Yhdysvalloilla on Meksikon rajalla jo enemmän sotilaita kuin Irakissa – Trump: siirtolaiskaravaani on hyökkäys
Meksikon ja Yhdysvaltain raja-alueen suurin ongelma on huumekauppa. Suuri osa huumeista kulkee laillisten rajanylityspaikkojen kautta.
Noin 500 ihmisen joukko lähti Hondurasin San Pedro Sulasta kohti pohjoista 13. lokakuuta. Osan määränpäänä oli Meksiko, osan Yhdysvallat. Kaikki pakenivat köyhyyttä ja kotimaataan otteessaan pitävää jengiväkivaltaa.
Ryhmä tarjoaa siirtolaisille turvaa pitkällä ja vaarallisella kävelymatkalla.
Matkan varrella kävelijöiden mukaan on liittynyt ihmisiä, jotka haluavat myös päästä Yhdysvaltoihin. Myöhemmin matkaan lähti vielä kaksi muuta karavaania Guatemalasta ja El Salvadorista.
Parhaimmillaan ensimmäisessä karavaanissa arvioidaan olleen noin 7 000 ihmistä. Suuri osa oli lapsia, naisia ja vanhuksia. Yhdysvaltoja lähestyttäessä määrä on kuitenkin laskenut arviolta noin 3 500 henkeen.
19. lokakuuta ensimmäinen karavaani ylitti Meksikon ja Guatemalan rajan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti kansallisen hätätilan ja ilmoitti, että karavaanissa on mukana ”pahoja ihmisiä”, ”jengiläisiä” ja ”Lähi-Idän terroristeja”.
Sadly, it looks like Mexico’s Police and Military are unable to stop the Caravan heading to the Southern Border of the United States. Criminals and unknown Middle Easterners are mixed in. I have alerted Border Patrol and Military that this is a National Emergy. Must change laws!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) October 22, 2018
Siirtolaispelon lietsominen on Trumpilta tuttua puhetta.
Yhdysvaltain kongressin välivaalit järjestetään 6. marraskuuta 2018. Panokset ovat koventuneet vaalipäivän lähetessä.
Maanantaina 29. lokakuuta Pentagonista ilmoitettiin, että Yhdysvallat lähettää 5 200 sotilasta suojelemaan maata lähestyvältä karavaanilta. Sotilaiden on määrä partioida rajaa joulukuun puoliväliin saakka.
Kun uudet ja jo valmiiksi rajalla olleet 2 000 sotilasta lasketaan yhteen, Yhdysvaltain ja Meksikon välillä partioi suunnilleen yhtä paljon yhdysvaltalaissotilaita kuin Syyriassa ja Irakissa on yhteensä.
Jokaista karavaanin siirtolaista – lapset mukaan lukien – odottaa siis rajalla noin kaksi aseistautunutta sotilasta.
”Tämä on hyökkäys Yhdysvaltoja vastaan. Armeijamme odottaa teitä”, Trump tviittasi.
Myöhemmin 31. lokakuuta järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Trump ilmoitti epämääräisesti, että saattaisi lähettää rajalle jopa 15 000 sotilasta. Tämä vastaisi jo lähestulkoon Afganistanissa sotivien amerikkalaisjoukkojen määrää.
Sotilaat eivät saa koskea siirtolaisiin tai pidättää heitä. Yhdysvaltain laki kieltää sen.
Joukkojen tehtäväksi jää lähinnä lääkintäavun tarjoaminen, rajan varustaminen piikkilanka-aidalla ja rajavartioston joukkojen kuskaaminen lentokoneillaan.
Kriitikot syyttävät Trumpia sotilaiden käyttämisestä kalliiseen vaalitemppuun. Tosin myös aiemmat presidentit ovat saaneet haukkuja tuhlattuaan rahaa rajan aseistamiseen.
