Kelpaisiko kypärä?
Passiivisuudesta Ukrainan kriisissä arvosteltu liittokansleri Olaf Scholz kirkastaa profiiliaan ja hakee Saksalle uutta roolia maailmanpolitiikassa.
Liittokansleri Olaf Scholzin kuherruskuukausi Saksan johdossa jäi lyhyeksi. Ukrainan kriisi pääsi yllättämään koronaepidemiaan keskittyneen kanslerin pahasti, ja hänen vaisua otettaan arvosteltiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Scholz seurasi pitkään sivusta Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Italian pääministerin Mario Draghin yhteydenpitoa Moskovaan. Hän väisteli selkeitä kannanottoja, kun amerikkalaiset ryhtyivät valmistelemaan entistä kovempia pakotteita sen varalle, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Yhdysvallat halusi nostaa pakotelistalle Venäjältä Saksaan ulottuvan Nord Stream 2 -kaasuputken, jonka toimilupahakemus on viranomaisten käsittelyssä.
Vaatimus on saanut ymmärrystä Scholzin hallituskumppaneilta vihreiltä sekä liberaalipuolue FDP:ltä. Sosiaalidemokraatteja edustava liittokansleri korosti kuitenkin, että kysymys on yksityisten yritysten hankkeesta, jota ei pitäisi kytkeä geopoliittisiin kiistoihin.
Taustalla oli huoli energian riittävyydestä. Saksa tarvitsee venäläistä maakaasua luopuessaan ydinvoimasta ja hiilestä.
Yhdysvallat ja monet muut Nato-maat ovat luvanneet toimittaa Ukrainalle lisää aseita hyökkäyksen varalle.
Ukraina pyysi Saksalta 12 000 panssarintorjuntaohjusta. Scholz on kieltäytynyt asetoimituksista. Saksa on kuitenkin toimittanut Ukrainaan kenttäsairaalan ja lähettänyt maan puolustusvoimille 5 000 kypärää, mitä pidetään Ukrainassa lähinnä vitsinä.
Scholz perustelee päätöstä lainsäädännöllä, joka kieltää asekaupat konfliktialueille. Tosiasiassa maan edelliset hallitukset ovat rikkoneet tätä periaatetta useita kertoja erityisesti Lähi-idässä.
Liittokansleri korostaa, että Saksa on tukenut Ukrainaa vuonna 2014 alkaneen kriisin aikana taloudellisesti enemmän kuin mikään muu maa. Avustussumma nousee 1,7 miljardiin euroon.
Kriisin kärjistyessä liittokanslerin näkemyksiä arvosteltiin kovasanaisesti Yhdysvalloissa, joka on yrittänyt pitää länsimaiden rivit yhtenäisinä. Kritiikki sai Saksan Washingtonin-suurlähettilään Emily Haberin huolestumaan.
”Berliini, meillä on ongelma”, hän kirjoitti 24. tammikuuta luottamuksellisessa muistiossa ulkoministeri Annalena Baerbockille.
Haber varoitti, että Saksan maine oli vakavasti uhattuna. Yhdysvaltain kongressin jäsenet olivat kyseenalaistaneet Scholzin luotettavuuden. Jotkut republikaanit epäilivät hänen olevan ”sängyssä Putinin kanssa” kaasutoimitusten varmistamiseksi.
Pakotepolitiikka nousi odotetusti esiin Scholzin vieraillessa Washingtonissa 7. helmikuuta. Liittokansleri vakuutti tukevansa Yhdysvaltojen linjaa, mutta väisteli kysymyksiä Nord Stream 2:sta ja jopa varoi lausumasta kaasuputkiyhtiön nimeä ääneen.
Presidentti Joe Bidenin kanssa käymissään neuvotteluissa Scholz ilmeisesti puhui suoremmin, sillä Biden vakuutti tiedotustilaisuudessa, että Nord Stream 2:n taru on lopussa, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Samalla hän sanoi luottavansa Scholziin.
”Hänellä on Yhdysvaltojen täydellinen luottamus. Saksa on yksi tärkeimmistä liittolaisistamme maailmassa.”
Saksan julkisuudessa kaasuputkijupakan rinnalle nostettiin liittokanslerin pukeutuminen. Scholz esiintyi lentomatkalla Washingtoniin virttyneessä villapaidassa ja farkuissa.
Rento ”rautakauppa-asu” herätti sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun kanslerin tyylitajusta, ja mielipidemittauslaitos YouGov teki asiasta jopa mielipidekyselyn. Sen mukaan valtaosa saksalaisista piti kuitenkin asua sopivana lentomatkalle.
Ukrainan kriisi on hankala pala Scholzin hallitukselle. Vastuu Saksan natsimenneisyydestä heijastuu edelleen sosiaalidemokraattien ulkopolitiikkaan, ja vihreät on ollut leimallisesti pasifistinen puolue.
Demarit ovat ajaneet Willy Brandtin ajoista lähtien läheisempää yhteistyötä venäläisten kanssa. Brandtin 1969 aloittama idänpolitiikka – Ostpolitik – johti liennytykseen ja tasoitti tietä Helsingin vuoden 1975 Ety-kokoukselle, joka tunnusti sodanjälkeisen Euroopan kansalliset rajat.
Viime syksyn vaalikampanjassa Scholzista luotiin kuvaa kokeneena valtiomiehenä ja Angela Merkelin linjan jatkajana. Pragmaattinen ja rauhallinen tyyli upposi saksalaisiin ja nosti demarit vaalivoittoon.
Nyt liittokanslerin suosio on kääntynyt laskuun. Der Spiegel -lehden kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista katsoo, että Scholz ei ole onnistunut tehtävässään.
Häntä on arvosteltu passiivisuudesta ja heikosta johtamisesta. Kansleria on verrattu Merkeliin, joka johti tarmokkaasti rauhanponnisteluja Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.
Latvian puolustusministeri Artis Pabriks luonnehti Scholzin asennetta moraalittomaksi ja tekopyhäksi. Myös Rankassa hämmästeltiin kanslerin vaisua otetta.
”Ollakseni rehellinen ihmettelemme, mitä tämän takana on”, Ranskan entinen Washingtonin-suurlähettiläs Gérard Araud sanoi Der Spiegelin haastattelussa.
”Onko kysymys maltista ja suvereenisuudesta kriisin käsittelyssä, se olisi tietysti positiivista. Vai onko kysymys ujoudesta tai haluttomuudesta sekaantua ulkopolitiikkaan?”
Liittokansleri on saanut myös arvovaltaisia puolustajia. Münchenin turvallisuuskonferenssin johtaja Wolfgang Ischinger muistuttaa, että Scholz on ollut virassaan vasta kaksi kuukautta.
”Ei Angela Merkelkään ollut 16 vuotta sitten eurooppalaisen diplomatian mestari”, hän toteaa Welt am Sonntag -lehdessä.
Liittokanslerin virastosta vakuutetaan, että Saksa on työskennellyt alusta alkaen aktiivisesti kulisseissa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Ukrainan kriisiin.
Myös Scholz on pyrkinyt kirkastamaan profiiliaan kritisoidun Washingtonin-matkan jälkeen. Hän on neuvotellut Berliinissä ahkerasti Ranskan, Puolan, Tanskan ja Baltian maiden johtajien kanssa. Tällä viikolla hän matkusti ensin Kiovaan ja sitten Moskovaan tapaamaan presidentti Vladimir Putinia.
Angela Merkel oli pitkään Putinin tärkein kontakti EU-maissa. Scholzilla ei ole vielä samanlaista asemaa, vaikka Saksa onkin Venäjän silmissä tärkein EU-maa.
Liittokanslerin ensimmäinen virkamatka Moskovaan sujui poikkeuksellisen jännittyneessä ilmapirissä. Yhdysvallat oli varoittanut Venäjän hyökkäävän lähipäivänä, ja länsimaat olivat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta.
Saksan ja Venäjän suhteita rasittavat myös monet keskinäiset erimielisyydet.
Saksa on arvostellut voimakkaasti oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritystä ja vankeustuomiota. Lisäksi berliiniläinen tuomioistuin tuomitsi joulukuussa Venäjän turvallisuuspalvelun agentin elinkautiseen vankeuteen Berliinissä tehdystä salamurhasta.
Tuomion jälkeen Saksa karkotti maasta kaksi venäläisdiplomaattia ja Venäjä vastasi päätökseen vastakarkotuksilla.
Suhteiden kiristyminen on katkaissut Putinin ja Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin 20 vuotta sitten käynnistämän prosessiin, jota kutsutaan Pietarin vuoropuheluksi (Petersburger Dialog).
