Israel onnistui näivettämään humanitaarisen avun Gazaan tiedustelutiedoillaan

Kansainvälinen tuomioistuin määräsi viime perjantaina Israelin estämään toimet, jotka voitaisiin tulkita kansanmurhaksi. Se vaati myös parantamaan Gazan kaistan humanitaarisia oloja. 

Israel vastasi samana päivänä esittelemällä tiedustelutietoa Yhdysvalloille. Se koski juuri humanitaarista toimintaa Gazassa. 

Olot äärijärjestö Hamasin hallitsemalla kaistalla ovat muuttuneet kuolettaviksi sen jälkeen, kun Israel hyökkäsi sinne voimalla lokakuun alussa. Hyökkäys oli vastaus Hamasin hyökkäykseen Israeliin.  

Gazassa ei ole vettä, ruokaa, lääkkeitä eikä sähköä. Yli 26 000 arvellaan kuolleen, kahden miljoonan paenneen. Israel on estänyt vähänkin avun perille pääsemistä.

Juuri mikään avustusjärjestö ei pysty toimimaan alueella. Suurin ja kykenevin on YK:n alainen palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA.  

Nyt Israel syyttää kahtatoista UNRWA:n työntekijää Hamasin lokakuiseen iskuun osallistumisesta. 

Syytökset ovat vakavia. YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi olevansa kauhistunut niistä. Työntekijät irtisanottiin heti.

Suomi ja monet muut maat kertoivat keskeyttävänsä palestiinalaispakolaisjärjestön tukemisen. 

Muutamat suuret amerikkalaislehdet onnistuivat saamaan Israelin asiakirjat nähtäviksi. Niiden sisällöstä kertoivat New York Times ja Wall Street Journal.

Yksi UNRWA:n työntekijöistä on Israelin mukaan osallistunut naisen kidnappaukseen, toisen kerrotaan välittäneen ammuksia ja järjestelleen kulkuvälineitä Hamasin iskua varten. Kolmannen väitetään osallistuneen verilöylyyn kibbutsilla.

Israelin todisteet pohjaavat New York Timesin mukaan avustustyöntekijöiden puhelintietoihin. Kuusi oli liikkunut Israelissa lokakuisena iskupäivänä, kolme oli saanut käskyjä tekstiviestitse, loppujen puheluita oli kuunneltu. Gazasta soitetuissa puheluissa oli keskusteltu osallisuudestaan iskuun, asiakirjoissa kerrotaan.  

Kymmentä työntekijää kuvaillaan Hamasin jäseniksi, yhden sanotaan kuuluvan toiseen, Islamilaiseen jihad -nimiseen militanttiin palestiinalaisjärjestöön. Viimeisen osallisuuden astetta lehtijutuissa ei kerrota.  

Avustustyöntekijöistä seitsemän on Israelin tietojen mukaan työskennellyt opettajina UNRWA:n kouluissa, kaksi muissa koulutehtävissä. Yksi on sosiaalityöntekijä, yksi toimistovirkailija, yksi varastomies.  

Yhdysvallat ei ole toistaiseksi pystynyt varmistamaan tietojen paikkansapitävyyttä, mutta on katsonut niiden olevan sen verran uskottavia, että päätti keskeyttää avustusjärjestön tukemisen. Se jäädytti 277 000 euron suuruisen avustuserän.

UNRWA on erikoinen järjestö. Se on kuin valtionhallinnon rippeet alueella, jossa ei ole valtionhallintoa. 

Järjestö on toiminut niin kauan, vuodesta 1950, että lähes kaikki avustustoiminnan rakenteet Gazassa ovat sen tarjoamia. YK:n Gaza-avun koordinaattorin Sigrid Kaagin mukaan millään muulla toimijalla ei ole yhtä suurta kapasiteettia ja paikallistuntemusta alueella.

UNRWA järjestää koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita. Aihetta tuntevat kuvailevat Suomen Kuvalehdelle, että ilman järjestöä Gazasta ei olisi jäljellä yhtään mitään. 

Järjestön tehtävä on auttaa palestiinalaisia pakolaisia, jotka menettivät kotinsa, kun Israelin valtio perustettiin. Kaikki palestiinalaiset eivät lukeudu määritelmään, mutta alkuperäisten pakolaisten lapset lukeutuvat. Autettavia on lähes kuusi miljoonaa.