Vuonna 2006 presidentti George W. Bush käynnisti ”Operation Jump Start” -hankkeen ja lähetti rajalle 6 000 sotilaan joukon. Kahdessa vuodessa hintaa kertyi 1,2 miljardia dollaria.
Barack Obama jatkoi Bushin jäljillä ja määräsi 1 200 sotilasta vahtimaan rajaa vuonna 2010. ”Operation Phalanxin” hinnaksi kertyi 14 kuukaudessa 145 miljoonaa dollaria.
Trumpin aiemmin lähettämien 2 000 sotilaan hinnaksi on arvioitu noin 182 miljoonaa dollaria vuoden 2018 loppuun mennessä.
Many Gang Members and some very bad people are mixed into the Caravan heading to our Southern Border. Please go back, you will not be admitted into the United States unless you go through the legal process. This is an invasion of our Country and our Military is waiting for you!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) October 29, 2018
RÍO BRAVO -joen pintaan nousee vuosittain kymmeniä ruumiita. Suurin osa niistä kuuluu meksikolaisille ja väliamerikkalaisille, jotka ovat epäonnistuneet yrityksessään uida Meksikosta Yhdysvaltojen puolelle.
Joki ja metalliaita erottavat toisistaan taivaan ja helvetin: Texasin El Pason Yhdysvalloissa ja Chihuahuan Ciudad Juarézin Meksikossa.
El Paso on Yhdysvaltojen turvallisimpia kaupunkeja, jossa kauppa ja rauhalliset perhelähiöt kukoistavat. Safewise listasi sen vuonna 2018 Yhdysvaltain seitsemänneksi turvallisimmaksi ja vuonna 2017 toiseksi turvallisimmaksi kaupungiksi.
Mittarina käytettiin väkivaltarikosten määrää 1 000 asukasta kohden.
Se on myös Yhdysvaltain 11. merkittävin kauppakaupunki. Kaupunki hyötyy sijainnistaan rajan pinnassa.
Joen eteläpuolelle jäävän La Ciudad Juarézin on pahimpina vuosinaan arvioitu olevan maailman vaarallisin kaupunki.
Rajakaupunki on vuosien varrella kärsinyt silmittömästä väkivallasta, naisten murhista, huumekartellien mielivallasta ja kidnappauksista.
Kaupungeilla on kuitenkin paljon yhteistä: samat perheet, liiketoiminta ja huumekauppa ovat olemassa kummalakin puolella rajaa.
El Pason väestöstä 80 prosenttia on juuriltaan Latinalaisesta Amerikasta. Monet asuvat yhdellä puolella rajaa ja käyvät töissä toisella.
Vuonna 2016 huumeiden yliannostukseen menehtyi 63 600 yhdysvaltalaista.
Meksikon ja Yhdysvaltojen suurin yhteinen ongelma ovat huumeet.
Yhdysvallat on maailman tärkein laittomien huumeiden markkina-alue. Meksiko ja Väli-Amerikan maat ovat puolestaan tuotanto- tai läpikulkumaita.
Huumeet tappavat molemmilla puolilla rajaa.
Vuonna 2016 huumeiden yliannostukseen menehtyi 63 600 yhdysvaltalaista. Väestöön suhteutettuna luku oli 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.
Vuosi 2017 oli Meksikon verisin koko 2000-luvulla. 29 000 ihmistä kuoli henkirikosten uhrina. Huumesota oli pääsyyllinen siihen, että päivässä tapettiin keskimäärin 80,5 ihmistä.
Huumeiden salakuljettaminen Yhdysvaltojen rajan yli on kallista ja riskialtista. Kiivas ja verinen alue- ja valtataistelu käydään siksi jo läpikulkumaissa.
Kun myytävät aineet on onnistuneesti saatu Yhdysvaltoihin, kova kilpailu häviää. Ostajia löytyy, eikä kuluttajalle ole merkityksellistä minkä kartellin huumeita hän käyttää. Yhdysvaltojen 10 turvallisimmasta kaupungista jopa kuusi sijaitsee etelärajan osavaltioissa.
