Trumpin takinkäännös

Donald Trumpin toista kautta on takana 18 kuukautta, ja presidentti vaikuttaa menettäneen mielenkiintonsa sisäpolitiikkaan.

Save America Act -lakialoite on ainoa sisäpoliittinen aihe, joka vaikuttaa kunnolla innostavan presidenttiä. Laki muuttaisi sitä, miten äänestysoikeus todistetaan ja republikaanit toivovat sen lisäävän puolueen mahdollisuuksia voittaa marraskuussa pidettävät kongressin välivaalit.

Kuvat tapaamisissa torkkuvasta Trumpista kertovat ikääntymisestä. Samalla ne kertovat myös presidentistä, jota hallinnon arki ei enää kiinnosta.

Tiedotustilaisuuksissa Trump on usein ohjannut keskustelut Valkoisen talon ja Washingtonin rakennusprojekteihin. Valkoisen talon juhlasali, Lincolnin muistomerkin altaan kunto ja aloite presidentin nimeä kantavan riemukaaren rakentamiseksi kaupungin liepeille ovat saaneet presidentin aikaa ja huomiota enemmän kuin inflaatio.

Trumpin ulkopolitiikan ytimessä on nyt sota Irania vastaan, joka on muuttunut eipäs-juupas -kommentoinniksi. Presidentille ei ole jäänyt aikaa arvostella Yhdysvaltain liittolaisia tai vaatia Grönlantia Tanskalta.

Sisäpoliittisesti on kaksi merkittävää asiaa, joihin Iranin sota voi vaikuttaa: bensan hinta ja pörssikurssit. Marraskuun välivaalien lähestyessä Trump painottaa jälkimmäistä: Dow Jones -indeksin ennätyslukemia, yritysten erinomaisia tuloksia ja keskiluokan eläkesijoitusten tasaista kasvua.

Trumpin harmiksi Iranin sota on nostanut polttoaineen hintaa ja ruokkinut inflaatiota. Sodan vaikutukset ovat lisänneet Yhdysvaltain keskuspankin paineita nostaa ohjauskorkoa. Presidentti pyytää amerikkalaisilta kärsivällisyyttä: halpa bensa valuu tankkeihin heti kun sota on ohi.

Iranin sota ja presidentin toistuva talousongelmien vähättely vaarantavat republikaanien enemmistön edustajainhuoneessa. Toukokuussa Trump sanoi, ettei hän ole pätkääkään kiinnostunut amerikkalaisten taloustilanteesta ratkoessaan Iranin sotaa. Republikaanien vaalistrategit luultavasti olivat kuin puulla päähän lyötyjä.

Noin 57 prosenttia yhdysvaltalaisista vastustaa Iranin sotaa. Sodan tempoileva luonne ja presidentin ristiriitaiset lausunnot tilanteesta murentavat kansalaisten luottamusta. Julistukset jo voitetusta sodasta ovat esimerkiksi vaihtuneet yhdessä yössä ilmoitukseen uusista iskuista Iranin.

Presidentti on etsinyt kunniakasta tai edes kelvollista ulospääsyä sodasta, mutta sellaista ei ole löytynyt. Teheran tulkitsee tilanteen itselleen edulliseksi. Se ei ole osoittanut kiinnostusta merkittäviin kompromisseihin, vaan on sanellut Yhdysvalloille ehtoja neuvottelujen jatkamiselle.

Mielipidetiedustelut povaavat demokraateille vaalivoittoa edustajainhuoneesta marraskuussa. Puolueen kannatus on noin kuusi prosenttiyksikköä republikaaneja suurempaa. Istuvaan presidenttiin suhtautuu kielteisesti noin 55 prosenttia ja myönteisesti 40 prosenttia yhdysvaltalaisista.

Demokraattien voitto ei ole silti kirkossa kuulutettu. Vaalipiirien uudelleenpiirtäminen monissa osavaltioissa sekä demokraattien ponneton kampanjointi saattavat pelastaa republikaanit marraskuussa.

Demokraattien edustajainhuoneen vähemmistöjohtaja Hakeem Jeffries ja hänen kollegansa senaatissa, Chuck Schumer eivät ole vahvoja johtajia. He tiedostavat, että amerikkalainen politiikka on paikallista ja ovat tehneet myönnytyksiä, jotta alueellinen kirjavuus saisi näkyä. Puolueella ei ole johdonmukaista kansallista linjaa eikä selkeää sloganiin sovitettavaa agendaa.

Iranin sota ei ole mennyt Trumpilta hyvin ja mielipidetiedustelut osoittavat sen. Istuva presidentti suhtautuu välinpitämättömästi kannattajiensa talousvaikeuksiin, keskittyy oman egonsa ruokkimiseen ja vaalilupausten vastaiseen sotaretkeen. Sitä voi pitää melkoisena takinkääntönä jopa Trumpin mittakaavassa.

Toistaiseksi presidentti ei ole reagoinut ongelmiin muuttamalla politiikkaansa. Sen sijaan hän on keskittynyt Save America Actin runnomiseen läpi vastentahtoisen kongressin. Trump selvästi uskoo, että äänestämistä huomattavasti vaikeuttava lakialoite on hänen ja republikaanien paras keino varmistaa vallassa pysyminen.