Ukraina romahduksen partaalla
Ukrainan uusi hallitus aloittaa vaikeassa tilanteessa: talous on syöksykierteessä ja sota jatkuu.
Ukrainalaiset kokoontuivat viime perjantaina 21. marraskuuta Kiovan itsenäisyyden aukiolle muistelemaan vuosi sitten alkaneita mielenosoituksia ristiriitaisissa tunnelmissa. Presidentti Viktor Janukovytšin korruptoitunut hallinto on syrjäytetty, mutta Venäjän lietsoma sota uhkaa romuttaa Maidanin vallankumouksen tavoitteet.
Ukrainalaiset eivät kuitenkaan luovuta.
Lokakuun parlamenttivaalit päättyivät länsimielisten puolueiden selvään voittoon. Tahmeasti sujuneet hallitusneuvottelut ovat nostattaneet kritiikkiä länsimaissa, mutta nyt alkaa olla valmista. Viiden puolueen hallitussopimus on hyväksytty, ja uusi parlamentti aloittaa työnsä ensi viikolla.
Presidentti Petro Porošenkon nimeä kantava vaaliliitto muodostaa parlamentin ylivoimaisesti suurimman ryhmän. Vaaleissa toiseksi tullut Arseni Jatsenjuk jatkaa kuitenkin pääministerinä.
Porošenko korosti nimityksellään, ettei Ukrainan vallankumous kaadu johtajien keskinäiseen valtataisteluun samalla tavoin kuin Viktor Juštšenkon ja Julija Tymošenkon oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten.
Uudessa hallituksessa on viisi länsimielistä puoluetta – Jatsenjukin Kansanrintama, Petro Porošenkon blokki, liberaalipuolue Samopomitš eli Oma apu, Julija Tymošenkon Isänmaa-puolue sekä populistipoliitikko Oleh Lyaškon Radikaalipuolue. Hallituksella on turvallinen 288 edustajan enemmistö 423-paikkaisessa parlamentissa.
Venäjä on varoittanut toistuvasti Ukrainaa liittymästä lännen sotilasliittoon Natoon. Jatsenjukin mukaan Ukraina ei kuitenkaan taivu kiristykseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys Naton jäseneksi, ja asia on tarkoitus ratkaista vuosikymmenen lopulla kansanäänestyksessä. Samoihin aikoihin Ukraina aikoo hakea myös EU:n jäsenyyttä.
Jatsenjukin hallitus lupaa hajauttaa Kiovaan keskitettyä valtaa siten, että se tyydyttää myös itäisten läänien asukkaita. Oikeuslaitos on määrä uudistaa länsimaisten standardien mukaiseksi. Verotusta ryhdytään yksinkertaistamaan, ja korruption kitkemiseksi perustetaan uusi virasto, joka aloittaa työnsä tammikuussa.
Kiireellisimmät tehtävät liittyvät kuitenkin taloudenpitoon. Ukraina on ajautunut syöksykierteeseen. Maan valuutta hryvnia on menettänyt 50 prosenttia arvostaan,
ja inflaatio laukkaa yli 20 prosentin vuosivauhtia. Valuuttavaranto romahti lokakuussa 10,2 miljardiin euroon, kun Ukraina maksoi osan kaasuveloistaan Venäjälle.
Koko rahoitussektori on suurissa vaikeuksissa, ja valtaosa pankeista uhkaa ajautua konkurssiin. Donetskin ja Luhanskin teollisuusalueet ovat kapinallisten hallussa, ja hiilikaivoksia on suljettu.
Jatsenjuk on lupaillut laajoja taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Washingtonilaisen Peterson-instituutin vanhempi tutkija Anders Åslund pitää hallitusohjelmaa kuitenkin ylioptimistisena. Hänen mukaansa Ukrainan on leikattava julkiset menonsa kymmenesosaan nykyisestä, muuten talous romahtaa muutamassa kuukaudessa.
”Oleh Lyaškon radikaalipuolue vastustaa uudistusohjelmaa, joten se pitäisi jättää hallituksen ulkopuolelle”, Åslund toteaa Kiovassa ilmestyvässä Kyiv Post -lehdessä.
