Venäjä: Sotilasmenot kasvavat rajusti – talouskriisistä huolimatta
Rupla heikkenee Ukrainan taistelujen vuoksi, epävarmuus kasvaa rahamarkkinoilla.
Venäjän ruplan arvo on pudonnut alimmalle tasolleen kahteen kuukauteen Ukrainassa kiihtyneiden taistelujen vuoksi.
Markkinoita hermostuttaa myös se, ettei Venäjän keskuspankki ole tehnyt elettäkään luisun pysäyttämiseksi. Keskuspankki on tukenut aikaisemmin ruplaa myymällä aggressiivisesti maan kulta- ja valuttavarantoja.
”Ruplan heikkeneminen kertoo valtavasta epäluottamuksesta ja epävarmuudesta”, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Hän arvelee, että viime päivinä liikkeellä on ollut pääasiassa venäläisiä yrityksiä ja sijoittajia.
Eurosta maksettiin Moskovassa toukokuun lopulla 55 ruplaa, mutta nyt hinta on kivunnut 62 ruplaan. Rupla on silti selvästi vahvempi kuin viime joulukuussa, jolloin euron arvo kohosi vaihtokonttoreissa ylimmillään jopa 120 ruplaan.
”Joulukuussa Venäjän markkinoilla vallitsi paniikki”, Solanko sanoo. ”Öljyn hinta oli romahtanut ja muutama suuri yritys tarvitsi valuuttaa velkojensa maksuun. Se sekoitti markkinat ja johti ylireagointiin.”
Myös länsimaiden Venäjälle viime vuonna asettamat talouspakotteet ja niitä seurannut valuuttapako heikensivät ruplaa. Tilanne on sittemmin tasoittunut, vaikka Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa, että Venäjän talous supistuu tänä vuonna 3,4 prosenttia. Suomen Pankissa on päädytty vielä synkempään arvioon.
”Myös Venäjän pitkän aikavälin näkymät ovat huonot”, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. ”Työikäisen väestön osuus supistuu Venäjällä vielä nopeammin kuin Suomessa.”
Suomen Pankissa arvioidaan, että länsimaiden asettamien pakotteiden vaikutus Venäjän talouskasvuun on kuitenkin vain muutaman desimaalin luokkaa. Venäjän kasvu riippuu pääosin raakaöljyn hinnasta, sillä energian osuus Venäjän vientituloista nousee edelleen 70 prosenttiin.
Talouspakotteet jarruttavat kuitenkin kehitystä kiertoteitse, sillä venäläisyritysten on erittäin vaikea saada rahoitusta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat pankkirahoituksen varassa ja ne ovat joutuneet maksamaan luotoistaan jopa 28 prosentin korkoja.
Venäjän hallitus joutuu leikkaamaan talouskriisin vuoksi voimakkaasti myös valtion budjettia. Leikkaukset eivät koske kuitenkaan puolustusmenoja, jotka ovat kasvaneet keskimäärin parinkymmenen prosentin vuosivauhtia.
”Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puolustusmenot kasvoivat peräti 50 prosenttia”, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen sanoo.
Sotilasmenot ovat paisuneet presidentti Vladimir Putinin 15-vuotisella valtakaudella peräti 20-kertaisiksi. Armeijan ylläpitoon ja hankintoihin käytetään tänä vuonna 84 miljardia dollaria, mikä on maailman kolmanneksi suurin summa Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.
Korhonen arvioi, että Venäjän valtiontalouden vaje kasvaa tänä vuonna noin viiteen prosenttiin. Valtionvelka on kuitenkin edelleen pieni, noin 14 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Venäjä joutuu kattamaan julkisia menojaan hyvinä vuosina kerrytetyistä kahdesta öljyrahastosta, sillä ulkomaiset rahahanat ovat sulkeutuneet. Reservi- ja hyvinvointirahaston yhteenlaskettu arvo on pudonnut vuodessa 152 miljardista dollarista 132:een.
Keskuspankin taseessa rahastot luetaan osaksi Venäjän valuuttavarantoa, joka on supistunut vuodessa 500 miljardista dollarista noin 360 miljardiin.
Venäjän keskuspankki on huolissaan tilanteesta.
Pääjohtaja Elvira Nabiullina sanoi torstaina, että valuuttavaranto pyritään kasvattamaan uudelleen 500 miljardiin dollariin tulevien kriisien varalle. Keskuspankki aikoo ryhtyä sen vuoksi ostamaan markkinoilta valuuttaa 100–200 miljoonan dollarin päivävauhtia heti kun se on mahdollista.
Venäjän talouden ongelmat heijastuvat voimakkaasti myös Suomeen. Vienti Venäjälle romahti tammi–maaliskuussa peräti kolmanneksen edellisvuodesta. Tuonti supistui vastaavasti 23 prosentia.
Venäjä on pudonnut Suomen tärkeimpien vientimaiden listalla kuudenneksi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltain, Hollannin, Britannian alapuolelle. Suomen Pankissa arvioidaan, ettei tilanne korjaannu pitkään aikaan.