Kyseessä on avoin foorumi maiden suhteiden kehittämiseksi. Saksa jäädytti tapaamiset sen jälkeen, kun Venäjä oli määritellyt saksalaisia kansalaisjärjestöjä ”ei-toivotuiksi” ja lakkauttanut ihmisoikeusjärjestö Memorialin.
Scholz esiintyi Moskovassa rauhallisesti ja jämäkästi ylimieliseltä vaikuttaneen Putinin rinnnalla. Hän vakuutti lähes neljä tuntia jatkuneen keskustelun jälkeen, että erimielisyyksistä huolimatta diplomaattisia neuvotteluja Euroopan turvallisuudesta ja Minskin sopimuksen toimeenpanosta voidaan jatkaa.
Scholz piti hyvänä merkkinä sitä, että Venäjä oli ryhtynyt vetämään joitakin joukkoja pois Ukrainan rajan tuntumasta. Samalla hän muistutti, ettei Ukrainan jäsenyys tällä hetkellä edes ole Naton asialistalla.
Scholz ja Macron yrittävät ylläpitää keskustelua välttääkseen kriisin kärjistymisen. He ovat tarvittaessa valmiita kuuntelemaan presidentti Putinin tunteja kestäviä yksinpuheluita lännen ylimielisyydestä ja Venäjän kokemista vääryyksistä.
Putinin tavoite on saada Saksa ja Ranska painostamaan Ukrainaa toteuttamaan perustuslain uudistus, joka sisältyy helmikuussa 2015 solmittuun Minskin sopimukseen. Venäjä haluaa muodostaa Ukrainasta liittovaltion, johon Donetskin ja Luhanskin separatistialueet kuuluisivat autonomisena osana. Se antaisi Kremlille veto-oikeuden keskeisiin poliittisiin päätöksiin.
Putin pyrkii hajottamaan EU-maiden yhtenäisyyden neuvottelemalla jäsenmaiden kanssa erikseen. Tästä saatiin esimerkki viime viikolla Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vieraillessa Moskovassa.
Orbán sanoi ymmärtävänsä Putinin tavoitteita ja pitävänsä Venäjää vastaan kaavailtuja pakotteita hyödyttöminä. Hän sai vastalahjaksi edullisen sopimuksen kaasutoimituksista aina vuoteen 2036 asti.
Venäjä pitää Orbánia tärkeimpänä liittolaisenaan Naton ja EU:n sisällä. Putinin uskollisin ystävä lännessä on kuitenkin Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka on antanut ymmärtää, että kriisin kärjistyminen olisi Ukrainan syytä.
Schröder uskoo, että kriisiin löytyy ratkaisu, jos Nato jäädyttää Ukrainan jäsenyyspyrkimykset, kunnes tilanteeseen löydetään kaikkia tyydyttävä ratkaisu.
Schröder johti Saksan punavihreää hallitusta vuosina 1998–2005. Kanslerikauden jälkeen Putin pestasi hänet ensin Nord Stream -kaasuputkiyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.
Viisi vuotta sitten hänet nostettiin Venäjän suurimman öljy-yhtiön Rosneftin hallituksen puheenjohtajaksi ja nyt hän on ehdolla myös kaasujätti Gazpromin hallitukseen.
Schröderin toimintaa Kremlin lobbarina arvostellaan Saksassa yhä voimakkaammin. Liittopäivien puolustuskomitean puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann (FDP) vaatii hallitusta lopettamaan ex-kanslerin eläkkeen, koska hän vahingoittaa maan etuja.
Kritiikki kasvaa myös SPD:n sisällä. Schröderillä on kuitenkin puolueessa vaikutusvaltaisia hengenheimolaisia, jotka kuuntelevat mielellään hänen näkemyksiään.
Demareiden entiset puheenjohtajat Martin Schulz ja Matthias Platzeck sekä sisäministeriön valtiosihteeri Johann Saathoff kokoontuivat tammikuussa Schröderin luokse Hannoveriin.
Saathoffin mukaan keskustelussa käsiteltiin Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilaa. Hänen muistaakseen Nord Stream 2:n kohtalo ei ollut lainkaan esillä.
Scholzin kannalta tapaaminen oli silti kiusallinen. Hän on vakuuttanut toistuvasti, ettei Schöderillä ole vaikutusvaltaa hallitukseen eikä häneltä kysytä neuvoja.