Åslundin mielestä budjettileikkaukset voitaisiin toteuttaa tehokkaimmin vapauttamalla energian hinnat. Tällä hetkellä markkinahinnat ovat 12 kertaa korkeammat kuin valtion tukemat kuluttajahinnat. Käytännössä näin suuri hinnankorotus olisi poliittisesti vaikea toteuttaa. Ukrainalaiset ovat köyhiä, henkeä kohden mitattu bruttokansantuote on alle kymmenen prosenttia EU-maiden keskiarvosta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasi huhtikuussa Ukrainalle 13,7 miljardin euron tukilainan, josta on myönnetty toistaiseksi noin kolmasosa. Lisäksi Ukrainalle on luvassa noin kahdeksan miljardia euroa rahoitustukea muista lähteistä.
Vastineeksi hallitus joutuu sitoutumaan tiukkaan vyönkiristysohjelmaan. Leikkaukset ovat yhtä rajuja kuin Kreikassa viime vuosina.
Ukrainan julkinen velka on kohonnut nopeasti 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus vakuuttaa selviytyvänsä veloistaan. Sitä voi epäillä, sillä Ukrainan talous on supistunut kaksi kertaa nopeammin kuin vielä keväällä arvioitiin.
Kansainvälinen finanssi-instituutti IIF laskee, että Ukrainan bruttokansantuote supistuu tänä ja ensi vuonna vähintään viidenneksellä, mikä leikkaa merkittävästi valtion verotuloja. IIF:n mukaan Ukraina tarvitsisi 8–12 miljardia euroa lisärahoitusta selviytyäkseen ensi talvesta.
Hallitusohjelman mukaan Ukraina pyrkii saamaan hallintaansa sekä Krimin niemimaan että kapinallisten hallussa olevat alueet itäisessä Ukrainassa. Se on kuitenkin puhdasta toiveajattelua. Venäjällä ei ole mitään aikomuksia vetäytyä Krimiltä, ja Itä-Ukrainan separatistien kuukauden takaiset näytösvaalit sinetöivät valtion hajoamisen.
Itä-Ukrainaan on syntynyt niin sanottu jäätynyt konflikti, jollaisia Venäjä on järjestänyt aiemmin Ukrainan ja Moldovan rajalle Transnistriaan sekä Georgiasta irtautuneisiin Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan. Käytännössä kapinallisten hallitsema alue on kytkeytynyt tiiviisti Venäjään, ja Ukrainan raja-asema on jouduttu siirtämään Donetskin ja Luhanskin länsipuolelle.
Tosiasiassa Ukraina näyttää luopuneen kapinallisten valtaamista alueista, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Porošenko kumosi viime viikolla Donetskin ja Luhanskin erityisasemaa koskevan lain, mikä lopettaa käytännössä rahoituksen sairaaloille ja kouluille ja katkaisee eläkkeiden maksun. Ukrainan keskuspankki on lopettanut alueelta kaikki palvelut, eivätkä asukkaat voi enää käyttää ukrainalaisia pankkikorttejaan.
Kapinavyöhykkeellä toimineet yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet Keski- ja Länsi-Ukrainaan. Legendaarinen jalkapallojoukkue Shaktar Donetsk harjoittelee nykyisin Kiovassa ja pelaa kotiottelunsa länsiukrainalaisen Lvivin stadionilla.
Taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat täyttä päätä syyskuussa solmitusta tulitaukosopimuksesta huolimatta. Kapinalliset eivät ole tyytyväisiä nykyisiin rajoihin. He vaativat, että Donetskin lääni liitetään kokonaisuudessaan Itä-Ukrainassa rakenteilla olevaan ”Novorossijan” eli ”Uuden Venäjän” liittovaltioon.
Luhanskin vastavalittu ”presidentti” Igor Plotnitski kirjoitti Porošenkolle viime viikolla avoimeen kirjeen, jossa hän haastoi tämän puolivakavissaan kaksintaisteluun. Plotnitskin mukaan Itä-Ukrainan kiistat voitaisiin ratkaista samoilla keinoilla, joilla ”slaavien ja kasakoiden kunniakkaat johtajat” selvittivät aikoinaan omat riitansa.
YK:n mukaan Itä-Ukrainan sodassa on kuollut ainakin 4 300 ihmistä, haavoittuneita on noin kymmenen tuhatta.
