Jytky oikeaan päin
Perussuomalaisten kannattajissa tapahtui keväällä historiallisen suuri muutos.
Perussuomalaisten äänestäjäkunta siirtyi kevään eduskuntavaaleissa selvästi oikealle.
Puolueen kannattajat arvioivat itsensä ensi kertaa oikeistolaisemmiksi kuin keskustan, kristillisdemokraattien ja Rkp:n äänestäjät tekivät. Oikealta ohittamatta jäivät vain kokoomuksen kannattajat.
Asia selviää vaaleja koskevasta laajasta kyselytutkimuksesta. Asteikolla 0–10 puolueen äänestäjien omakuva liikahti vasemmisto–oikeisto-akselilla kerralla 1,2 pistettä.
Siirtymä on isoin minkään puolueen historiassa viimeisen 20 vuoden aikana. Jytkyvaaleista 2011 keskiarvo on liikkunut oikealle yhteensä 2,3 pistettä.
Yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta näkee muutokselle kaksi mahdollista selitystä.
”Joko puolueen äänestäjät ovat vaihtuneet aiempaa oikeistolaisempiin tai äänestäjien omakuva on muuttunut puolueen mukana”, hän sanoo.
Vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden arviointia vaikeuttaa se, ymmärtävätkö vastaajat käsitteet samalla tavalla.
Isotalo huomauttaa toisesta tutkimuksesta, joka perehtyi vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaisiin. Muusta oikeistosta poiketen perussuomalaisten ehdokkaat liittivät vasemmistolaisuuteen myös maahanmuuttomyönteisyyden.
”Voi olla, että perussuomalaisten äänestäjille vasemmisto tarkoittaa myös maahanmuuttoasenteita, eikä termi ole enää pelkkä luokka- tai talouskysymys”, Isotalo pohtii.
”Ehkä silloin puolueen äänestäjät identifioituvat oikeistoon, vaikka oltaisiin ammatiltaan duunareita.”
Liikettä on tapahtunut myös poliittisen kentän toisella laidalla.
Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäkunta on valunut vuosien saatossa vasemmalle.
Demarien ja vihreiden kannattajat ovat siirtyneet vajaan pisteen verran 20 vuodessa. Vasemmistoliitossa siirtymä on ollut isompi, mutta näissä vaaleissa se pysähtyi. Seinä on kenties tullut vastaan.
Keskustan ja kokoomuksen äänestäjät nytkähtivät nyt oikealle, mutta niiden liike on ollut vähäisempää. Kokoomuksen kannattajissa heilunta on mahtunut koko 20 vuoden aikana noin 0,5 pisteen sisään.
Samaan puolen pisteen heiluntaan mahtuvat myös koko äänestäjäkunnan liikkeet. Neljä vuotta sitten tulos oli historian vasemmistolaisin (5,2), nyt oikeistolaisin (5,7).
Isotalo olettaa, että vuosien 2019 ja 2023 ennätyksissä näkyy vastareaktio vaaleja edeltäneisiin hallituksiin ja vaalikeskustelun vaikutus.
”Jos vuonna 2019 oli ilmastovaalit, nyt oli velkavaalit. Suomessa on totuttu siihen, että kokoomuksella on asiaomistajuus talouskysymyksiin.”
Isotalon mukaan kokoomus voitti vaalit oikealla.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että kokoomuksen äänestäjät asemoivat itsensä lähes kokonaan oikeistoon. Keskiviivan tuntumaan tai siitä vasemmalle asettui vain kuusi prosenttia puolueen äänestäjistä.
Julkisuudessa on pohdittu, kuinka hyvin perussuomalaisten kannattajat kestävät leikkaamista. Muistoissa on puolueen kannatussyöksy pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksessa.
Siirtymä oikealle haastaa tulkintaa.
”Neljä vuotta sitten sille olisi ollut enemmän perusteita”, Isotalo pohtii.
Hän arvioi, että talouteen liittyvien kysymysten perusteella uusi hallitusnelikko sopii oikeistopuolueina hyvin yhteen.
Sen sijaan sosiaalisissa ja kulttuurisissa arvokysymyksissä hajontaa on enemmän. Hallitukselle voi tulla haasteita tasapainoilla konservatiivi- ja liberaalikannattajien välillä, Isotalo sanoo.
Tutkimuksen on tehnyt kansallinen vaalitutkimuskonsortio, jossa työskentelee usean suomalaisen yliopiston tutkijoita.
Ryhmä on julkaissut laajan tutkimusraportin jokaisista eduskuntavaaleista vuodesta 2003 alkaen.
Tuoreiden vaalien aineistosta tutkijaryhmä julkaisi ensimmäiset tuloksensa syyskuussa. Laajaa tutkimusraporttia odotetaan ensi vuonna.
Tutkimusta varten on haastateltu yli 7 700 suomalaista. He asemoivat itsensä vasemmalta oikealle asteikolla 0–10 keskimäärin seuraavasti: vasemmistoliitto (1,9), Sdp (3,9), vihreät (3,9), Rkp (6,3), Liike nyt (6,6), keskusta (6,8), kristillisdemokraatit (7,0), perussuomalaiset (7,3) ja kokoomus (7,9).