Venäjä kriisissä: Palkanmaksu myöhästelee, konkurssit yleistyvät
Kreml pelkää talouspakotteiden vaikutuksia. Itä-Ukrainan kapinalliset valmistautuvat uuteen hyökkäykseen varastoimalla aseita.
Itä-Ukrainan tulitauko on pitänyt jotenkuten, ja sodan osapuolet ovat vetäneet raskasta aseistustaan etulinjasta. Tulitauko on kuitenkin hauras, eikä rauhasta voi puhua vielä pitkään aikaan. Tulitus on jatkunut ainakin Donetskissa ja sen pohjoispuolella Debaltseven ja Avdiivkan ympäristössä.
Minskin rauhanneuvotteluissa sovittiin viime viikolla, että Itä-Ukrainaan perustetaan 30 kilometrin levyinen demilitarisoitu vyöhyke. Presidentti Petro Porošenko joutui taipumaan presidentti Vladimir Putinin asettamiin ehtoihin, sillä Ukrainan armeija oli jäänyt pahasti tappiolle taisteluissa sen jälkeen, kun Putin käynnisti täysimittaisen sodan.
Ukraina joutui antautumaan, sillä länsimaat eivät halunneet tukea sotatoimia Venäjää vastaan. Nyt se on käytännössä menettänyt kapinallisten hallussa olevat alueet.
Ukrainalainen sotilasasiantuntija Dmitri Tymtšuk väittää, että kapinalliset valmistautuvat parhaillaan uusiin iskuihin. ”He kokoavat asevarastoja, tarvikkeita, ammuksia ja polttoainetta keskusvarastoihin”, hän kirjoittaa blogissaan.
Kapinalliset pyrkivät todennäköisesti valtaamaan vielä ainakin Donetskin lentokentän ja Mariupolin satamakaupungin, jotta Itä-Ukrainaan perustettavasta ”Novorossiasta” eli Uudesta Venäjästä tulisi edes jollakin tavoin elinkelpoinen.
Mariupolin valtauksen jälkeen kapinalliset pystyisivät luomaan helposti maayhteyden Krimin niemimaalle. Se olisi välttämätöntä, sillä Krimiltä uhkaa loppua sekä juomavesi että sähkö.
Kapinallisten hallitsemat alueet eivät osallistu Ukrainan parlamenttivaaleihin, jotka on määrä järjestää 26. lokakuuta. He ovat ilmoittaneet pitävänsä omat erilliset vaalit seuraavana sunnuntaina 2. marraskuuta.
Venäjä näyttää haluavan jäädyttää tilanteen tässä vaiheessa. Kremlissä pelätään ilmeisesti länsimaiden pakotteita, sillä ne alkavat pikkuhiljaa vaikuttaa päinvastaisista puheista huolimatta.
Venäjän suurimman liikepankin Sberbankin pääjohtaja, entinen talousministeri German Graf kertoi viime viikolla järjestetyssä sijoittajakonferenssissa, että pankeilla on suuria vaikeuksia löytää uutta rahoitusta.
”Ulkomaiset markkinat on käytännössä suljettu ja meidän on tehtävä valtavasti töitä löytääksemme rahoitusta maan sisältä”, hän sanoi talouslehti Vedomostin mukaan.
Yhdysvallat kovensi syyskuussa pakotteitaan, jotka kohdistuvat nyt Sberbankin lisäksi viiteen suurpankkiin. Amerikkalaisten mustalla listalla ovat myös kaasujätti Gazprom, öljy-yhtiöt Gazprom Neft, Lukoil, Rosneft ja Surgutneftegas sekä siirtoputkistoista vastaava Transneft.
EU on rajoittanut valtion omistamien pankkien pääsyä Euroopan pääomamarkkinoille. Se on kieltänyt rahoituksen myös Rosneftilta, Gazprom Neftilta ja öljyputkiyhtiö Transneftilta. Valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom jätettiin pakotelistan ulkopuolelle, koska yhtiö toimittaa runsaan neljänneksen EU-maiden käyttämästä maakaasusta.
Norja kertoi keskiviikkona liittyvänsä EU:n pakotteisiin. Japani ilmoitti puolestaan panneensa viisi venäläistä valtionpankkia ja aseteollisuuden yritystä mustalle listalle.
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laskee, että venäläisten pankkien on järjesteltävä tänä ja ensi vuonna yhteensä 57 miljardin dollarin velat.
Pankit yrittävät etsiä uusia rahoittajia ennen kaikkea Aasian markkinoilta. Venäjän toiseksi suurimman pankin VTB:n pääjohtajan Andrei Kostinin mukaan se ei ole kuitenkaan helppoa. VTB on kärsinyt Ukrainan kriisin vuoksi 674 miljoonan dollarin tappiot, ja Kostin pelkää, että ne kaksinkertaistuvat vuoden loppuun mennessä.
Öljy-yhtiö Lukoilin pääjohtaja Vagit Alekperov arvioi Sotšissa järjestetyssä sijoittajatapaamisessa, että pakotteet uhkaavat lyhyellä aikavälillä noin viidesosaa Venäjän öljyntuotannosta. Venäjä käyttää öljynporauksessa paljon amerikkalaista ja japanilaista teknologiaa. Alekperovin mukaan teknologiaa saa myös muualta, mutta se vie aikaa ja tulee kalliiksi.
