Populismi tarttuu

Väitöskirjan mukaan perussuomalaisten suosion kasvu muuttaa muiden puolueiden ehdokkaiden asenteita konservatiivisemmiksi.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.
3 MIN

Populistiset oikeistopuolueet ovat nostaneet kannatustaan monessa EU-maassa. Saksassa kasvaa Alternative für Deutschland, Ranskassa Front National, Italiassa Lega ja Ruotsissa ruotsidemokraatit.

Suomessa näitä vastaa lähinnä perussuomalaiset, joka luokitteli itsensä populistipuolueeksi jo Timo Soinin puheenjohtajakaudella. Nykyään perussuomalaiset on myös oikeistopuolue, ainakin eduskunnan istumajärjestyksen mukaan.

© Outi Kainiemi

Monissa maissa populistipuolueet ovat päätyneet myös hallitusvastuuseen ja vaikuttavat siis suoraan myös politiikkaan. Koska populistipuolueiden kannatus on kuitenkin rajallista, vielä merkittävämpää saattaa olla populistipuolueiden kannatuksen kasvun vaikutus muiden puolueiden poliittisiin linjauksiin.

Viime keväänä teemasta valmistui Firenzen EU-yliopistossa mielenkiintoinen taloustieteen väitöskirja. Suomalaistutkija Tuuli Tähtinen mittaa väitöskirjassaan perussuomalaisten kannatuksen vaikutusta muiden puolueiden ehdokkaiden asenteisiin.

Tutkimus perustuu vuosien 2008, 2012 ja 2017 kuntavaaleihin.

Käytännössä siinä selvitetään kunnanvaltuuston perussuomalaisten edustajien määrän vaikutusta muiden puo­lueiden ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.

Suomalainen vaalikonedata on tutkimusaineistona mainio, koska valtaosa vakavissaan valtuustoon pyrkivistä kuntavaaliehdokkaista vastaa säntillisesti vaalikoneen kysymyksiin. Vastausten avulla on mahdollista sijoittaa ehdokkaat ja näiden puolueet poliittisia mielipiteitä ja arvoja kuvaavalle kartalle, jollaisia julkaisevat myös monet lehdet.