Kaikille raja-alueen asukkaille huumeet eivät merkitse vain negatiivisia asioita.
Sekä Etelä-Yhdysvalloissa että Pohjois-Meksikossa narco-kulttuuri on saanut viime vuosikymmenenä paljon suosiota. Esimerkiksi narcocorridos-musiikkityyli on erittäin kuunneltua. Siinä meksikolaisen kansanmusiikin tahtiin lauletaan brutaaleja tarinoita huumekartellien väkivallasta.
Huumekauppiaita ihaillaan, koska he ovat harvoja esimerkkejä sosiaaliluokassa nousevista ihmisistä.
Huumeparonit myös pilkkaavat auktoriteetteja pakenemalla vankiloista ja toimimalla systeemiä tehokkaammin. Tämä viihdyttää poliitikkoihin pettyneitä nuoria.
Huumekauppiailla on jopa omia katolisia suojeluspyhimyksiä.
Myös kansainväliselle yleisölle suunnattu populaarikulttuuri mässäilee huumesodalla. Kolumbian Pablo Escobarista kertova Narcos-sarja pyörii Netflixissä ja länsimaiset turistit käyvät Kolumbiassa nauttimassa ”aidosta huumekokemuksesta”.
Osa Meksikon radiokanavista ei suostu esittämään narcocorridos-musiikkia, mutta netissä tyylisuunta on suosittu. Lähde: TwiinsCuliacanTV/Youtube
Donald Trumpille huumeissa kyse on sodasta, joka voitetaan kovilla keinoilla. Presidentin mukaan huumerikoksista pitäisi antaa kovempia tuomioita ja suurimmat kartellin johtajat pitäisi voida tuomita kuolemaan kaikissa osavaltioissa.
Syyskuussa 2018 Trump sai lähes 130 maata allekirjoittamaan sopimuksen kansainvälisestä taistelusta huumeita vastaan.
Voimakeinojen käyttö on tuttua Meksikosta. Vuonna 2006 maa aloitti huumesodan, jonka seurauksena on kuollut yli 200 000 ihmistä.
Kaksi edellistä Meksikon presidenttiä ovat keskittyneet tärkeimpien huumekartellien johtajien vangitsemiseen.
Seurauksena on ollut kamppailu, joka muistuttaa Herkuleksen mittelöä hydran kanssa: kun hydralta katkaisee pään, tilalle kasvaa kolme.
Tärkeimpien kartellien valta-aseman horjuttamisen seurauksena kartellit ovat hajonneet pienemmiksi. Aiemmin Meksikossa oli vain muutama merkittävä kartelli, nyt niitä arvioidaan olevan noin 200.
Uusien kartellien muodostuminen lisää väkivaltaisuutta. Aluekiistat lisääntyvät ja osa uusista rikosjärjestöistä keskittyy huumekauppaa vaivattomampiin rikollisuudenmuotoihin, kuten kiristykseen, kidnappauksiin ja ihmiskauppaan.
Joulukuussa 2018 Meksikon presidenttinä aloittava Andrés Manuel López Obrador on ehdottanut uudenlaista lähestymistapaa: lievempiin huumerikoksiin syyllistyneiden armahtamista ja neuvotteluita kartellien johtajien kanssa.
Asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet, että neuvottelu saattaa olla myöhäistä. Kartelleita on jo niin paljon, ettei yksittäisten johtajien kanssa neuvottelu pysäytä kaaosta.
Niin kauan kun Yhdysvalloista löytyy huumeiden ostajia, eivätkä Meksikon kartellinjohtajien pidätykset johda laajempiin oikeidenkäynteihin, joissa myös huumerahaa hyödyntäneet poliitikot ja yritykset joutuvat tilille, huumesota ei tule loppumaan.
