Villejä veikkauksia
YK:n pääsihteeriehdokkaaksi tarjotaan Viktor Orbánia. Varteenotettavampi nimi saattaa kuitenkin tulla Arabiemiraateista.
Kansainvälisen politiikan seuraajat villiintyivät alkuviikosta, kun The Wall Street Journal julkaisi kiinnostavan jutun.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on valitsemassa loppuvuodesta uutta pääsihteeriä, jonka on määrä aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Yhdysvaltalaislehden mukaan maailman tärkeimmäksi diplomaatiksi saattaisi olla vahvoilla Unkarin entinen pääministeri Viktor Orbán, jota presidentti Donald Trumpin hallinto on kannustanut ehdokkaaksi.
Lehden lähteiden mukaan tukea löytyisi myös Kiinasta ja Venäjältä. Kaikki kolme valtiota ovat YK:n vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita. Muut pysyvät jäsenet ovat Ranska ja Britannia.
Lähteet vaikuttivat arvioivan, että Yhdysvalloissa olisi miellytty ajatukseen kolmen suurvallan yhteisestä ehdokkaasta.
Ei ole salaisuus, että sekä Trump että Venäjän presidentti Vladimir Putin pitävät itsevaltaisiin otteisiin mieltyneestä Orbánista.
Hänen 16-vuotinen pääministerikautensa päättyi keväällä historiallisiin vaaleihin ja murskatappioon Péter Magyarin Tisza-liikkeelle.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Orbánin ehdokkuutta on väläytelty diplomaattipiireissä jo aiemmin tänä vuonna. Lämmittelyt vaikuttavat jälleen käynnistyneen, kun pääsihteerin valinta on mutkistunut lähellä h-hetkeä.
YK:n pääsihteerin valitsee muodollisesti yleiskokous, jonka jäseniä ovat kaikki järjestön 193 jäsenvaltiota. Todellista valtaa käytetään pienemmässä piirissä, sillä ehdotuksen valittavasta pääsihteeristä tekee 15-jäseninen turvallisuusneuvosto.
Neuvoston oma prosessi ehdokkaan valinnassa muistuttaa paavin valintaa: neuvosto on suorittanut kesästä alkaen alustavia äänestyksiä, joissa jäsenmaat pääsevät näyttämään useita kertoja kullekin ehdokkaalle vihreää tai punaista valoa. Vaihtoehtona on myös jättää mielipide ilmaisematta.
Lokakuussa valinta nytkähti seuraavaan vaiheeseen, kun äänestykseen tuotiin värilliset liput. Yhdellä värillä merkitään neuvoston vaihtuvat jäsenet, toisella viisi pysyvää jäsentä.
Pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus turvallisuusneuvoston päätöksissä, eli myös pääsihteerin valinnassa. Lopullisesti valittavan ehdokkaan on saatava taakseen yhdeksän ääntä, eikä yksikään neuvoston pysyvistä jäsenistä saa vastustaa hänen valintaansa.
Lokakuinen äänestys olikin ikävä uutinen kisan kärkiehdokkaille eli Rebeca Grynspanille, Carolyn Rodrigues-Birkettille ja Rafael Grossille. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan kaikki kisassa olevat ehdokkaat saivat kukin jopa kaksi ei-ääntä pysyviltä jäseniltä.
Uudeksi pääsihteeriksi on portugalilaisen António Guterresin jälkeen soviteltu eteläamerikkalaista naista.
Eteläamerikkalaista siksi, että YK:n päätöksenteossa maat on jaettu viiteen alueelliseen ryhmään. Tässä ryhmien keskinäisessä kierrossa olisi nyt Etelä-Amerikan vuoro.
Naista siksi, että YK:n pääsihteerin tehtävässä lasikatto on vielä murtamatta. Tähän kiinnitti huomiota myös YK:n yleiskokous, kun se vuosi sitten käynnisti haun tehtävään.
Rebeca Grynspan ja Carolyn Rodrigues-Birkett täyttävät molemmat kriteerit, ja myös Rafael Grossi on Etelä-Amerikasta.
Kriteerit eivät ole sitovia, vaan lopulta turvallisuusneuvosto ja yleiskokous voivat tehdä parhaaksi katsomansa päätökset. Samat nimet ovat kuitenkin johtaneet kisaa sekä elokuussa että myöhemmin syksyllä.
Ei ole tiedossa, mitkä pysyvistä turvallisuusneuvoston jäsenmaista antoivat äänestyksessä ei-äänensä.
Se kuitenkin tiedetään, ettei esimerkiksi Yhdysvallat ole ollut kovinkaan innostunut nykyisistä ehdokkaista. Aiemmin kesällä Trumpin lähipiiristä väläytettiin pääsihteerin tehtävään myös Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtajaa Gianni Infantinoa.
On huomionarvoista, että The Wall Street Journalin puhuttaneen jutun julkaisi mielipidesivuista vastaava pääkirjoitustoimitus. Se toimii erillään lehden uutistoimituksesta, eikä juttua julkaistu uutisosastolla.
Vaikka Orbánin nimi on tuotu spekulaatioihin, ei hän ole virallisesti ilmoittautunut mukaan kilpailuun eikä yksikään jäsenmaa ole häntä tehtävään esittänyt.
Se ei tarkoita, etteikö niin voisi vielä tapahtua. Ratkaisevaa on, miten äänet jakautuvat seuraavassa alustavassa äänestyksessä. Suomen Kuvalehdelle kerrotaan, että se voitaisiin järjestää mahdollisesti jo perjantaina.
Orbán ei ole tässä äänestyksessä mukana, mutta yksi uusi ehdokas sen sijaan on. Arabiemiraatit nimitti varaministeri Lana Nusseibehin ehdokkaaksi tehtävään viime viikolla.
Nusseibehin nimikään ei ole varsinaisesti yllätys. Emiraattiministeri vieraili tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa. Tuolloin muun muassa Suomen Kuvalehti kertoi, että häntä oli jo joissakin piireissä väläytetty ”mustaksi hevoseksi” kisaan maailman merkittävimmän diplomaatin tehtävästä.
Nusseibeh ei ole eteläamerikkalainen, mutta Arabiemiraateilla on hyvät suhteet maailman suurvaltoihin. Maan maine sen sijaan ei ole pelkästään hyvä. Osa ihmisoikeusjärjestöistä onkin kritisoinut Nusseibehin ehdokkuutta erityisesti, koska Arabiemiraatit on osallistunut Sudanin sisällissotaan.
Sitä on syytetty RSF-asejärjestön tukemisesta, joka on sodan toinen osapuoli.
Samaan aikaan esimerkiksi Reutersin diplomaattilähteet luonnehtivat emiraattiministeriä ”päteväksi johtajaksi, taitavaksi neuvottelijaksi ja selkeäksi viestijäksi”. Hän on toiminut aiemmin emiraattien YK-lähettiläänä, ja hän johti myös maan menestyksekkään turvallisuusneuvostokampanjan joitakin vuosia sitten.
Tiettävästi myös suomalaisilla on myönteinen vaikutelma Nusseibehista. Suomen Kuvalehdelle luonnehditaan, että pattitilanteessa hän voisi jopa tulla valituksi tehtävään – ja olisi monille helpompi sulattaa kuin Orbán.