Macron yrittää pelastaa perintönsä

Christine Lagarde eroaa tehtävästään Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajana.

Lagarde, 70, ilmoitti lokakuun lopulla, että hän jättää tehtävänsä ennenaikaisesti. Lagarden kausi olisi ollut katkolla vasta ensi syksynä, mutta nyt hän väistyykin helmikuussa.

Keskuspankin linjaukset vaikuttavat myös suomalaisten velallisten maksamiin korkoihin. EKP nostaa tai laskee ohjauskorkoja, joilla se pyrkii ohjaamaan euroalueen taloutta haluttuun suuntaan.

Lagarde perusteli lähtöään sillä, että hän haluaa suuremman vapauden kommentoida maailman tapahtumia. ”En usko, että voin pysytellä neutraalina”, hän totesi tiedotustilaisuudessa.

Erolla on spekuloitu pitkään. Financial Times kertoi jo viime helmikuussa, että Lagarde jättäisi paikkansa etuajassa.

Syyksi lehti kertoi Ranskan lähestyvät presidentinvaalit. Näin väistyvä presidentti Emmanuel Macron saa osallistua Lagarden seuraajan valintaan.

Päätös pidentää Macronin poliittista perintöä, sillä pääjohtajan kausi kestää peräti kahdeksan vuotta. Esimerkiksi Ranskan presidentti valitaan vain viideksi vuodeksi kerrallaan, eli Lagarden seuraaja voisi teoriassa toimia tehtävässään pidempään kuin Macronin seuraaja omassaan.

Järjestely tehdään viimeisellä mahdollisella hetkellä.

Ranska äänestää 18. huhtikuuta, samaan aikaan Suomen eduskuntavaalien kanssa. Macronin toinen kausi on päättymässä, eikä hän voi hakea kolmannelle kaudelle.

Eivätkä ranskalaiset sitä edes haluaisi. Kuten maassa on usein käynyt, väistyvän presidentin suosio on umpisurkea. Macron marssi Elysée-palatsiin uuden kansanliikkeen keulakuvana, mutta nyt gallupyhtiö Ipsoksen mukaan vain 15 prosenttia kansalaisista on tyytyväinen häneen.

Helppoa ei ole seuraavallakaan presidentillä. Ranska on yksi Euroopan velkaisimpia maita, eivätkä yritykset korjata tilannetta ole kansalaisten mieleen. Macronin suosiota murensivat muun muassa runnotut eläkeuudistukset.

Mielipidekyselyjä johtaa laitaoikeiston Marine Le Pen, ja toisena on laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon. Molemmat ovat luvanneet perua eläkeiän noston.

EU:n mahtimaa hakee vaaleissa uutta suuntaa. Ipsoksen toisessa kyselyssä peräti 71 prosenttia vastaajista toivoi ensi vaaleista muutosta maan politiikkaan. Laitaehdokkaan voitto herättäisi kysymyksiä niin maan sisä- kuin ulkopolitiikan tulevaisuudesta.

Ei olekaan ihme, että Macron pyrkii nyt turvaamaan perintönsä niin hyvin kuin mahdollista. Merkkinä tästä on liittolaisten nimittäminen keskeisiin tehtäviin hillitsemään mahdollisesti radikaalia seuraajaa.

Aiemmin tänä vuonna erosi Ranskan oman keskuspankin pääjohtaja, hänkin etuajassa. Macron nimitti kuusivuotiseen virkaan entisen kansliapäällikkönsä Emmanuel Moulinin.

Uuden puheenjohtajan on saanut myös Ranskan perustuslakineuvosto, joka on maan ylin perustuslakia tulkitseva elin. Yhdeksän vuoden tehtävään valittiin Macronin puolueen entinen johtaja Richard Ferrand.

Viime hetken nimitysrulettiin kuuluvat myös suurlähettiläät. Syksyn aikana uuden lähettilään on saanut muun muassa Yhdysvallat – ja Suomi: Caroline Ferrari jätti valtuuskirjeensä tasavallan presidentti Alexander Stubbille lokakuussa.

Moni tehtävistä täytetään toki normaalin aikataulun mukaan. Silti nimityksiin keskittyminen kertoo siitä, että Macronin keinot tavoitteidensa ajamiseksi ovat vähentyneet.

Lakien säätämistä vaikeuttaa se, että maan parlamentti on jakaantunut kolmeen tasavahvaan blokkiin vasemmiston, oikeiston ja Macronin johtaman poliittisen keskustan välillä.

Eräs avoin kysymys ennen vaaleja on, asemoituuko poliittinen keskusta yhteisen ehdokkaan taakse. Ehdolle on lähtenyt muun muassa kaksi Macronin aikaista pääministeriä.

Yhteistyö voisi parantaa mahdollisuuksia saada keskustalainen ehdokas edes presidenttikisan toiselle kierrokselle. Le Pen on selvä ennakkosuosikki, jos vastaehdokkaaksi pääsee Mélenchon.

Ennen vaaleja Macronilla itsellään on vielä yksi areena, jolla hän voi varjella perintöään: ulkopolitiikka. Se on perinteinen pakopaikka sisäpolitiikan kuluttamille poliitikoille. Ja siinä Ranskan presidentin valtaoikeudet ovat laajat.

Eräs esimerkki tästä on Ranskan alkuvuonna lanseerama ydinasepelotteen laajentaminen. Syyskuussa kerrottiin, että myös Suomi liittyy aloitteeseen. Levoton maailmanaika tarjoaa mahdollisuuksia profiilin nostamiselle. Toinen kysymys on, kuinka kestäviksi tällaiset viime hetken teot jäävät.