Aksener haastaa Erdoğanin

Nationalistipuolueesta eronnut rautarouva yrittää koota Turkin hajanaisen opposition.

ulkomaat
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turkki hyväksyi vuosi sitten kansanäänestyksessä perustuslain uudistuksen, joka lisää tuntuvasti presidentin valtaoikeuksia. Presidentti nimittää uuden lain mukaan ministerit ja tuomarit ja saa oikeuden tehdä lakialoitteita parlamentin ohi. Uudistus hyväksyttiin äärimmäisen niukalla 51 prosentin enemmistöllä vaalivilppisyytösten saattelemana.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan, 64, on käyttäytynyt jo pitkään itsevaltiaan tavoin, vaikka uusitun perustuslain oli määrä tulla voimaan vasta ensi vuonna järjestettävien presidentinvaalien jälkeen.

Huhtikuussa Erdoğan päätti aikaistaa presidentin- ja parlamenttivaalit kesäkuulle sinetöidäkseen vallankaappauksensa. Taustalla on Turkin heikkenevä taloustilanne – presidentti ilmeisesti pelkää mahdollisuuksiensa hupenevan, jos työttömyys alkaa taas kasvaa.

”Erdoğan pyrkii nyt varmistamaan valtaoikeutensa myös muodollisesti”, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo.

”Turkissa on pitkät parlamentaariset perinteet, mutta järjestelmä muuttuu nyt presidenttivaltaiseksi.”

 

Uusi perustuslaki antaa Erdoğanille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä vielä kaksi kautta eli vuoteen 2028 asti.

Viime vuoden kansanäänestyksessä noin puolet turkkilaisista vastusti Erdoğania. Varmistaakseen vaalivoittonsa hän on liittoutunut nationalistipuolue MHP:n kanssa. Samalla MHP on hajonnut kahtia, sillä osa puolueen johtajista ei hyväksy presidentin itsevaltaisia otteita.

Turkin suurin oppositiopuolue, maallista valtaa kannattava tasavaltalainen CHP on sopinut yhteisestä vaaliliitosta MHP:sta irtautuneen uuden konservatiivipuolueen Iyi:n, keskustaoikeistolaisen Demokraattisen puolueen ja pienen islamistipuolueen Saadetin kanssa. Niiden tavoitteena on ylittää kymmenen prosentin äänikynnys ja varmistaa siten paikkansa parlamentissa.

CHP on pyrkinyt löytämään Erdoğanin kaatamiseksi yhteisen presidenttiehdokkaan, joka saisi tukea myös konservatiivisilta äänestäjiltä.

Saadet houkutteli kisaan mukaan maan entistä maltillista presidenttiä Abdullah Güliä, joka on arvostellut Erdoğanin politiikkaa kahden vuoden takaisen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Gül kuuluu Turkin islamistisen valtapuolueen AKP:n perustajiin. Hän päätti kuitenkin kieltäytyä ehdokkuudesta sen jälkeen kun Turkin armeijan komentaja oli vieraillut hänen luonaan.

Kansallismielinen oppositio tukee vaaleissa Iyi:n eli Hyvän puolueen perustajaa Meral Akseneria. Hän saa tukea myös CHP:sta, jonka viisitoista kansanedustajaa liittyi väliaikaisesti Iyi:n parlamenttiryhmään. Kysymys oli taktisesta operaatiosta, jolla varmistettiin, että Aksener ja Iyi voivat osallistua vaaleihin.

”Meidän on koottava yhteen kaikki voimat, jotka kannattavat demokratiaa”, CHP:n puheenjohtaja Kemal Kiliçdaroğlu perusteli viime viikolla parlamentissa.

CHP:lla oli vaikeuksia löytää vaaleihin riittävän valovoimaista ehdokasta. Lopulta puolue päätti kuitenkin 4. toukokuuta asettaa ehdokkaakseen Muharrem Incen, joka suhtautuu erittäin kriittisesti Erdoğaniin ja valtapuolue AKP:hen.

 

Akseneria, 61, on verrattu Britannian takavuosien rautarouvaan Margaret Thatcheriin. Hän arvostelee presidenttiä vallan keskittämisestä ja lupaa palauttaa parlamentaarisen järjestelmän, jos voittaa vaalit.

”Aksener on uusi kasvo. Hän on karismaattinen nainen ja konservatiivinen nationalisti”, Alaranta sanoo.

Hän ennustaa vaaleista tasaväkistä kamppailua, jos oppositio lopulta yhdistyy Aksenerin taakse.

”Konservatiiviset kurdit ovat avainasemassa. He ovat tukeneet perinteisesti AKP:ta, mutta Erdoğanin politiikka ärsyttää kurdeja.”

Kurdien asiaa ajava demokraattinen vasemmistopuolue HDP ei hyväksy Akseneria, sillä hänet muistetaan 1990-luvulta kovaotteisena sisäministerinä. Aksener suhtautuu erittäin nuivasti sekä kurdeihin että Syyrian pakolaisiin.

HDP on asettanut ehdokkaakseen puoluejohtaja Selahattin Demirtasin.

Kysymys on pelkästä protestista. Demirtas ei voi kampanjoida, sillä hän istuu vankilassa terrorismin tukemisesta syytettynä.

Turkin parlamenttivaalit järjestetään samanaikaisesti presidentinvaalien kanssa 24. kesäkuuta. Vaaleihin on ilmoittautunut tähän mennessä kymmenen puoluetta.

Alaranta arvelee, että AKP on tiukan paikan tullen valmis vaalivilppiin. Hänen mukaansa Erdoğan ei voi luopua vallasta, koska hän joutuisi välittömästi syytteeseen korruptiosta ja muista rikoksista.

Juttu on julkaistu 3.5. klo 20:50. Juttua on päivitetty 4.5. klo 11:10; lisätty Incen ehdokkuus.