee perustua kuntien omaan harkintaan.”

Kuntaliitto ei ole hyväksynyt pakkoliitoksia, mutta lausunnot ovat olleet jatkuvasti kohteliaan ympäripyöreitä valtiovaltaa kohtaan.

Nyt kuntien edunvalvoja Andersson esittää Jyväskylän kaupunginhallitukselle ja valtuustolle lausuntoa, jossa kaupunki viime kädessä vetoaisi Kataisen hallitukseen pakkoliitosten puolesta.

Muurame kelpaa, köyhät eivät

Jyväskylän tähtäimessä on noin 9 500 asukkaan naapurikunta Muurame. Markku Andersson on korostanut kirjoittamassaan lausunnossa tämän kuntaliitoksen tärkeyttä.

Muurame on hyvien veronmaksajien kunta, joka on porskuttanut houkuttelevana asuinkuntana Jyväskylän ajautuessa taloudellisesti yhä syvempiin vaikeuksiin.

Andersson painottaa lausuntoehdotuksessaan, että uudistuksessa täytyy turvata kaupungin kilpailukyky, eikä Jyväskylä voi paisua liian suureksi maa-alaltaan. Yksi kaupunkiseudun keskeisistä päättäjistä suomentaa Anderssonin kirjoittaman lausunnon siten, että “ei köyhiä kyytiin”.

“Jyväskylä, joka on moittinut Muuramea ja muita kehyskuntia kermankuorijaksi, aikoo kuoria kuntaliitoksessa kermat ja jättää köyhät jonkun muun vastuulle”, vaikuttaja sanoo nyt.

Jyväskylä on todennäköisesti saamassa peesaajia muiden suurten kaupunkien joukosta. Kerrotaan, että kyseessä olisi kokoomuslaisten kaupunkien yhteinen strategia. Kokoomus ajaisi siis valtioneuvoston toimivallan laajentamista suurten kaupunkiensa kautta. On oletettavaa, että demarivetoisia suuria kaupunkeja liittyy pakkokeinojen kannattajien joukkoon.

Sdp:n kanta muuttumaton

Vaikka Sdp on sanonut toistuen “ei” pakkoliitoksille, ilmeisesti nyt kuvitellaan, että Sdp antaa kannastaan periksi, jos suuret kaupungit vetoavat uudistuksen vauhdittamisen puolesta pakkokeinoilla.

Mutta taipuuko Sdp kaupunkien vetoomuksen edessä? Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että puolueen kanta pakkoliitoksiin on muuttumaton.

“Valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakenteen muutoksissa ei laajenneta hallitusohjelmassa linjattua kriisikuntamenettelyä lukuun ottamatta”, Santamäki-Vuori tiivistää jo ties kuinka monennen kerran puolueensa linjauksen pakkoliitoksiin.

Suuret kaupungit ovat Jyväskylän avauksella asettamassa raskaat panokset pelipöytään. Kuntien keskinäinen luottamus rakoilee kaupunkiseuduilla jo nytkin ja maan hallituksen sekä Kuntaliiton suuntaan kehyskunnilla ei tunnu olevan enää suurta luottamusta.

Kuntaliiton kummallinen rooli

Osa kuntavaikuttajista katsookin suurten kaupunkien saaneen vauhtia koville otteilleen Kuntaliiton hallituksen pöydän äärestä.

Liiton hallituksessa istuvat kokoomuksen mandaatilla Jyväskylän Markku Anderssonin lisäksi puoluesihteeri Taru Tujunen, eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi ja Hämeenlinnan keskeinen kuntavaikuttaja Sari Rautio. Sdp:n vaikuttajista keskeisin on liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen Helsingistä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman (kok) kerrotaan viimeisen puolentoista vuoden ajan väistelleen sellaisia kannanottoja, joissa hän, asiantuntijat tai liitto kokonaisuudessaan ärsyttäisi Kataisen hallituskoalitiota.

Miesvartiointi Kuntaliiton sisällä on toiminut niin, että vain harvat kärkiasiantuntijat ovat enää uskaltaneet ottaa julkisesti kantaa kuntauudistukseen.

Miten Kuntaliitto reagoi Jyväskylän Markku Anderssonin esitykseen, jonka mukaan valtioneuvosto käyttäisi viime kädessä pakkoa kuntaliitosten toteuttamiseksi?

Keskiviikkona 20. helmikuuta toimittaja lähetti Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluomalle Suomen Kuvalehden nimissä tekstiviestinä kysymyksen: Miten Kuntaliitto suhtautuu siihen, että osa suurista kaupungeista rl-lausunnoissaan (rl=rakennelaki) vaatii valtioneuvoston toimivallan laajentamista? Siis pakkoliitoksia kaupunkiseuduilla. Mikä on Kuntaliiton kanta?

Toimitusjohtaja vastasi torstaina 21. helmikuuta, että “Kuntaliitto ei tässä vaiheessa lausuntokierrosta kommentoi kuntien lausuntoja. Liitto linjaa omat näkemyksensä kuntauudistukseen 7. maaliskuuta mennessä, jolloin myös tiedotamme asiasta”.

Mäki-Lohiluoma muistuttaa viestissään Kuntaliiton hallituksen linjauksista 16. elokuuta 2012. Linjauksessa sanotaan, että “Kuntaliiton tavoitteena ovat vahvat, toimintakykyiset kunnat. Kuntaliitosten tulee perustua kuntien omaan harkintaan. Maan hallituksen päätös kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä näyttää suuntaa uudistukselle.”

Jos Jyväskylän lisäksi useampi keskuskaupunki aikoo ensi viikolla lausunnossaan vedota valtioneuvoston toimivallan laajentamisen puolesta, se on suora viesti kehyskunnille siitä, millaisessa hengessä kunnat istuvat neuvottelupöytään.

Kun Sdp ei salli pakkoliitoksia, kokoomuslaisten kaupunginjohtajien yritys ajaa pakkokeinoja saattaa koitua kalliiksi kuntauudistukselle.

Professorit vaativat aikalisää

Tiistaina 19. helmikuuta keskusta järjesti Helsingissä kuntaseminaarinsa, jossa puhuivat kunta-alan ja terveydenhuollon keskeiset professorit. Arviot uudistuksen etenemisestä olivat murheellisia.

Professorit ennakoivat jopa, että uudistus saattaa johtaa hallinnollisesti ja rakenteellisesti nykyistä sekavampaan tilanteeseen, jos hallitus pitää tiukasti kiinni juhlapuheistaan tarkistamatta kunta- ja sote-uudistusten kurssia.

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja julkishallinnon professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta peräsivät seminaarissa Kataisen hallitukselta aikalisää ja uutta alkua hankkeelle.

Piiri pieni pyörii

Mutta miksi Kataisen hallitus puhuu kaiken aikaa uudistuksesta aivan kuin kaikki olisi kunnossa, vaikka asiantuntijoiden mukaan uudistus on suistunut jo raiteiltaan?

Kysymyksiä, joihin kukaan ei halua vastata, on tällä hetkellä liikaa. Vaikeimmat niistä kajoavat hallituksen sisimpään: pelastetaanko kokoomuksen tai ylipäätään hallituksen kasvoja pelaamalla aikaa? Ja kuinka paljon poliitikkojen uskottavuuden pelastaminen saa maksaa kunnille ja kuntalaisille – siis veronmaksajille?

Entä voidaanko kuntia roikottaa vastentahtoisissa selvityksissä parikin vuotta ilman että ne voivat tehdä itse tähdelliseksi katsomiaan uudistuksia? Ajaudutaanko lopulta tilanteeseen, jossa kuntauudistusta luotsaavien poliittisten johtajien sanat ja teot eivät kohtaa mitenkään?

Kuten esimerkiksi Kuntaliitossa: etujärjestössä hallituksen varapuheenjohtaja on laatimassa pakkoliitokset torjuvaa lausuntoa, mutta Jyväskylän kaupunginjohtajana esittää itse pakkokeinoja.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on vahva vaikuttaja Jyväskylässä. Hän on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2008-2009 suurkuntaliitoksen toteuttamisen aikoihin. Markku Anderssonin tiedetään olevan Virkkusen vahva taustuki.

