Moni hajautti äänensä tuplavaaleissa

Moni suomalainen jakoi äänensä viime kevään tuplavaaleissa, kertoo tuore tutkimus. 

Runsas neljäsosa äänestäjistä (27 %) äänesti aluevaaleissa eri puoluetta kuin samaan aikaan järjestetyissä kuntavaaleissa. 

Alue- ja kuntavaaleissa oli osin erilliset ehdokkaat. Lähes 40 prosenttia kuitenkin valitsi saman ehdokkaan molemmissa vaaleissa. Saman puolueen sisältä eri ehdokkaan valitsi noin kolmannes äänestäjistä. 

Erityisen puolueuskollisia olivat kokoomuksen, perussuomalaisten ja Rkp:n äänestäjät. Muita useammin samaa puoluetta kannattivat myös eläkeikäiset äänestäjät.

Suurimmat siirtymät tapahtuivat vasemmisto–oikeisto-jaon sisällä. Useimmiten kansalaiset jakoivat äänensä Sdp:n ja vasemmistoliiton tai Sdp:n ja vihreiden kesken.  

Moni vihreitä kuntavaaleissa kannattanut äänesti aluevaaleissa vasemmistoliittoa, kun taas toiseen suuntaan ei ollut vastaavaa liikettä. Tämä näkyy vaalituloksessa: vihreät voitti kuntavaaleissa vasemmistoliiton, joka puolestaan sai niukasti enemmän ääniä aluevaaleissa. 

Lisäksi keskustan kuntavaaliääniä valui jonkin verran kokoomukselle ja Sdp:lle aluevaaleissa. 

Tiedot käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) julkaisemasta tutkimuksesta Tuplavaalien tulikoe. Sen laati joukko yhteiskuntatieteilijöitä Tampereen ja Helsingin yliopistoista.

Tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta piti tuloksia odotettuina. 

”Ruotsissa on ollut samanaikaiset vaalit todella pitkään. Siellä äänten hajauttaminen on ollut vastaavaa luokkaa”, Westinen sanoo. 

Tutkimuksen tulokset perustuvat gallupiin, joka tehtiin pian vaalien jälkeen viime keväänä. Verianin toteuttamaan mittaukseen vastasi runsaat tuhat suomalaista. 

Halutessaan vastaajat saivat perustella äänten hajauttamista. Valtaosa perusteluista liittyi juuri mieluisan ehdokkaan valintaan. Lisäksi puolueet hyötyivät jonkin verran siitä, missä asioissa niitä pidetään pätevimpänä. 

”Jos vastaaja koki, että Sdp on paras hoitamaan soteasioita, hän todennäköisimmin äänesti demareita aluevaaleissa. Toisaalta jos hän koki, että kokoomus on paras puolue hoitamaan kotikunnan taloutta, niin sitten äänestettiin sitä kuntavaaleissa”, Westinen kuvaa. 

Muissakin vaaleissa useimmat suomalaiset ovat puolueuskollisia. Viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä alle kolmasosa (31 %) piti ehdokasta tärkeämpänä kuin puoluetta. 

Kaksin tutkimus sisälsi myös useita osoituksia hyvinvointialueita ja aluevaaleja kohtaan tunnetusta epäluulosta. 

Puolet vastaajista piti kuntavaaleja tärkeämpinä kuin aluevaaleja. Yhtä tärkeinä vaaleja piti kolmannes vastaajista, ja kymmenesosa ei osannut sanoa kantaansa. Ani harva suosi aluevaaleja, vaikka kansalaiset ovat kiinnostuneita terveydenhoidon järjestämisestä.  

Selvästi harvempi uskoi voivansa vaikuttaa päätöksentekoon aluevaaleilla (56 %) kuin kuntavaaleilla (73 %). 

Asenteet ovat vielä kriittisempiä kuin ensimmäisten aluevaalien aikaan. Entistäkin harvempi (23 %) uskoo hyvinvointialueiden parantavan sotejärjestelmän laatua. Yhä useampi (55 %) on sitä mieltä, että aluevaltuustoja ei tarvitsisi valita vaaleilla. 

Samaan suuntaan osoittavia tuloksia on lukuisia, Westinen summaa. 

Hän arvioi niiden kuvaavan sitä, että aluevaltuustojen valta koetaan vähäiseksi, kun päätöksenteko on lähinnä ministeriöltä tai hallitukselta tulevien leikkauksien kohdentamista. 

”Kyllähän tämä kertoo siitä, että koko hyvinvointialuejärjestelmä on vaikeuksissa, eikä nautti kovin suurta luottamusta.” 

Eräs merkki aluevaalien koetusta vaikeudesta oli sekin, että yleisin strategia oli äänestää molemmissa vaaleissa samaa ehdokasta. 

”Moni aidosti koki, että tuplavaalit vaikeuttivat ehdokasvalinnan tekemistä. Vaikeus helpottui, jos saman henkilön laittoi molempiin lappuihin”, Westinen sanoo. 

Lisäksi kiinnostus aluevaaleihin on sukupuolittunut. Ne kiinnostavat selvästi enemmän naisia kuin miehiä. 

Naiset äänestivät viime keväänä miehiä useammin, minkä lisäksi yli puolet aluevaltuutetuista on naisia, mikä on poikkeuksellista muihin vaaleihin verrattuna. 

Naiset myös kokivat aluevaalit miehiä useammin yhtä tärkeiksi kuin kuntavaalit. Naisistakin vain harva ajatteli, että aluevaalit ovat kuntavaaleja painavammat.