Venäjä kiistää edelleen tukevansa kapinallisia sotilaallisesti, mutta Naton mukaan se on tuonut Donetskiin ja Luhanskiin lisää joukkoja ja raskaita aseita. Puolustusministeri Stepan Poltorak arvioi viime viikolla, että Itä-Ukrainassa on noin 7 500 venäläissotilasta.
Kapinallisten hallitsemia alueita uhkaa vakava humanitaarinen kriisi. Ruoasta alkaa olla pulaa jo nyt Venäjän avustustoimituksista huolimatta. Yli miljoona ihmistä on paennut Venäjälle ja sadattuhannet muualle Ukrainaan. Alueella asui ennen sotaa kuusi miljoonaa ihmistä.
Donetskilainen kauppa-apulainen Žanna Olšina, 48, muutti isänsä kanssa Donetskista Kiovaan viime elokuussa. ”Lähdimme, koska pelkäsimme pommituksia”, hän kertoo sähköpostitse.
Perhe asuu nykyisin Kiovan laidalla 45 neliön kaksiossa, jonka Olšinan parikymppinen poika sai vuokrattua alkukesästä. Perheen isä on edelleen Donetskissa huolehtimassa äidistään, joka pelkää ryöstelijöitä eikä suostu lähtemään kotoaan.
Olšina pelkää talvea, hiilestä on pulaa, eivätkä perheen rahat tahdo riittää elämiseen. Hän ei ole löytänyt toistaiseksi töitä Kiovasta, joten perhe joutuu kituuttamaan isoisän eläkkeen ja pojan satunnaisten tulojen varassa. Hän on turhautunut tilanteeseen eikä luota sen enempää Kiovan hallitukseen kuin kapinallisiin tai Venäjään.
”En luota enää keneenkään”, Olšina sanoo. ”Sodat voidaan ratkaista neuvottelemalla, mutta Ukrainassa osapuolet jatkavat toistensa murhaamista. En näe tähän kriisiin mitään ratkaisua, se on mennyt jo aivan liian pitkälle.”
Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta viime maaliskuussa. Presidentti Vladimir Putin vakuutti tuolloin, että kaikkia kansanryhmiä kunnioitetaan, ja että ukrainan ja tataarien kielet saavat tasa-arvoisen aseman Venäjän rinnalla.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore raportti osoittaa kuitenkin, että Krimin ihmisoikeustilanne on heikentynyt ratkaisevasti Venäjän alaisuudessa. Viranomaiset painostavat ankarasti Krimin tataareja, jotka boikotoivat maaliskuussa järjestettyä ”kansanäänestystä” Venäjään liittymisestä.
Tataarit ovat yli 300 000 ihmisen suuruinen turkinsukuinen ja islaminuskoinen vähemmistö, joka pitää itseään Krimin alkuperäisväestönä. Ukrainan viimeisessä, vuonna 2001 järjestetyssä väestönlaskennassa tataarit muodostivat runsaat 12 prosenttia alueen väestöstä.
Venäjä syyttää tataarien ”hallitusta” Medžlisiä ääriliikkeeksi. Tataarien koteihin, moskeijoihin ja kouluihin on tehty kotietsintöjä ja heitä on asetettu syytteeseen terrorismista sekä aseiden, huumeiden ja kielletyn kirjallisuuden laittomasta hallussapidosta. Tataarijohtaja Mustafa Džemilev, 71, karkotettiin keväällä viideksi vuodeksi Krimiltä, ja ainakin 15 ihmistä on kadonnut sen jälkeen jäljettömiin.
Myös Venäjän kansalaisuudesta kieltäytyneitä ukrainalaisia vainotaan. Heitä kohdellaan ulkomaalaisina omalla kotiseudullaan, eikä heitä hyväksytä julkisiin virkoihin.
Krimin pankkijärjestelmä on käytännössä romahtanut. Tuhannet ihmiset ovat menettäneet säästönsä, ja pankkiautomaatit toimivat vain venäläisillä korteilla.
Venäläiset ovat kansallistaneet Krimillä toistasataa yritystä. Ukrainalaispankkien lakimiehet valmistelevat korvausvaatimuksia Venäjän takavarikoimista kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta.