Erivapaudella virkaan

Ulkoasiainhallinnon henkilöstöä edustava virkailijayhdistys paheksui voimakkaasti kokoomustaustaisen Jori Arvosen nimitystä Suomen EU-suurlähettilääksi. Kannanoton mukaan nimitys oli ”erittäin poikkeuksellinen ja räikeä toimi”, jolla ohitettiin kelpoisuusvaatimukset ja ehdolla olleet ammattidiplomaatit. Miten vastaat, ulkoministeri Elina Valtonen (kok)?

”On totta, että edustustojen päälliköiksi nimitetään pääsääntöisesti diplomaattiuran tehneitä ihmisiä. On kuitenkin niin, että näihin tehtäviin voi ansioitua myös muilla tavoin.

Uusi EU-edustuston päällikkö Jori Arvonen on toiminut 10 vuotta EU-asioiden alivaltiosihteerinä. Elämme aikaa, jossa tarvitsemme ulkoministeriöönkin ihmisiä erilaisista taustoista, talouden ja teknologian monipuolisia osaajia.

Nimitysprosessi on ollut tavallinen. Ulkoministeriön avainryhmä on käsitellyt hakemukset ja konsultoinut myös pääministeriä, joka johtaa EU-politiikkaa.”

Henkilöstöjärjestön mukaan nimitys kyseenalaistaa Orpon hallituksen tavoitteet hyvän ja avoimen hallinnon edistämisestä. Järjestö arvosteli nimitystä poliittiseksi. Miten kommentoit tätä?

”Ulkoasiainhallinnon virkoihin on myönnetty ennenkin eri­vapauksia. Jori Arvonen on palvellut alivaltiosihteerinä useita pääministereitä eri puolueista. Hänellä on pitkä ja syvällinen kokemus EU-asioista ja Suomen EU-politiikasta erilaisten hallitusten aikana.

Teemme tällä hetkellä ulkoasiainhallinnon uudistusta ja aiomme siinä painottaa erilaisia polkuja, joilla tehtäviin voi pätevöityä. Aiomme uudistaa myös diplomaattiuralle valmistavan Kavaku-valmennuskurssin valintakriteerejä.”

Miten aiotte uudistaa kyseisiä valintakriteerejä?

”Kurssivalinnoissa tullaan painottamaan nykyistä enemmän erilaisia koulutustaustoja esimerkiksi teknillisiltä ja kaupallisilta aloilta, sekä työkokemusta yksityiseltä sektorilta. Tavoitteena on saada mukaan kurssille yhä monimuotoisempi ja edustavampi joukko.”

Tammikuussa uutisoitiin 79 ulkoministeriön työntekijän laatimasta kirjeestä, jonka mukaan Suomen pitäisi selvemmin kritisoida Israelin sotatoimia Gazassa. Kertovatko kannanotot ja ulkoministerille toimitetut kirjelmät ongelmista poliittisen johdon ja virkakunnan välillä?

”Näitä kahta ei voi millään lailla niputtaa yhteen. Virkailijayhdistys kritisoi käsittääkseni aina vastaavaan tyyliin, kun ulkoministeriön nimitys eroaa totutusta, kaavamaisesta putkesta.

Gazaan liittyvä kirjelmä oli poikkeuksellinen toimi, mutta minulla ei ole ongelmia ottaa virkamiesten mielipiteitä vastaan. Lähi-idän osastolla on päävastuu alueen politiikan valmistelusta, eikä heidän kanssaan ole ollut kitkaa.

Virkakunnassakin pitäisi muistaa, että laajassa organisaatiossa erikoistutaan omiin vastuualueisiin. Kollegoille pitäisi antaa työrauha.” 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) keskeytti YK:n avustusjärjestö UNRWA:n rahoituksen Israelin syytettyä sen työntekijöitä osallistumisesta Hamasin viime vuoden lokakuun terrori-iskuun. Paljon kritiikkiä saanut päätös tehtiin nopeasti, ja Tavio kertoi tehneensä sen itse. Onko päätöksellä täysi tukesi?

”Tämä asia on kehitysministerin tontilla ja hän on päätöksen tehnyt. Ulkoministeriössä on yleinen linjaus siitä, että jos on epäilyksiä avustusjärjestön väärinkäytöksistä, se tarkoittaa taukoa maksatuksissa selvityksen ajaksi. Kaikissa verrokkimaissamme on sama käytäntö.

Toivon, että tutkinta valmistuu ja saamme taas toimitettua UNRWA:n kautta apua alueelle.”