Donald Trump kuitenkin uskoo, että hänellä on huumeongelmaan ratkaisu: muuri.
Muurin rakentaminen Meksikon ja Yhdysvaltain rajalle oli yksi Trumpin tärkeimmistä vaalilupauksista vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassa.
”Me rakennamme muurin pitämään hemmetin huumeet poissa”, Trump on luvannut.
Alun perin Trump lupasi, että Meksiko maksaa muurin. Naapurivaltio ei kuitenkaan ole missään kohtaa ilmaissut minkäänlaista tahtoa suostua Trumpin vaatimuksiin.
Myös suurin osa yhdysvaltalaisista vastustaa hanketta, eivätkä edes republikaanit halua myöntää sille rahoitusta.
Paikalliset molemmilla puolilla rajaa ovat protestoineet muurihanketta järjestämällä muun muassa ”halauksia, ei muureja” -nimisen mielenosoituksen.
”Olemme aloittaneet muurin. Kaikki haluavat muurin. Olemme käyttäneet muuriin 3,2 miljardia dollaria”, Trump julisti 6. syyskuuta 2018 Montanan Billingsissä.
Todellisuudessa presidentti on saanut muurin rakentamiseen kongressilta vain 1,6 miljardia. Trump on ilmoittanut muurin maksavan yhteensä 25 miljardia dollaria.
Eri puolilla rajaa asuvat perheenjäsenet pääsivät halaamaan toisiaan halauksia ei muureja -mielenosoituksessa. Lähde: ABC News/ Youtube
Syyskuun 2018 lopulla Trump julisti, että muurin rakentaminen oli aloitettu El Pason ja La Ciudad Juarézin välillä.
Presidentti on kuitenkin myöhässä.
El Pason ja Ciudad Juarézin välille valmistui 211 kilometrin mittainen metallinen verkkoaita jo Barack Obaman kaudella vuonna 2010. Trump aikoo vain korvata vanhan aidan uudella 5,4 metriä korkealla teräsaidalla.
Kokonaisuudessaan Yhdysvallat ja Meksiko jakavat 3 185 kilometriä maarajaa, joka päättyy lännessä Tyyneenmereen ja idässä Meksikonlahteen.
Yli tuhat kilometriä rajasta on jo aidattu. Suurin osa jäljelle jäävästä raja-alueesta on maastoltaan sellaista, ettei muuria tarvita, tai sen rakentaminen olisi käytännössä mahdotonta.
Tavallisina päivinä rajan ylittää laittomasti noin tuhat ihmistä.
Vain 5 prosenttia Yhdysvaltoihin saapuvista huumeista ylittää rajan laittomien rajanylityspaikkojen kautta. Tämä selviää Yhdysvaltain huumevirasto DEA:n raportista.
Huumeet tulevat kyllä etelästä, mutta usein ne on piilotettu auto- ja rekkakuormiin, jotka ylittävät rajan laillisten rajanylityspaikkojen kautta.
Kolumbiasta käsin huumeet puolestaan matkaavat yhä useammin matkustuslentokoneilla ja laivoilla.
Miljardibisneksen pyörittäjillä on mielikuvitusta ja rahaa toteuttaa ideoitaan.
Huumeita on salakuljetettu kuolleiden haiden ja vesimelonien sisällä. Niitä on ammuttu aidan yli katapultilla ja lennätetty määränpäähän droneilla.
Jo olemassa olevan aidan yli on rakennettu silta, jonka yli pääsi ajamaan huumeilla lastatulla autolla. Vesireiteillä on hyödynnetty sukellusvenettä.
Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä on lisäksi yli 150 tunnelia, joiden suuaukot on peitetty, mutta kulkureitit osaksi jätetty. Viranomaiset vartioivat tunneleita muun muassa roboteilla.
Suuri osa niistä jää silti ilman valvontaa ja uusia tunneleita löydetään vuosittain.