Venäjän suurin öljy-yhtiö Rosneft on niin pahoissa rahoitusvaikeuksissa, että valtio joutuu todennäköisesti pelastamaan sen. Rosneftilla on meneillään mittava investointiohjelma, joka syö pääomia. Yhtiö tarvitsisi kipeästi läntistä teknologiaa öljynetsintään arktisilla alueilla. Amerikkalainen öljyjätti ExxonMobil lopettaa kuitenkin yhteistyön arktisilla alueilla pakotteiden vuoksi.
Myös Venäjän autoteollisuus on pahoissa vaikeuksissa, tehtaat pysäyttävät tuotantolinjoja ja vähentävät työntekijöitä. Autojen myynti on pudonnut Venäjällä viime vuodesta 26 prosenttia. Se iskee myös läntisiin yhtiöihin, sillä valtaosa Venäjällä myytävistä autoista on länsiautoja. Esimerkiksi General Motors aikoo irtisanoa Pietarissa 500 työntekijää.
Myös konkurssit yleistyvät kovaa vauhtia. Toistakymmentä matkatoimistoa on hakeutunut selvitystilaan ja kaksi suurta lentoyhtiötä, Transaero ja Utair, on pyytänyt hallitukselta apua rahoitusvaikeuksiinsa.
Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin arvioi hiljattain amerikkalaisen kauppakamarin järjestämässä seminaarissa, että pakotteet niistävät tänä vuonna noin prosentin Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäjän talouskasvu on hidastunut yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta, ja Kudrin ennustaa, että taantuma jatkuu vielä 2–3 vuotta.
Tilannetta vaikeuttaa se, että raakaöljyn hinta on pudonnut jo 16 prosenttia kesän huippulukemista. Venäjän budjetti on laadittu sen varaan, että Urals-öljyn maailmanmarkkinahinta on 104 dollaria barrelilta. Hinta liikkuu nyt 95 dollarin paikkeilla.
Ruplan kurssi on romahtanut, ja koko Venäjä on ajautumassa yhä suurempiin rahoitusvaikeuksiin. Pääomapako on noussut tänä vuonna jo 110 miljardiin dollariin, ja sen uskotaan kiihtyvän edelleen.
Monet Venäjän alueet ovat vakavissa talousvaikeuksissa, ja palkanmaksu myöhästelee lähes samalla tavoin kuin Boris Jeltsinin presidenttikaudella. Lehtitietojen mukaan kaivosmiehet ja metallityöläiset ovat järjestäneet spontaaneja lakkoja muun muassa Kemerovossa, Irkutskissa ja Burjatiassa.
Hallitus on ryhtynyt toimiin palkkarästien torjumiseksi. Työnantajille on määrätty rangaistussakkoja, ja valtiovalta kokoaa hätärahastoa, jonka avulla ryhdytään rahoittamaan vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä.
Myös Venäjällä toimivat länsimaiset yritykset ovat kovilla. Maailman suurimpiin sijoitusyhtiöihin kuuluva Blackstone päätti hiljattain vetäytyä kokonaan Venäjän markkinoilta.
Venäjän riskit hirvittävät myös energiayhtiö Fortumia, joka on sijoittanut Venäjälle 3,8 miljardia euroa. Fortumilla on Venäjällä yhteensä yhdeksän voimalaitosta, jotka tuottavat ja myyvät sähköä sekä lämpöä Uralilla ja Länsi-Siperiassa.
Viime vuonna Venäjällä tuotettiin Fortumin kaikesta sähköstä vajaa kolmannes ja lämmöstä hieman yli puolet. Taantuman vuoksi sähkön kulutus kuitenkin vähenee ja heikentynyt rupla syö euromääräisiä tuottoja. Kurssitappiot nousivat noin kolmeen miljoonaan euroon vuoden kolmannella neljänneksellä.
Sähkön tukkumarkkinat vapautettiin Venäjällä vuonna 2011. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt joutuvat kuitenkin myymään kotitalouksille sähköä säännellyillä hinnoilla, mikä syö yhtiöiden kannattavuutta.
Liike-elämä on arvostellut voimakkaasti pakotteita muun muassa Italiassa ja Itävallassa. Italian hallitus todisti kuitenkin tukevansa EU:n päätöksiä takavarikoimalla alkuviikosta EU:n mustalla listalla olevan Arkadi Rotenbergin omaisuutta noin 30 miljoonan euron arvosta.
Rotenberg omistaa useita huviloita Sardiniassa ja hotellin Rooman keskustassa. Suomessa Rotenberg kuuluu Hartwall Arenan ja jääkiekkojoukkue Jokereiden omistajiin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kiitteli tiistaina saksalaisten yritysten pakotteille antamaa tukea vaikutusvaltaisen teollisuusliiton tilaisuudessa pitämässään puheessa. Merkel korosti, että Saksan talous kestää hyvin pakotteiden aiheuttamat tappiot ja muistutti, että Venäjän osuus Saksan ulkomaankaupasta on vain hieman suurempi kuin Tšekin, vaikka se on huomattavasti suurempi valtio.
EU:n mukaan pakotteet voidaan kumota, jos tulitauko osoittautuu kestäväksi ja Venäjä noudattaa Minskin rauhansuunnitelmaa. Tilannetta tarkastellaan uudelleen vielä tämän kuun aikana.
Myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vakuutti keskiviikkona YK:n yleiskokouksessa, että pakotteita voidaan purkaa, jos Venäjä ryhtyy toteuttamaan tosissaan rauhansuunnitelmaa. Samassa tilaisuudessa puhunut Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk toivoi kuitenkin, ettei pakotteita lievennettäisi ennen kuin Ukraina saa jälleen haltuunsa koko alueensa.