Politiikan piiri on tiivis ja pieni. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin tytär Hennariikka Andersson on nouseva kokoomuspoliitikko, joka toimi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Henna Virkkusen kampanjapäällikkönä ja parhaillaan hän työskentelee kokoomuksen puoluetoimistossa puheenjohtaja Jyrki Kataisen ja puoluesihteeri Taru Tujusen avustajana.

Jyväskylän verkosto on kehyskuntien kannalta kadehdittava. “Ellei peräti pelottava”, yksi kuntavaikuttaja sanoo.

Andersson yrittää aurata suurten kokoomuslaisten kaupunkien kärjessä tietä pelastaakseen kuntauudistuksen tarvittaessa pakkoliitoksilla.

Kokoomuslaiset vaikuttajat olisivat kuitenkin säästäneet paljon vaivaa kysymällä Jutta Urpilaiselta tai Tuire Santamäki-Vuorelta Sdp:n kantaa kaupunkien ehdottamiin pakkoliitoksiin.

Ajaako Kuntaliitto kuntien etua?

Nyt kunnissa odotetaan seuraavaa etappia: Kuntaliiton hallituksen lausuntoa kuntarakennelaista. Se annetaan 7. maaliskuuta.

Kerrotaan, että Kuntaliiton poliittinen luottamusjohto on varoitellut liiton asiantuntijoita esittämästä näkemyksiään julkisuudessa ja että toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimii kokoomuksen tiukan valvonnan alla.

Kuntien etujärjestön kannanotot eivät saa vaikeuttaa Kataisen hallituksen ja kokoomuksen kuntauudistusta.

“Ensin nuija kopahtaa Kataisen hallituksen pöydässä ja sitten Helsingin Rakel Hiltunen (sd) ja Jyväskylän Markku Andersson (kok) kopauttavat samansuuntaisen päätöksen Kuntaliiton hallituksessa”, liiton toimintaa läheltä seurannut kunnanjohtaja naurahtaa.

“Tästä edunvalvonnasta me kunnat ja kuntalaiset maksamme etujärjestölle veroeuroja. Ei ihme, jos kunnat ovat lamaantuneita.”

Kaikki kunnanjohtajat eivät vetäydy nimettömyyden suojan taakse. “Minulle on syntynyt käsitys, että Kuntaliitolla ei ole edes halua ottaa kuntauudistuksessa mihinkään kysymykseen kuntia puoltavaa vahvaa kantaa. Näin siksi, ettei liitto ajaudu hankaluuksiin Kataisen hallituksen kanssa”, sanoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

Mäenpää painottaa, että tämä kuntauudistus on ainoa laatuaan.

“Hallitus ei ole kuunnellut kuntia eikä asiantuntijoita. Ei ketään, joka on pyrkinyt tuomaan vasta-argumentteja menettelyille. Näyttääkin siltä, että vain samanmielisten kommentit tulevat kuulluksi. Kuntaliitto on ajautunut tilanteeseen, jossa sen on oltava hallituksen kanssa kaikesta samaa mieltä saadakseen istua neuvottelupöydissä. Kuka siis ajaa kuntien etua”, Mäenpää kysyy.

Jyväskylän kaupunginjohtajan esitykseen valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta Mäenpäällä on mielipide.

“Hänellä on oikeus kirjoittaa sellainen lausunto, mutta minulla on oikeus paheksua syvästi tällaista menettelyä, jossa kokenut kuntajohtaja ja kuntien edunvalvoja hakee lupaa mennä toisten kuntien päältä.”

Kuntaliiton ja sen kokoomuslaisen toimitusjohtajan asema ei ole helpottumassa. Kerrotaan, että keskusta nostaa vahvat kuntavaikuttajansa ja entiset kuntaministerinsä Mauri Pekkarisen ja Tapani Töllin Kuntaliiton luottamusjohtoon toukokuussa Oulussa järjestettävillä Kuntapäivillä.

“Siihen loppuvat Kuntaliiton hännystelyt Kataisen hallituksen suuntaan”, keskustalainen kuntavaikuttaja ennakoi. Hänen mukaansa on todennäköistä, että jatkossa Kuntaliiton hallituksessa äänestetään herkemmin kuntauudistusta koskevissa kysymyksissä.

Lue lisää