Mielenosoittajat ja poliisit ottivat yhteen Istanbulissa 23. maaliskuuta 2025. Mielenosoittaja oli pukeutunut dervissiksi. © Umit Bektas / Reuters / MVPhotos

Opposition suosikki vangittiin

Turkkilaiset ympäri maata vaativat suositun oppositiojohtajan vapauttamista. Mielenosoitukset arvioidaan suurimmiksi yli kymmeneen vuoteen.

Turkki
Teksti
Tuula Koponen

Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu, 54, kuvasi videon, kun turkkilaispoliisit rynnäköivät hänen kotiinsa aamuyöstä 19. maaliskuuta. Videolla hän valmistautuu pidätykseen ja pukeutuu valkoiseen paitaan.

”Pieni porukka yrittää lannistaa kansan tahdon”, İmamoğlu sanoo kravattia solmiessaan.

”Minä pysyn lujana.”

İmamoğlu on suosittu oppositiojohtaja ja Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin, 71, vahvin haastaja. Hänet vangittiin neljä päivää pidätyksen jälkeen epäiltynä korruptiosta. İmamoğlu kiistää syytteet ja pitää niitä poliittisina.

Vastustajien vangitseminen ei ole uutta Erdoğanin yli 20 vuotta kestäneellä valtakaudella Turkissa. Telkien takana ovat esimerkiksi kurdijohtaja Selahattin Demirtaş ja ihmisoikeusaktivisti Osman Kavala. Useat länsimaat, myös Suomi, ovat vaatineet Kavalan vapauttamista.

İmamoğlun tapaus on kuitenkin merkittävä käänne, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin (FIME) säätiön asiamies, tutkija Anu Leinonen.

Pidätyksiä on tehty viime vuoden lopulta lähtien poikkeuksellisen paljon. İmamoğlun kiinnioton yhteydessä poliisi pidätti yli sata muuta ihmistä, pääasiassa pormestarin lähipiiriin kuuluvia.

Erdoğan on kiristänyt otettaan sen jälkeen, kun hallitseva Oikeus ja kehitys -puolue (AKP) liittolaisineen hävisi paikallisvaalit viime keväänä. Suurin oppositiopuolue, tasavaltalainen CHP sai haltuunsa miltei kaikki suurimmat kaupungit, esimerkiksi Istanbulin ja Ankaran. Vaaliyhteistyötä CHP teki kurdien kanssa.

”Oppositiomediassa on alettu puhua uudesta vainon kaudesta. Kukaan ei ole turvassa, eivät edes suurimman oppositiopuolueen johtajat”, Leinonen arvioi.

İmamoğlun vangitseminen syöksi Turkin sisäpoliittiseen kaaokseen. Istanbulin opiskelijapiireistä ympäri maata levinneisiin mielenosoituksiin on osallistunut satojatuhansia ihmisiä. He ovat vaatineet paitsi İmamoğlun vapauttamista myös Erdoğanin eroa.

Mielenosoituksia on kuvattu suurimmiksi sitten Gezi-puiston protestien, jotka kestivät viikkokausia alkukesästä 2013.

Mielenosoitusten kestettyä jo useita päiviä  CHP nimitti İmamoğlun presidenttiehdokkaakseen vuoden 2028 vaaleissa. Esivaali oli avoin kaikille. Puolueen oman ilmoituksen mukaan lähes 15 miljoonaa turkkilaista olisi tukenut İmamoğlun ehdokkuutta.

Turkissa on jo pitkään uumoiltu, että Erdoğan pyrkisi elinikäiseksi presidentiksi. Hän on heikentänyt demokratiaa vähän kerrallaan, ”kuin sammakkoa keittäen” ja keskittänyt lähes kaiken vallan omiin käsiinsä, Anu Leinonen kuvaa tilannetta.

”Erdoğanin asema on todella vahva. Vaalit ja turkkilaisten vaali-innostus ovat oikeastaan ainoita asioita, mitä demokratiasta on jäljellä.”

Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu puhui lehdistölle tammikuussa 2025. © Tolga Uluturk / Zuma Press / MVPhotos

Nykyisen perustuslain mukaan Erdoğan ei voi olla ehdolla 2028. Vaaleja voidaan kuitenkin aikaistaa esimerkiksi vuodella, jolloin istuva presidentti olisi vaalikelpoinen. Toinen vaihtoehto on muuttaa perustuslakia.

Edellisen kerran, vuonna 2017 Erdoğan muutatti perustuslakia niin, että presidentin valta vahvistui ja pääministerin virka lakkautettiin. Tuolloin presidentin toimikaudet rajattiin kahteen.

Perustuslain muuttamiseksi Erdoğan tarvitsee kurdien tärkeimmän poliittisen ryhmän, DEM-puolueen äänet parlamentissa.  

Vastineeksi hän voisi tarjota kurdeille autonomiaa tai jopa vapauttaa sissijärjestö PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin, kirjoittaa analyysissaan vanhempi tutkija Sinan Ciddi amerikkalaisesta Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomosta (FDD).

Öcalan on istunut vankilassa vuodesta 1999. Kurdeille hän on ”Turkin Nelson Mandela”, Turkin hallinnolle taas terroristijohtaja. Maaliskuussa PKK yllättäen laski aseensa yksipuolisesti ja ilmoitti ajavansa kurdien oikeuksia tästedes poliittisin keinoin.

Öcalanin vapauttaminen sekä kulttuurinen tai hallinnollinen autonomia yhdessä olisivat saavutuksia, joista kurdien olisi vaikea kieltäytyä, Ciddi arvioi.

Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlun pidätys kuitenkin muutti asetelmaa. Oppositioäänestäjät pitävät İmamoğlua Turkin seuraavana presidenttinä ja ehdokkaana, jota myös kurdit voisivat äänestää.

”Kurdit kuitenkin vaativat demokratiaa ja oikeudellisia muutoksia osana rauhanprosessia. On epätodennäköistä, että (Erdoğanin) hallitus pystyy niitä toteuttamaan, jos se kerran pystyy vangitsemaan oppositiojohtajan näinkin tekaistuin perustein”, Ciddi kirjoittaa.

Erdoğanin kaupankäynti kurdien kanssa on kuitenkin ilmeisesti onnistunut lyömään kiilaa näiden ja CHP:n väliin. Presidentti on lukenut oikein myös kansainvälisen ilmapiirin muutosta, sanoo professori Imre Erdoğan (ei sukua Turkin presidentille) istanbulilaisesta Bigli-yliopistosta.

”Yhdysvaltain nykyhallinto ei juurikaan ole huolissaan poliittisten oikeuksien loukkauksista, Euroopassa taas ei ole poliittista johtajuutta”, hän sanoo.

Turkin merkitys Euroopan turvallisuudelle on kasvanut, ja EU-maat ovat olleet haluttomia arvostelemaan Ankaraa.

”Päinvastoin, yhteistyötä Erdoğanin hallinnon kanssa pidetään strategisesti välttämättömänä”, professori sanoo.

Ekrem İmamoğlun poliittinen ura ei välttämättä ole vielä ohi, professori Erdoğan arvioi. Yllätyksiä voi tulla.

”On mahdollista, että İmamoğlu pääsee vapaaksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tai jos hän saa tuomion, ylemmät tuomioistuimet voivat kumota sen. Perustuslakituomioistuin on toistuvasti haastanut Erdoğanin.”

Professori ei kuitenkaan usko, että mielenosoitukset kääntäisivät presidentin pään. Valtaa pitävät ovat siivonneet kadut ennenkin vahvan turvallisuuskoneistonsa avulla. Yli viikon kestäneissä mielenosoituksissa on pidätetty lähes 1500 ihmistä.

Lue lisää:

Ilmoita asiavirheestä