Sota ei häiritse kulutusta

Suomen taloudesta saatiin vappuaattona kaksi ristiriitaista tietoa.

Valtiovarainministeriö (VM) laski odotetusti arviotaan kuluvan vuoden talouskasvusta. Ministeriö ennustaa nyt 0,6 prosentin kasvua, kun vielä joulukuussa luku oli 1,1 prosenttia.

Myös muut ennustelaitokset ovat laskeneet odotuksia Iranin sodan syttymisen jälkeen.

Samaan aikaan Tilastokeskus kuitenkin kertoi talouden kasvaneen 0,9 prosenttia tammi–maaliskuussa verrattuna edelliseen neljännekseen. Se on enemmän kuin yhdelläkään neljänneksellä koronavuosien jälkeen.

On hyvä huomata, että kyseessä on ennakkotieto. Tilastokeskuksen keräämät tiedot tarkentuvat vielä useaan otteeseen. Ensimmäinen päivitys tulee toukokuun lopulla.

Vappuaaton kaksi julkaisua ovat kuitenkin hyvin erihenkisiä. Karkeasti sanottuna VM:n ennusteen toteutuminen vaatisi sitä, että talouden kasvu katkeaisi koko loppuvuodeksi.

Kumpi tieto antaa tarkemman kuvan Suomen talouden suunnasta?

Luvut eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään, sanoo OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. Tilastokeskuksen tieto kertoo menneestä, valtiovarainministeriön ennuste tulevasta.

”Ne kuvaavat kolikon kahta puolta. Yksi sitä, että oltiin menossa parempaan suuntaan ja toinen sitä, että epävarmuus on jälleen lisääntynyt”, Heiskanen sanoo.

Talouden suuri kysymys on helmikuun lopussa alkanut Iranin sota. Kuinka pitkään Hormuzinsalmi pysyy suljettuna? Kuinka paljon öljyn tuotantokapasiteettia tuhoutuu? Miten paljon öljy maksaa ja kuinka kauan?

OP povaa nyt prosentin kasvua tälle vuodelle. Sen huhtikuussa julkaistu ennuste perustuu oletukselle, että öljyn hinta laskisi 70 dollariin barrelilta juhannukseen mennessä.

”Juuri nyt [toukokuun alussa] markkinoilla liikutaan yli sadan dollarin hinnoissa. Näillä näkymin kehitys voi olla huonompaa kuin ennusteessa arvioimme”, Heiskanen sanoo.

Myös VM:n ennuste on laadittu sillä oletuksella, että öljyn vuoden keskihinta jää alle sadan dollarin. Jos hinta pysyisi koholla, seuraukset pyyhkisivät talouskasvun nollaan.

Hintapiikillä on merkitystä siksi, että kallis energia nostaa myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoja. Euribor on jo noussut, kun Euroopan keskuspankin odotetaan korottavan ohjauskorkojaan.

Toistaiseksi Iranin sota ei ole häirinnyt suomalaisten kulutusta. Päinvastoin se vaikuttaa kasvaneen.

OP Pohjolan asiakkaiden korttimaksut ovat toistaiseksi lisääntyneet vuoden jokaisena kuukautena. Maaliskuussa reaa­lista kasvua viime vuodesta tuli runsaat viisi prosenttia, saman verran kuin ennen sotaa tammikuussa.

Myös toinen finanssijätti Nordea raportoi maaliskuulle yli viiden prosentin kasvua omassa korttidatassaan.

Huhtikuun kolmella ensimmäisellä viikolla kasvu on jatkunut 3,5 prosentissa, OP:n Heiskanen kertoo saatavilla olevien tietojen pohjalta.

Juhlapyhien kuten pääsiäisen ajoitus voi vaikuttaa kuukausikohtaisiin lukuihin.

”Silti yleisvire on, että plussan puolella mennään.”

Kuluttajat siis toimivat toisin kuin kertovat. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus vajosi huhtikuussa heikoimmalle tasolleen kahteen vuoteen.

Monet ennustelaitokset ovat pitkään arvioineet, että yksityinen kulutus kääntyisi kasvuun. Inflaatio ja korot ovat laskeneet samalla, kun palkat ovat nousseet. Ostovoima on ollut kunnossa ekonomistien laskelmissa.

Kulutus on silti jäänyt odotetusta. Kansalaiset ovat ennemmin paikanneet huvenneita säästöjään. Sakkaava kulutus on ollut keskeinen syy talousennusteiden pettämiselle.

Onko patouma viimein lähtenyt purkautumaan?

”En osaa sanoa, mutta niin kaupan myynti kuin korttitiedot kertovat, että vuoden alussa yksityinen kulutus oli kasvussa”, Heiskanen sanoo.

Optimismi on jatkunut myös osakemarkkinoilla. Iranin sota käänsi ne ensin laskuun, mutta esimerkiksi New Yorkin Nasdaq- ja Helsingin OMXH-indeksi ylittivät sitä edeltäneen tason jo huhtikuussa.

Tämä eroaa pidemmästä kyykkäyksestä, joka seurasi Ukrainan sotaa.

”Nyt osakemarkkinat ovat säilyneet vahvana. Se on omiaan­ tukemaan kulutusta.”