Israel uskoo koko YK:n suosivan palestiinalaisia, mutta erityisesti se on ollut UNRWA:n kimpussa. Se haluaisi järjestön toiminnan lakkaavan. Kiistaa on ollut esimerkiksi koulukirjoista, joissa Israelin mukaan kiihotetaan juutalaisia vastaan. 

Pääministeri Benjamin Netanjahun mukaan järjestö on ”Hamasin kyllästämä”. Lähes kaikki sen työntekijät ovat palestiinalaisia. 28 000 työntekijästä 13 000 työskentelee Gazassa. 

Kaistaleella ei ole mahdollista työskennellä ilman yhteyksiä Hamasiin, joka hallitsee aluetta, mutta YK:n alaisen järjestön tulisi olla ehdottoman puolueeton. 

UNRWA on 90-prosenttisesti YK:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti rahoittama. Israelin syytösten jälkeen tuen on perunut yli kymmenen maata, viimeisimpänä Ruotsi. 

Erityisesti Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa ovat olleet merkittäviä rajoittajia.   

Norja, Tanska ja Irlanti ovat erikseen ilmoittaneet jatkavansa tukea. 

Päätös keskeyttää Suomen antama tuki tehtiin varsin nopeasti.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) ilmoitti siitä heti Israelin syytöksiä seuraavana päivänä. 

Hän sanoi tehneensä päätöksen ”itse”, ja on epäselvää, kuinka laajasti päätöstä koordinoitiin aihetta tuntevien ulkoministeriön yksiköiden kanssa. 

Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikönpäällikkö Lauratuulia Lehtinen kirjoittaa sähköpostitse, että ministeriö sai tiedon syytöksistä samana päivänä kun ne esitettiin ja että päätöksen teki ministeri Tavio. 

”Tämä tarkoittaa käytännössä, että uusia UNRWA-maksatuksia ei toistaiseksi edistetä”, Lehtinen kirjoittaa. 

Hän ei omien sanojensa mukaan ehtinyt antaa puhelinhaastattelua, eikä vastaa kysymykseen siitä, millaista mahdollista arviointia tilanteesta tehtiin.

Lehtinen kuitenkin toteaa, että ”UNRWA:n rooli Gazan humanitaarisen kriisin hoidossa on keskeinen”.

Suomella on ollut viiden miljoonan euron vuosittaisen tuen sopimus vuosille 2023–2026. Seuraavan rahoituserän olisi pitänyt siirtyä alkukeväästä, mutta se on jäissä ainakin siihen saakka, kunnes YK saa sisäisen selvityksensä valmiiksi. 

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoi tuen jäädyttämisen jälkeen, että Suomi tukee muita alueella toimivia järjestöjä, kuten Punaisen ristin kansainvälistä komiteaa. Viime vuonna sen toimia Lähi-idässä tuettiin neljällä miljoonalla eurolla. 

Yleisrahoituksella tuetaan myös Maailman ruokaohjelmaa, joka toimii Gazassa. Lisäksi tuetaan Palestiinan kehitysyhteistyön maaohjelmaa noin seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa. 

Useat tahot, kuten Suomen YK-liitto ja Suomalaiset kehitysjärjestöt eli Fingo ovat vedonneet UNRWA-rahoituksen jatkamiseksi. 

Fingon hallituksen puheenjohtajan, hallituspuolue Rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet’n mukaan rahoituksen keskeyttäminen on ”suhteeton kollektiivinen rangaistus” hädänalaisille siviileille. 

”Jos selvityksen valmistumista jäädään odottamaan ennen rahoituksen jatkamista, valtava määrä ihmisiä on vaarassa kuolla ilman UNRWA:n apua”, Fingon vetoomuksessa kirjoitetaan. 

YK:n sisäisen selvityksen aikataulusta ei ole kerrottu. Selvää on, että Israel sai tiedustelutiedollaan tehokkaasti torpattua Kansainvälisen tuomioistuimen vaatimukset Gazan humanitaaristen olojen parantamisesta. 

UNRWA:n mukaan se joutuu keskyttämään toimintansa helmikuussa, jos rahoituksen jäädytykset jatkuvat.