Miten äänestysintoa voisi kohentaa?
Suomessa on monia valtuustoja, joiden toimintaa ei käytännössä seurata paikallislehdissä resurssipulan takia, sanoo yliopistotutkija Johanna Vuorelma.
2
MIN
Huhtikuun alue- ja kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Kuntavaaleissa 54,3 prosenttia ja aluevaaleissa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Miten äänestysintoa voitaisiin parantaa, yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta?
”Lapsille pitäisi antaa kouluissa vahvaa demokratiakasvatusta. Tätä tukisi äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Jos ihminen on tottunut tiettyyn käytäntöön nuorena, se lisää todennäköisyyttä, että siitä tulee pysyvämpi tapa. Suomessa poliittinen sosiaalistuminen on tapahtunut aiempina vuosikymmeninä usein perheissä. Puoluekanta periytyi omilta vanhemmilta ja puolueiden jäseniksi liityttiin hyvin varhain. Tämä on vähentynyt. Demokratiakasvatuksella voitaisiin vaikuttaa nuoriin tavalla, joka vastaa nykytilannetta. Noin puolet äänestäjistä on nykyisin liikkuvia.”
Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen on puhuttu vuosia. Miksei näin ole tehty?
”Nykyinen äänestysikäraja on sementoitu osaksi poliittista järjestelmää, eikä puolueissa ole ollut riittävästi poliittista halua sen muuttamiseksi. 18 vuotta on nähty ehkä perustavanlaatuisena rajana. Puolueet miettivät asiaa myös kannattajakuntansa näkökulmasta. Muutos voisi vaikuttaa puolueiden voimasuhteisiin.”
Olet ehdottanut, että valtio voisi tukea enemmän paikallisia medioita poliittisen aktiivisuuden vaalimiseksi. Millaisia tukia tarkoitat?
”Valtio on jo tukenut maltillisesti paikallista mediaa, mikä on poliittinen valinta. Voisi harkita sitä, että tuet olisivat suurempia sekä ennakoitavampia ja niitä annettaisiin useammalle toimijalle. Suomessa on monia valtuustoja, joiden toimintaa ei käytännössä seurata paikallislehdissä resurssipulan takia. On selvää, että demokratiaa ja journalismia ei voi erottaa toisistaan.”
Millä muilla tavoin äänestysvilkkautta voisi lisätä?
”Yksi keino voisi olla sähköisen äänestämisen mahdollistaminen. Se madaltaisi kynnystä äänestää. Olisi syytä selvittää tätä vaihtoehtoa, sen turvallisuutta ja sitä, miten uhkia voisi torjua. Mikään äänestystapa ei ole täysin turvallinen. Digitaalisilla keinoilla pystytään häiritsemään demokraattista järjestelmää myös ennen vaaleja ja niiden välillä.”
Oikaisu 29.4.2025 klo 9.15. Korjattu aikamuoto lauseesta, joka koskee valtion tukea paikalliselle medialle. Vuorelma viittasi uutismedioiden saamaan tukeen, joka myönnettiin kertaluonteisena vuonna 2023.